


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; yritystuet</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/yritystuet/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Finpron vaikuttavuus &#8211; Finpron palveluiden käytön vaikutukset yritysten kansainvälistymiseen ja menestymiseen</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1258-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1258-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 19 Sep 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Pajarinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen yritysrahoitus]]></category>
		<category><![CDATA[julkiset yrityspalvelut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[työ- ja elinkeinopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[yritysten kansainvälistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4989</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa tarkastellaan ekonometristen arviointimenetelmien avulla sitä, onko Finpron asiakkuudella ollut yhteyttä pienten ja keskisuurten asiakasyritysten kansainvälistymiseen tai niiden taloudelliseen suorituskykyyn. Koska kansainvälistymiselle tai taloudelliselle suorituskyvylle ei ole yhtä oikeaa tunnuslukua, niitä mitataan tässä raportissa eri tavoin, toisiaan täydentävien muuttujien avulla. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Finpron asiakkuus tukee yritysten kansainvälistymistä etenkin, kun yritykset perustavat uusia ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa tarkastellaan ekonometristen arviointimenetelmien avulla sitä, onko Finpron asiakkuudella ollut yhteyttä pienten ja keskisuurten asiakasyritysten kansainvälistymiseen tai niiden taloudelliseen suorituskykyyn. Koska kansainvälistymiselle tai taloudelliselle suorituskyvylle ei ole yhtä oikeaa tunnuslukua, niitä mitataan tässä raportissa eri tavoin, toisiaan täydentävien muuttujien avulla. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Finpron asiakkuus tukee yritysten kansainvälistymistä etenkin, kun yritykset perustavat uusia tytäryrityksiä ulkomaille tai laajentavat ulkomaisen toiminnan maajakaumaa. Myös Finpron asiakkuuden ja yritysten vientitoiminnan (harjoittaa/ei harjoita vientiä) välillä havaittiin toisinaan positiivinen yhteys, mutta tältä osin tuloksissa oli eri arviointimenetelmien välillä vaihtelua. Kun yritysten kansainvälistymisastetta mitataan ulkomaisen henkilöstön suhteellisella osuudella, ei Finpron asiakkuudella havaittu pääsääntöisesti olevan merkitystä. Finpron asiakkuuden yhteys yritysten taloudelliseen suorituskykyyn jää pääosin tilastollisesti ei merkitseväksi. Siltä osin kuin merkitseviä tuloksia tulee, eri arviointimenetelmien tai eri tarkasteluvuosien tulokset eivät usein ole yhdenmukaisia. Finpron palvelut eivät ilmeisesti ole vaikuttaneet palveluiden piiriin tulleiden yritysten taloudelliseen suorituskykyyn siten, että ao. vaikutusta olisi tässä tutkimuksessa hyödynnetyillä aineistoilla ja menetelmillä kyetty dokumentoimaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Finpron ja kolmen muun julkisen organisaation, Finnveran, Tekesin ja työ- ja elinkeinoministeriön, tukien mahdollisia yhteisvaikutuksia yritysten kansainvälistymiseen ja taloudelliseen suorituskykyyn. Tilastollista näyttöä yhteisvaikutusten olemassaolosta ei juurikaan saada.</p>
<p>JEL: H81,L53, 025<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 35<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1258</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1258-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>The role of business subsidies in job-creation start-ups, gazelles and imcumbents</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1246-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1246-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 08 Apr 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Heli Koski</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[työ- ja elinkeinopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4937</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa verrataan yritystukien työllisyysvaikutuksia nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä, muissa nuorissa yrityksissä sekä vanhemmissa yrityksissä. Yritystuet jaotellaan kolmeen luokkaan : t&#038;k-tuet, työllistämistuet ja muut tuet. Kaikki suomalaiset yritykset vuosilta 2003-2008 sisältävän aineiston analyysin tulokset viittaavat siihen, että yritystukien vaikutus työllisyyteen on erilainen nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä kuin muissa yrityksissä. Kokonaisuutena sekä aloittelevissa että vanhemmissa yrityksissä kaikilla ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa verrataan