Etla » Working Papers

Industry restructuring in the ICT sector – What does labor mobility tell us about skill relatedness and knowledge spillovers?

Tuomo Nikulainen — Wed, 28 Aug 2013 07:09:52 +0000

Toimialat käyvät läpi eri kehitysvaiheita, joissa kussakin olemassa osaamisen merkitys vähenee ja uusi osaaminen on keskeisemmässä asemassa toimialojen uudistumisprosessissa. Aiemmissa tutkimuksissa toimialojen kehitysvaiheita on tarkasteltu erityisesti tuotannon ja viennin näkökulmasta, jättäen yhden teeman pienemmälle huomiolle – henkinen pääoma. Toimialojen uudistuminen on dynaaminen prosessi, jossa yhdellä toimialalle tuotettu osaaminen siirtyy muille toimialoille työntekijöiden vaihtaessa työpaikkaa. Tässä raportissa tarkastellaan työvoimavirtojen eri toimialojen välillä paljastaen toimialojen välisiä riippuvuussuhteita. Tarkastelussa ovat myös korkean ja alhaisen osaaminen eroavaisuudet työvoimavirroissa. Työvoimavirtojen kautta voidaan tunnistaa toimialojen välisiä ulkoisvaikutuksia rakennemuutoksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa käytetään yksilötason aineistoa Suomen ICT-teollisuudesta vuosilta 1989–2010. Tarkastelussa ovat erityisesti ICT-sektorin keskeisimmät toimialat: valmistus, palvelut ja ohjelmistokehitys. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että työvoimavirroissa on huomattavia eroja toimialojen ja osaamistasojen välillä.

Subsidies, Shadow of Death and Productivity

Heli Koski — Mon, 05 Aug 2013 13:05:10 +0000

Tutkimuksessa analysoidaan ensiksi erilaisten yritystukien vaikutuksia yritysten työn tuottavuuteen sekä toiseksi tuottavuuden ja yritysten markkinoilta poistumisen yhteyttä. Aineistona on yli 10 000 suomalaista vähintään 10 henkeä työllistävää yritystä vuosilta 2003–2010. Yritystuilla ei havaita selkeitä positiivisia tuottavuus-vaikutuksia lyhyellä (1 v.) eikä pidemmällä (3–5 v.) tarkastelujaksolla. Tulokset indikoivat, että etenkin työllisyys- ja investointitukia allokoidaan usein keskimääräistä heikomman tuottavuuden yrityksille. Havaitsemme lisäksi, että tuottavuuden heikkenemisen ja markkinoilta poistumisen välinen yhteys on merkittävästi heikompi yritystukia saaneilla yrityksillä verrattuna tukia saamattomiin yrityksiin. Tulokset viittaavat siihen, että tukien allokoiminen suhteellisesti keskimääräistä tehottomampiin yrityksiin parantaa niiden rahoitusasemaa ja siten alentaa niiden markkinoilta poistumisen todennäköisyyttä heikentäen luonnollista luovan tuhon ja uusiutumisen prosessia yrityskentässä.

Empirical Evaluation of the Effectiveness of Competition Policy

Heli Koski — Thu, 01 Aug 2013 10:29:04 +0000

Tutkimuksessa arvioidaan ns. Boone-indikaattorin erilaisten empiiristen mallinnustapojen käyttökelpoisuutta tarkasteltaessa toimialojen kilpailuintensiteetin muutoksia. Hyödynnämme
arvioinnissa aineistoa kolmesta kartellitapauksesta: i) kansainvälinen hissikartelli, joka oli useissa Euroopan maissa vuosina 1995–2004, ii) Suomessa ollut raakapuukartelli vuosina 1997– 2004 ja iii) Suomessa ollut rakennusalan kartelli vuosina 1994–2002. Tulokset tukevat hypoteesia siitä, että etenkin silloin kun päämielenkiinnon kohteena on arvioida tietyn kilpailupoliittisen toimenpiteen tehokkuutta, empiirisessä mallissa tulisi huolellisesti huomioida tästä toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva rakenteellinen katkos aineistossa. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että aikaisemmissa tutkimuksissa usein käytetty menetelmä, jossa tarkastellaan vain yksittäistä toimialaa huomioimatta mahdollisia yleisiä kilpailuolosuhteissa tapahtuneita muutoksia, voi johtaa vääriin tulkintoihin, kun Boone-indikaattoria käytetään toimialakohtaisten kilpailupoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden arvioinnissa.

