


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; yrittäjyys</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/yrittajyys/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Network! Network! Network! How global technology start-ups access modern business ecosystems</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 29 Jan 2013 13:56:09 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Antti-Jussi Tahvanainen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Working Papers]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/yleinen/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems-2/</guid>
		<description><![CDATA[Abstract: This study explores the very first mile in entrepreneurial networking by examining what entrepreneurs really do to connect to critical stakeholders and, thereby, to integrate into foreign business ecosystems. Reverting to explorative, inductive methodology, the study contributes to the existing body of knowledge by approaching networking from a rare angle; networking as practice. The ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Abstract: This study explores the very first mile in entrepreneurial networking by examining what entrepreneurs really <i>do</i> to connect to critical stakeholders and, thereby, to integrate into foreign business ecosystems. Reverting to explorative, inductive methodology, the study contributes to the existing body of knowledge by approaching networking from a rare angle; networking as practice. The study examines (i) the precepts and principles that direct the start-ups’ networking efforts, (ii) the practices they employ to identify relevant partners and establish connections to them, (iii) the practices they make use of in the interface of newly established connections to sway and commit the respective partners to their cause and network, and finally (iv), the practices that offshore governmental agency nodes apply to help start-ups assimilate to foreign local ecosystems. We found that firms need to embrace and learn how to exploit serendipitous networking opportunities to gain access to stakeholders that purely ansoffian planning approaches could never uncover. The exploitation of serendipity necessitates flexibility with regard to the start-ups’ existing product or service concepts, strategies and business plans because in the serendipitous mode these are often re- and co-designed with newly encountered stakeholders. Many of the actual networking practices were found to have evolved together with the progress of other dominant megatrends such as the spread and acceptance of social and other digital media. Such progress seems to have endogenously affected some of the conventional cultural tenets of networking, helping to bypass hierarchical gatekeepers in organizations, for instance. In addition, the diffusion and acceptance of more content- and context-rich communication techniques such as social and mobile video, prototyping and story-telling have made pitching a proposal faster, more holistic, experiential and interactive. We further found that offshore governmental agency nodes can play a decisive role in accelerating and facilitating the integration of foreign newcomers into a local ecosystem. Important prerequisite for the capability to provide such services is a respected and established status within the ecosystem, a vast, cross-sectoral network, and professional employees with hands-on industrial experience in the respective ecosystem.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2013<br />
Sivuja: 32<br />
Hinta: 15 €<br />
Kieli: englanti</p>
<p>ETLA Working Papers No 4<br />
ISSN 2323-2439</p>
<p>&nbsp;</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Verokannustimet yksityishenkilöiden riskipääomasijoitusten aktivoinnissa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1068-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1068-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 23 Jan 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[pääomasijoitustoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[verokannustimet]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4231</guid>