yritystukien työllisyysvaikutuksia nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä, muissa nuorissa yrityksissä sekä vanhemmissa yrityksissä. Yritystuet jaotellaan kolmeen luokkaan : t&#038;k-tuet, työllistämistuet ja muut tuet. Kaikki suomalaiset yritykset vuosilta 2003-2008 sisältävän aineiston analyysin tulokset viittaavat siihen, että yritystukien vaikutus työllisyyteen on erilainen nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä kuin muissa yrityksissä. Kokonaisuutena sekä aloittelevissa että vanhemmissa yrityksissä kaikilla yritystuilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen tukien myöntövuonna. Työllistämistukia ja muita tukia saaneet yritykset kasvoivat myös tukivuoden jälkeen nopeammin kuin tukea saamattomat. Sen sijaan nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä yritystuet eivät näyttäisi tuovan lisäsykäystä työllisyyden kasvuun tuen myöntövuonna eikä sen jälkeen verrattuna tukea saamattomiin nopeasti kasvaviin yrityksiin.</p>
<p>JEL: J23, L10, O33<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 34<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1246</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1246-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Do Business Subsidies Facilitate Employment Growth?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1235-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1235-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 04 Jan 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Heli Koski</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen yritysrahoitus]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[työ- ja elinkeinopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4893</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa analysoidaan julkisten yritystukien (työllistämistuki, t&#038;k-tuki, muut tuet) vaikutuksia yritysten työllisyyden kasvuun. Aineistona on 15508 vähintään 10 henkeä työllistänyttä yritystä vuosilta 20032008. Kaikilla tukityypeillä havaitaan selkeä samanaikainen positiivinen yhteys työllisyyden kasvun kanssa. T&#038;K-tuilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen myös vuosi tuen saamisen jälkeen, kun työllistämistukien ja muiden tukien osalta positiivinen vaikutus näyttäisi jatkuvan kolmen tukea seuraavan ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa analysoidaan julkisten yritystukien (työllistämistuki, t&#038;k-tuki, muut tuet) vaikutuksia yritysten työllisyyden kasvuun. Aineistona on 15508 vähintään 10 henkeä työllistänyttä yritystä vuosilta 20032008. Kaikilla tukityypeillä havaitaan selkeä samanaikainen positiivinen yhteys työllisyyden kasvun kanssa. T&#038;K-tuilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen myös vuosi tuen saamisen jälkeen, kun työllistämistukien ja muiden tukien osalta positiivinen vaikutus näyttäisi jatkuvan kolmen tukea seuraavan vuoden ajan. Tämän jälkeen erot tuettujen ja ei-tuettujen yritysten välillä katoavat. Toisiaan täydentävillä tuilla eivät näytä olevan vaikutusta työllisyyteen. Tutkimuksessa havaitaan lisäksi Harrisonin ym. (2008) ja Hallin ym. (2008) tutkimusten tavoin, että sekä tuoteinnovaatiot että aiemmin kehitettyjen tuotteiden myynnin kasvu vaikuttavat positiivisesti yrityksen työllisyyden kasvuun. Prosessi-innovaatioilla ei sen sijaan havaita olevan vaikutusta työllisyyden muutoksiin</p>
<p>JEL: J23, L10, O33, O38<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 20<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1235</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1235-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Access to Business Subsidies: What Explains Complementarities and Persistency?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1226-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1226-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 11 Nov 2010 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Heli Koski</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[pysyvyys]]></category>
		<category><![CDATA[transitiot]]></category>
