Etla » yksikköarvosuhde

Cost Competitiveness of Chinese and Finnish Paper and Paper Product Manufacturing

Paavo Suni — Wed, 31 Dec 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen sellu- ja paperiteollisuuden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien kemianteollisuuden ja metallituoteteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja kilpailukyvyn tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja tulevaa vaikutuspotentiaalia.

Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisen nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan sellu- ja paperiteollisuuden tuotanto (NACE 21) lisääntyi vuosina 19992007 lähes viidenneksen vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Tosin nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat noin yhdeksän prosenttia paperi- ja selluteollisuudessa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Suhde aleni 2000-luvun alkuvuosina ja on pysynyt sen jälkeen melko vakaana vuoteen 2007 saakka. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen. Finanssikriisi varjostaa tuntuvasti Kiinan paperi- ja selluteollisuuden näkymiä, koska se rajoittaa voimakkaasti vientimahdollisuuksia ja vaimentaa kotimaista kysyntää. Toisaalta valtion elvytyshankkeet kuitenkin tukevat kysyntää.

Cost Competitiveness of Chinese and Finnish Chemical Industries

Paavo Suni — Wed, 31 Dec 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien paperiteollisuuden ja metallituoteteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja sen tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja potentiaalia. Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisien nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuotanto (NACE 24 pl. lääkkeet) lisääntyi vastaavana ajanjaksona 21 prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden (NACE 25) 23 prosenttia vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat noin 6 prosenttia kemikaalien ja kemiantuotteiden ja 2 prosenttia kumi- ja muovituotteiden tuotannossa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuotannossa suhde jopa aleni 2000-luvulla, kun se pysyi suhteellisen vakaana kumi- ja muovituotteiden tuotannossa. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden kustannuskilpailukykyyn ja jopa ylikompensoi niiden vaikutukset kumi- ja muovituotteiden kilpailukykyyn.

Cost Competitiveness of Chinese and Finnish Fabricated Metal Industries

Paavo Suni — Wed, 31 Dec 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen metallituotteiden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien kemianteollisuuden ja paperiteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja sen tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja potentiaalia. Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisien nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan metallituotteiden tuotanto (NACE 28) lisääntyi vuosina 19992007 noin 22 prosenttia vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat vain vajaat kaksi prosenttia metallituotteiden tuotannossa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Suhde jopa aleni 2000-luvun alkuvuosina ja on pysynyt sen jälkeen vakaana vuoteen 2007 saakka. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen. Finanssikriisi varjostaa erityisen voimakkaasti Kiina metallituoteteollisuuden näkymiä, koska se rajoittaa voimakkaasti vientimahdollisuuksia ja vaimentaa kotimaista kysyntää. Toisaalta valtion elvytyshankkeet kohdistuvat paljolti alalle tärkeisiin hankkeisiin.