		<description><![CDATA[Suomessa on viime vuosina mietitty keinoja innovaatiopohjaisen kasvuyrittäjyyden edistämiseen ja sen edellyttämän riskipääomamarkkinan toimivuuden kehittämiseen. Useissa tutkimuksissa, selvityksissä ja kannanotoissa on yhtenä ratkaisuna esitetty harkittavaksi verokannustimia yksityishenkilöiden pääomasijoitusten aktivointiin. Tämän katsauksen tavoitteena on koota yksityishenkilöiden pääomasijoitusten aktivointiin suunniteltuja verokannustimia koskevaa tutkimustietoa ja kannustimista eri maissa saatuja kokemuksia. Hyvin suunnitelluilla ja kohdennetuilla verokannustimilla voidaan nykyisen (tosin ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa on viime vuosina mietitty keinoja innovaatiopohjaisen kasvuyrittäjyyden edistämiseen ja sen edellyttämän riskipääomamarkkinan toimivuuden kehittämiseen. Useissa tutkimuksissa, selvityksissä ja kannanotoissa on yhtenä ratkaisuna esitetty harkittavaksi verokannustimia yksityishenkilöiden pääomasijoitusten aktivointiin. Tämän katsauksen tavoitteena on koota yksityishenkilöiden pääomasijoitusten aktivointiin suunniteltuja verokannustimia koskevaa tutkimustietoa ja kannustimista eri maissa saatuja kokemuksia. Hyvin suunnitelluilla ja kohdennetuilla verokannustimilla voidaan nykyisen (tosin vielä melko rajallisen) tutkimustiedon ja useista maista saatujen kokemusten valossa arvioida olevan merkityksellinen rooli yksityishenkilöiden pääomasijoitusten aktivoinnissa. Kannustimilla voisi olla merkittävä vaikutus kasvuyrittäjyydessä tarvittavan riskipääoman tarjonnan lisäämisessä ja myös kotimaisen omistajuuden vahvistamisessa. Näiden lisäksi verokannustimet voisivat toimia Suomessa myös merkittävänä signaalina olennaisesta muutoksesta valtiovallan suhtautumisessa kasvuyrittäjyyteen ja sitä kautta niillä saattaisi olla suomalaista yrittäjyysilmapiiriä merkittävästi kehittävä vaikutus.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 40<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1068</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1068-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1058-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1058-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 08 Dec 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[verokannustimet]]></category>
		<category><![CDATA[verotus]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4190</guid>
		<description><![CDATA[Raportissa katsastetaan pääomatulojen ja yritystulojen kannustinvaikutukset alan kirjallisuuden ja tutkimuksen valossa. Kassavirtavero, ACE-vero ja kypsien yritysten jaetulle voitolla lankeava vero tunnetaan investointipäätösten suhteen neutraaliksi. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt havainto, että ne eivät ole neutraaleja yritysten syntymisen suhteen. Ajatus verokannustimien luomisesta merkitsee irtiottoa verotuksen neutraalisuustavoitteesta. Yritysriski ei sinällään ole peruste verokannustimille mutta sen epäsymmetrinen verokohtelu ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportissa katsastetaan pääomatulojen ja yritystulojen kannustinvaikutukset alan kirjallisuuden ja tutkimuksen valossa. Kassavirtavero, ACE-vero ja kypsien yritysten jaetulle voitolla lankeava vero tunnetaan investointipäätösten suhteen neutraaliksi. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt havainto, että ne eivät ole neutraaleja yritysten syntymisen suhteen. Ajatus verokannustimien luomisesta merkitsee irtiottoa verotuksen neutraalisuustavoitteesta. Yritysriski ei sinällään ole peruste verokannustimille mutta sen epäsymmetrinen verokohtelu on. Pohjoismainen eriytetty tulovero kannustaa alkuvaiheen investointeja sellaisilla yrityksillä, jotka odottavat korkeaa kannattavuutta. Pääomatulo-osuutta mitoitettaessa olisi silti otettava huomion yrityksen epäonnistumisriski. Empiiriset tulokset tuloveroasteen ja yrittäjyyden suhteesta monesti viittaavat mm. veron välttämisestä johtuen positiiviseen riippuvuuteen, joskin vain korkeilla veroasteilla. T&amp;K toiminnan verotukien tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on kiinnitetty huomiota yritysten strategiseen käyttäytymiseen. Eri mekanismeista johtuen voi tapahtua joko ali- tai yli-investointia. Markkinoille tuloa rajoittavat tekijät periaatteessa heikentävät neutraalisuutta edellyttävän veropolitiikan lähtökohtia.</p>
<p>JEL: H25<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 28<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1058</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1058-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Uusyrittäjien kasvuhakuisuus</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1052-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1052-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 03 Nov 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Pajarinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[kasvuhakuisuus]]></category>
		<category><![CDATA[kasvuyritys]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[uudet yritykset]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4162</guid>