		<category><![CDATA[täydentävyys]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4861</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa käytetyn laajan yritystukien jakamista Suomessa vuosina 2004-2008 koskevan aineiston analyysi osoittaa, että suurilla, kerran tukea saaneilla yrityksillä on taipumusta pysyä yritystukien piirissä. Suuret yritykset jatkavat muita todennäköisemmin sekä vain yhden organisaation tuen että useamman organisaation samanaikaisen tuen piirissä. Suuret yritykset siirtyvät myös jonkin organisaation tuen piiristä toisen organisaation tukien käyttäjiksi pieniä yrityksiä todennäköisemmin. ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa käytetyn laajan yritystukien jakamista Suomessa vuosina 2004-2008 koskevan aineiston analyysi osoittaa, että suurilla, kerran tukea saaneilla yrityksillä on taipumusta pysyä yritystukien piirissä. Suuret yritykset jatkavat muita todennäköisemmin sekä vain yhden organisaation tuen että useamman organisaation samanaikaisen tuen piirissä. Suuret yritykset siirtyvät myös jonkin organisaation tuen piiristä toisen organisaation tukien käyttäjiksi pieniä yrityksiä todennäköisemmin. Aineistoanalyysin perusteella havaitaan myös toinen mielenkiintoinen suomalaisen yritystukijärjestelmän piirre : havaittu tukien saamisen jatkuvuus liittyy osittain organisaatiokohtaisiin kantaasiakkaisiin. Yrityksen koko liittyy positiivisesti yrityksen todennäköisyyteen olla minkä tahansa rahoittajaorganisaation kanta-asiakas, kun taas kanta-asiakkaiden muiden yrityskohtaisten ominaisuuksien osalta löytyy organisaatiokohtaisia eroavaisuuksia. Tämän lisäksi joukko yrityksiä  johon suuret yritykset kuuluvat muita todennäköisemmin  saa tukia samanaikaisesti usealta eri organisaatiolta useiden vuosien ajan. Tämä, kuten myös organisaatiokohtaisten kanta-asiakkaiden olemassaolo, on vastoin yritystukijärjestelmän perusperiaatetta tarjota väliaikaista tukea sitä tarvitseville yrityksille.</p>
<p>JEL: L53, O25<br />
Julkaisuvuosi: 2010<br />
Sivuja: 16<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1226</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1226-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Business Subsidies in Finland: The Dynamics of Application and Acceptance Stages</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1225-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1225-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 03 Nov 2010 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Heli Koski</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[jatkuvuus]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[valikoitumisprosessi]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4857</guid>
		<description><![CDATA[Tiivistelmä : Raportoitu tutkimus perustuu laajaan aineistoon yritystukien hakemisesta ja jakamisesta Suomessa yhdistettynä yritystason tietoihin noin 330 000 yrityksestä vuosilta 2004-2008. Yritysten osallistumisessa eri organisaatioiden tukiohjelmiin on havaittavissa jatkuvuutta yli ajan sekä eri tukiohjelmien sisällä että niiden välillä. Jatkuvuus tukiohjelmien sisällä selittyy sillä, että aiempaa tukea joltakin organisaatiolta saaneet yritykset hakevat tukea tältä organisaatiolta muita ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tiivistelmä : Raportoitu tutkimus perustuu laajaan aineistoon yritystukien hakemisesta ja jakamisesta Suomessa yhdistettynä yritystason tietoihin noin 330 000 yrityksestä vuosilta 2004-2008. Yritysten osallistumisessa eri organisaatioiden tukiohjelmiin on havaittavissa jatkuvuutta yli ajan sekä eri tukiohjelmien sisällä että niiden välillä. Jatkuvuus tukiohjelmien sisällä selittyy sillä, että aiempaa tukea joltakin organisaatiolta saaneet yritykset hakevat tukea tältä organisaatiolta muita yrityksiä todennäköisemmin ja lisäksi tuen myöntäjät suosivat rahoituspäätöksissään yrityksiä, joita ne ovat jo aiemmin tukeneet. Aiempaa tukea joltakin organisaatiolta saaneet yritykset hakevat myös muiden organisaatioiden tarjoamia tukia muita yrityksiä todennäköisemmin. Lisäksi yrityksen eri organisaatioille osoitettujen samanaikaisten tukihakemusten välillä näyttäisi olevan positiivinen riippuvuussuhde.</p>
<p>Aiempia empiirisiä tutkimustuloksia tukien, ja vastoin yleisiä PK-yritysten tukemista painottavia politiikkalinjauksia, kaikki tukia myöntävät organisaatiot näyttävät suosivan isoja yrityksiä. Toisaalta, tukipolitiikkatavoitteiden mukaisesti, nuoremmat yritykset sekä hakevat että saavat tukea todennäköisemmin kuin vanhemmat yritykset.</p>
<p>JEL: D21, L53, O25<br />
Julkaisuvuosi: 2010<br />
Sivuja: 30<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1225</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1225-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yritystukien tarjonta, täydentävyys ja toistuvuus</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1217-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1217-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 09 Jun 2010 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Heli Koski</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen yritysrahoitus]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[työ- ja elinkeinopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4829</guid>
		<description><![CDATA[Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen yritystuki- ja muiden yrityskohtaisten aineistojen avulla yritystukien tarjontaa, tukimuotojen ja organisaatioiden keskinäisiä täydentävyyksiä sekä tukien toistuvuuden yleisyyttä 2000-luvulla. Yritystukien määrä on kasvanut sekä euromääräisesti että tukea ja rahoitusta hakeneiden ja saaneiden yritysten lukumäärän suhteen. Yritystukia myöntävien organisaatioiden suhteellisissa rahoitusosuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tuen ja rahoituksen hakemisen ja saamisen todennäköisyys ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen yritystuki- ja muiden yrityskohtaisten aineistojen avulla yritystukien tarjontaa, tukimuotojen ja organisaatioiden keskinäisiä täydentävyyksiä sekä tukien toistuvuuden yleisyyttä 2000-luvulla. Yritystukien määrä on kasvanut sekä euromääräisesti että tukea ja rahoitusta hakeneiden ja saaneiden yritysten lukumäärän suhteen. Yritystukia myöntävien organisaatioiden suhteellisissa rahoitusosuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tuen ja rahoituksen hakemisen ja saamisen todennäköisyys lisääntyy yrityksen koon, iän ja suhteellisten innovaatiopanostusten kasvaessa. Eri tukimuotojen ja organisaatioiden tarjoaman tuen ja rahoituksen välillä havaitaan monelta osin täydentävyyttä ja jatkuvuutta.</p>
<p>JEL: H81, L53, O25, Y10<br />
Julkaisuvuosi: 2010<br />
Sivuja: 19<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1217</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1217-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Finpro Suomen innovaatiojärjestelmässä &#8211; Millaiset yritykset käyttävät Finpron palveluita?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1213-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1213-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 23 Mar 2010 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Pajarinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen yritysrahoitus]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[työ- ja elinkeinopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4809</guid>
		<description><![CDATA[Finpro on henkilöstömäärällä mitattuna yksi suurimmista yrityspalvelu- ja innovaatiojärjestelmän organisaatioista. Sen tavoitteena on edistää erityisesti kasvuun tähtäävien innovatiivisten yritysten kansainvälistymistä. Finpro on siirtänyt toimintansa painopistettä kansainvälisen markkinatiedon välittämiseen, megatrendien ja varhaisten markkinasignaalien tunnistamiseen. Raportin tavoitteena on selvittää, millaisia Finpron asiakasyritykset ovat  miten asiakaskunta ja Finpron toiminta vastaavat asetettuja tavoitteita. Erityisesti keskitytään siihen, miten Finpron ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Finpro on henkilöstömäärällä mitattuna yksi suurimmista yrityspalvelu- ja innovaatiojärjestelmän organisaatioista. Sen tavoitteena on edistää erityisesti kasvuun tähtäävien innovatiivisten yritysten kansainvälistymistä. Finpro on siirtänyt toimintansa painopistettä kansainvälisen markkinatiedon välittämiseen, megatrendien ja varhaisten markkinasignaalien tunnistamiseen. Raportin tavoitteena on selvittää, millaisia Finpron asiakasyritykset ovat  miten asiakaskunta ja Finpron toiminta vastaavat asetettuja tavoitteita. Erityisesti keskitytään siihen, miten Finpron palveluita käyttävät yritykset poikkeavat muista suomalaisista yrityksistä. Finpron asiakkaina on ollut vuosina 20048 lähes 5 000 yritystä. Finpron palveluita käyttävät asiakkaat ovat tyypillisesti jo kansainvälistä toimintaa harjoittavia, innovatiivisia ja osaamispohjaisia. Ne ovat suurempia ja pidempään toimineita kuin yrityskanta keskimäärin. Toisaalta niiden kannattavuus ja vakavaraisuus on ollut hieman keskimääräistä heikompaa. Finpron asiakkaat käyttävät myös muuta julkista tukea tai rahoitusta todennäköisemmin kuin yritykset keskimäärin.</p>
<p>JEL: H81, L53, O25<br />
Julkaisuvuosi: 2010<br />
Sivuja: 35<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1213</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1213-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kenelle yritystuet menevät?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1179-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1179-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 03 Feb 2009 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Pajarinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen yritysrahoitus]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[työ- ja elinkeinopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4673</guid>