		<description><![CDATA[Tässä raportissa tutkitaan aloittavia ja erityisesti kasvuhakuisia yrittäjiä ja heidän yrityksiään laajaa tietokoneavusteista puhelinkyselyä hyödyntäen. Tulosten valossa näyttää siltä, että kasvuhakuinen uusyrittäjä on usein korkeahkon teknisen koulutuksen omaava mies, hänellä on aiempaa johtamis- ja/tai yrittäjäkokemusta, hän on valmis ottamaan riskejä, ja että hän ansaitsi varsin hyvin aiemmassa palkkatyössään. Kasvuhakuisten osuus kaikista uusyrittäjistä on erityisen suuri ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä raportissa tutkitaan aloittavia ja erityisesti kasvuhakuisia yrittäjiä ja heidän yrityksiään laajaa tietokoneavusteista puhelinkyselyä hyödyntäen. Tulosten valossa näyttää siltä, että kasvuhakuinen uusyrittäjä on usein korkeahkon teknisen koulutuksen omaava mies, hänellä on aiempaa johtamis- ja/tai yrittäjäkokemusta, hän on valmis ottamaan riskejä, ja että hän ansaitsi varsin hyvin aiemmassa palkkatyössään. Kasvuhakuisten osuus kaikista uusyrittäjistä on erityisen suuri tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa. Kasvuhakuiset yritykset ovat jo lähtökohtaisesti muita suurempia : niiden alkupääoma on suurempi sekä niillä on enemmän perustajia ja alkuvaiheen työntekijöitä. Ne myös harjoittavat useammin innovaatiotoimintaa sekä aineettomat oikeudet liittyvät todennäköisemmin niiden perustamiseen tai alkuvaiheen toimintaan. Ne ovat myös muita todennäköisemmin suuntautuneet kansainvälisille markkinoille.<br />
Julkaistu myös Kauppa- ja teollisuusministeriön sarjassa (KTM Julkaisuja 29/2006)<br />
Growth-orientation of new entrepreneurs in Finland</p>
<p>JEL: D92, L26, M13<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 77<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1052</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1052-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>What makes an entrepreneur independent? Evidence from time use survey</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1029-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1029-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 30 Jun 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[ajankäyttö]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[työtyytyväisyys]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4077</guid>
		<description><![CDATA[Tíivistelmä : Yrittäjien on usein havaittu olevan tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajien. Tämän eron on arveltu johtuvan siitä, että yrittäjät ovat työssään riippumattomampia ja vapaampia kuin palkansaajat. Tässä tutkimuksessa selvitetään, voisiko tämä riippumattomuuden tunne liittyä joustavuuteen ajankäytössä. Tutkimuksessamme hyödynnettävä yksityiskohtainen ajankäyttöaineisto osoittaa, että niin ei varsin todennäköisesti ole : Yrittäjät työskentelevät pidempään illalla arkipäivisin ja useammin ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tíivistelmä : Yrittäjien on usein havaittu olevan tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajien. Tämän eron on arveltu johtuvan siitä, että yrittäjät ovat työssään riippumattomampia ja vapaampia kuin palkansaajat. Tässä tutkimuksessa selvitetään, voisiko tämä riippumattomuuden tunne liittyä joustavuuteen ajankäytössä. Tutkimuksessamme hyödynnettävä yksityiskohtainen ajankäyttöaineisto osoittaa, että niin ei varsin todennäköisesti ole : Yrittäjät työskentelevät pidempään illalla arkipäivisin ja useammin viikonloppuisin kuin palkansaajat. Vaikka kyky ajoittaa työntekoa normaalin työviikon ulkopuolelle voi olla merkki joustavuudesta ajankäytössä, havaitsemme, että yrittäjillä on vähemmän puhdasta vapaa-aikaa ja että he ovat palkansaajia harvemmin arkipäivinä pois töistä esimerkiksi sairauden vuoksi. Havaitsemme myös, että ne yrittäjät, joilla on pieniä lapsia, ovat useammin töissä kello 17.00 jälkeen, jolloin päiväkodit sulkeutuvat, kuin palkansaajat, joilla on pieniä lapsia. Näiden havaintojen valossa ei ole yllättävää, että yrittäjät tuntevat olevansa useammin kiireisiä kuin palkansaajat.</p>
<p>JEL: M13, J22, J28<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 28<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1029</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1029-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>When Do Employees Leave Their Job for Entrepreneurship: Evidence from Linked Employer-Employee Data</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1023-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1023-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 05 Jun 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[liikkuvuus]]></category>
		<category><![CDATA[uravalinta]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4049</guid>