		<description><![CDATA[Tilastokeskuksen yritysaineistojen tutkimuslaboratoriossa on tutkijoiden käytettävissä yritysten julkista rahoitusta ja tukia koskeva tietokanta, jossa tätä tutkimusta tehtäessä oli tietoja vuosilta 20006. Aineistoa on toistaiseksi hyödynnetty tutkimuksissa hyvin vähän. Tämä raportti sisältää tukitietokantaan pohjautuvan kuvailevan analyysin julkisten yritystukien laajuudesta, niiden käytöstä ja kohdentumisesta. Yritystuiksi kutsumme raportissa kaikkia tietokannan tuki- ja julkisen rahoituksen muotoja lainoista ja takauksista ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tilastokeskuksen yritysaineistojen tutkimuslaboratoriossa on tutkijoiden käytettävissä yritysten julkista rahoitusta ja tukia koskeva tietokanta, jossa tätä tutkimusta tehtäessä oli tietoja vuosilta 20006. Aineistoa on toistaiseksi hyödynnetty tutkimuksissa hyvin vähän. Tämä raportti sisältää tukitietokantaan pohjautuvan kuvailevan analyysin julkisten yritystukien laajuudesta, niiden käytöstä ja kohdentumisesta. Yritystuiksi kutsumme raportissa kaikkia tietokannan tuki- ja julkisen rahoituksen muotoja lainoista ja takauksista aina työllistämis- ja t&amp;k-avustuksiin. Tulokset osoittavat muun muassa, että yritysten eri muodoissaan saamat tuet ovat varsin yleisiä, suuremmat yritykset saavat todennäköisemmin tukea kuin pienemmät ja että kerran tukea saaneet yritykset näyttäisivät hakevan ja saavan tukea suuremmalla todennäköisyydellä jatkossa kuin muut. Yritystukitietokanta antaa jo nyt varsin hyvän lähtökohdan tutkia kokonaisuutena tukien merkitystä ja vaikuttavuutta, vaikkakin siitä puuttuu vielä eräitä julkisia tuki- ja rahoitusorganisaatioita ja -muotoja.</p>
<p>JEL: H81, L53, O25, Y10<br />
Julkaisuvuosi: 2009<br />
Sivuja: 39<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1179</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1179-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>T&amp;K:n verokannustimien mahdollisia vaikutuksia suomalaisten yrityskyselyjen valossa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1045-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1045-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 13 Oct 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[innovaatiotoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[verokannustimet]]></category>
		<category><![CDATA[yritystuet]]></category>
		<category><![CDATA[yritysverotus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4129</guid>
		<description><![CDATA[T&#038;k :lle mahdollisesti suunnattavien verokannustimien vaikutusten arviointi etukäteen on vaikeaa, koska järjestelmän yksityiskohtia ei ole tiedossa ja eri toimijoiden reaktioihin liittyy epävarmuutta. Tässä raportissa sovellettu lähestymistapa perustuu yrityskyselyihin sekä tulosten ekonometriseen ja tilastolliseen analyysiin. Vaikkei selviä tuloksia suuntaan tai toiseen saada, nousee aiemmasta kirjallisuudesta ja tehdystä analyysista muutamia mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Teollisuusmaissa t&#038;k :n verokannustimet ovat ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>T&#038;k :lle mahdollisesti suunnattavien verokannustimien vaikutusten arviointi etukäteen on vaikeaa, koska järjestelmän yksityiskohtia ei ole tiedossa ja eri toimijoiden reaktioihin liittyy epävarmuutta. Tässä raportissa sovellettu lähestymistapa perustuu yrityskyselyihin sekä tulosten ekonometriseen ja tilastolliseen analyysiin. Vaikkei selviä tuloksia suuntaan tai toiseen saada, nousee aiemmasta kirjallisuudesta ja tehdystä analyysista muutamia mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Teollisuusmaissa t&#038;k :n verokannustimet ovat yleistyneet vauhdilla viime vuosina, eikä trendin kääntymisestä ole merkkejä. Vaikka suora tuki ja verokannustin ovat periaatteessa toistensa vaihtoehtoja, käytännössä ne esiintyvät yhdessä ja niiden suuruuden välillä havaitaan lievä positiivinen yhteys. Verokannustimiin liittyvä tutkimus on hajanaista, mutta yleisesti ottaen kannustin näyttäisi lisäävän t&#038;k :ta muutamia prosentteja sen määrää enemmän. Niin kotimaiset kuin kansainväliset yrityskyselytulokset viittaavat siihen, että yritykset pitävät t&#038;k :n verokannustimista ja uskovat niiden lisäävän t&#038;k-toimintaa. Jos vaihtoehtoina olisivat t&#038;k :n suora tuki ja verokannustimet, hieman yli puolet yrityksistä pitäisi kannustimia parempina. Kasvuhakuiset, innovatiiviset ja yhteistyötä harjoittavat yritykset reagoivat voimakkaammin innovaatiotoiminnan julkiseen tukemiseen; sillä, käytetäänkö suoraa tukea vai verokannustinta, ei näyttäisi olevan merkittävää eroa.</p>
<p>JEL: D21, D78, H25, K34, O31, O38.<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 29<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1045</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1045-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>