		<description><![CDATA[Toiminnassa olevien yritysten voidaan ajatella olevan uusien yrittäjien tärkeä lähde. Niiden yritysten ominaisuuksista, joiden työntekijöistä tulee uusia yrittäjiä, tiedetään kuitenkin varsin vähän. Käytämme laajaa yhdistettyä työntekijä-työnantaja-aineistoa jäljittääksemme ja kuvataksemme sitä, minkä tyyppisistä yrityksistä uusia yrittäjiä tulee. Löydöksemme kertoo, että pienten yritysten työntekijöistä tulee uusia yrittäjiä todennäköisemmin kuin suurten yritysten työntekijöistä. Tämä voi kertoa mm. siitä, ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Toiminnassa olevien yritysten voidaan ajatella olevan uusien yrittäjien tärkeä lähde. Niiden yritysten ominaisuuksista, joiden työntekijöistä tulee uusia yrittäjiä, tiedetään kuitenkin varsin vähän. Käytämme laajaa yhdistettyä työntekijä-työnantaja-aineistoa jäljittääksemme ja kuvataksemme sitä, minkä tyyppisistä yrityksistä uusia yrittäjiä tulee. Löydöksemme kertoo, että pienten yritysten työntekijöistä tulee uusia yrittäjiä todennäköisemmin kuin suurten yritysten työntekijöistä. Tämä voi kertoa mm. siitä, että pienissä yrityksissä työskentelevät oppivat työssään yrittäjyyteen tarvittavia taitoja ja asioita. Havaitsemme myös, että yrityksen tuottavuus ja T&amp;K intensiteetti vähentää henkilökunnan todennäköisyyttä siirtyä yrittäjyyteen. Tuloksemme eivät muutu, vaikka työntekijä- ja työnantaja-ominaisuuksien vaikutuksia otetaan huomioon monin eri tavoin.</p>
<p>JEL: G14, G31, G32<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 24<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1023</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1023-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjyysasenteet Suomessa: Havaintoja kyselytutkimuksesta</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp990-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp990-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 11 Aug 2005 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyysasenteet]]></category>
		<category><![CDATA[yrityksen perustaminen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3917</guid>
		<description><![CDATA[Julkaisuvuosi: 2005 Sivuja: 19 Hinta: 10&#8364; Kieli: Suomi Keskustelunaiheita nro 990]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Julkaisuvuosi: 2005<br />
Sivuja: 19<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 990</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp990-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Why Are All New Entrepreneurs Better Than Average? Evidence from Subjective Failure Rate Expectations</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp987-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp987-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 29 Jun 2005 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[eloonjääminen]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[odotukset]]></category>
		<category><![CDATA[uudet yritykset]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3913</guid>
		<description><![CDATA[JEL: D81, D84, D21 Julkaisuvuosi: 2005 Sivuja: 34 Hinta: 10€ Kieli: Englanti Keskustelunaiheita nro 987]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>JEL: D81, D84, D21<br />
Julkaisuvuosi: 2005<br />
Sivuja: 34<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 987</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp987-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yrittäjien ansiot, työajat ja työkuormitus: Selvitys ekonomien ja insinöörien yrittäjyydestä</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp960-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp960-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 10 Dec 2004 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tulotaso]]></category>
		<category><![CDATA[työaika]]></category>
		<category><![CDATA[työkuormitus]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3821</guid>
		<description><![CDATA[Julkaisuvuosi: 2004 Sivuja: 22 Hinta: 10&#8364; Kieli: Suomi Keskustelunaiheita nro 960]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Julkaisuvuosi: 2004<br />
Sivuja: 22<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 960</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp960-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Do Foreign Players Change the Nature of the Game Among Local Entrepreneurs?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp942-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp942-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 28 Oct 2004 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailu]]></category>
		<category><![CDATA[ulkomaalaisomistus]]></category>
		<category><![CDATA[valikoitumisvaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[yrityksen tehokkuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3763</guid>
		<description><![CDATA[Julkaisuvuosi: 2004 Sivuja: 22 Hinta: 10&#8364; Kieli: Englanti Keskustelunaiheita nro 942]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Julkaisuvuosi: 2004<br />
Sivuja: 22<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 942</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp942-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>