Convergence, income distribution, and the economic crisis in Europe

Ville Kaitila — Tue, 25 Jun 2013 06:02:57 +0000

Tässä tutkimuksessa analysoidaan sigma-konvergenssia (keskihajonta jaettuna keskiarvolla) Euroopan unionissa käyttämällä sekä henkeä että tehtyä työtuntia kohti laskettua ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta. Yhdistämme konvergenssikehityksen Gini-kertoimella laskettuun tuloerokehitykseen. Lyhyitä taukoja lukuun ottamatta EU-maiden henkeä kohti lasketut bruttokansantuotteet ovat vuoden 1960 jälkeen konvergoituneet. Suuri taantuma oli huomattava häiriö tälle kehitykselle, ja EU15-alueen konvergenssi on kärsinyt pahasti. Pahiten ovat kärsineet Espanja, Kreikka, Kypros, Italia ja Portugali. Sen sijaan entiset siirtymätalousmaat ovat enimmäkseen edelleen kuroneet eroja umpeen. Pitkällä aikavälillä konvergenssi on ollut EU:ssa ripeämpää, kun bkt:n kasvu on ollut nopeampaa. Havaitsemme myös, että mitä korkeampi henkeä kohti laskettu bkt maassa on, sitä pienempiä maan sisäiset tuloerot keskimäärin ovat. Konvergenssikehitys on ollut riippumaton Gini-kertoimien muutoksista vuosina 2000–2011. Poikkeuksena on kuuden kiinnikurovan maan ryhmä, jossa nähdään positiivinen yhteys konvergenssin ja tuloerojen kasvun välillä. Tulosten mukaan sigma-konvergenssia on myös kansallisissa Gini-kertoimissa, jotka ovat lähentyneet toisiaan.

Commercialization or Engagement: Which Is of More Significance to the U.S. Economy ?

Kaija Hyvönen-Rajecki — Thu, 13 Jun 2013 13:25:16 +0000

Beginning with the commercialization of genetic engineering (biotechnology) research beginning in the late 1970s and the passage of the Bayh-Dole Act, U.S. university administrators quickly built technology licensing (transfer) offices meant to commercialize inventions made by their researchers. By studying technology transfer in electrical engineering and computer science, statistics and mathematics, scientific instruments, and agriculture, this article demonstrates that biotechnology model does not accurately portray the ways in which most university technology is transferred to society. The application of the biotechnology/technology licensing office model to other university disciplines may stifle the diffusion of technology to society due to undue restrictions in the flow of technology; both from the university to society and, as important, the flow of ideas and resources from society to the university. Finally, it cautions against making wholesale changes in current institutional arrangements on the basis of the current U.S.-centric model based on biotechnology. For European policy-makers, the temptation to follow the U.S biotechnology-derived model may disrupt long-standing and quite successful channels of information transfer, while not bringing the supposed benefits of the U.S. model. This is particularly true because research on European university technology transfer is still at a very early stage

Specialisation and/or Convergence: Structure of European Exports and Production

Ville Kaitila — Thu, 13 Jun 2013 13:08:49 +0000

Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU-maiden viennin ja tehdasteollisuuden arvonlisäyksen erikoistumisen astetta Herfindahl-Hirschmann-indeksillä sekä rakenteellista samankaltaisuutta Fingerin ja Kreininin (1979) similariteetti-indeksillä. Analysoimme lisäksi maiden bkt:n kasvuvauhtien lähentymistä euroalueen keskimääräiseen ja vertaamme kehitystä viennin samankaltaisuuteen. Toimialatasolla (HS2) EU15-maat erikoistuivat viennissään enenevässä määrin ennen euron käyttöönottoa vuonna 1999, minkä jälkeen erikoistuminen on vähentynyt. Maiden vienti on kuitenkin erikoistunut euroaikanakin, kun käytetään tarkempaa HS6-tuotetasoa. Tehdasteollisuuden (21 toimialaa) arvonlisäyksellä tarkasteltuna tuotanto on erikoistunut sekä ennen euron käyttöönottoa että sen jälkeen. Entisten siirtymätalousmaiden osalta vientitulokset ovat erilaisia, mikä kuvastaa niiden talouksien transformaatiota. Lisäksi vuoden 2008 jälkeinen talouskriisi luo tuloksiin erikoistapauksia. Vientirakenteet yhtäläistyivät ennen vuotta 2008. Sen sijaan tehdasteollisuuden arvonlisäyksen samankaltaisuus väheni. Maiden bruttokansantuotteiden kasvuvahti on ollut euroaikana keskenään samankaltaisempaa kuin vuosina 1992–1999. Vientirakenteen samankaltaisuus korreloi positiivisesti sen kanssa, kuinka samankaltainen bkt:n kasvuvauhti on suhteessa euroalueen keskiarvoon. Puolentusinaa maata kuitenkin poikkeaa enemmänkin bkt:n kasvun yleiskehityksestä, niiden joukossa euroalueelta Kreikka, Malta ja Slovakia

Allocation and industry productivity: Accounting for firm turnover

Mika Maliranta — Mon, 27 May 2013 07:07:10 +0000

Recent macroeconomic literature has stressed the importance of resource allocation between firms for aggregate productivity. An important issue, therefore, is how to measure allocative efficiency. We compare popular indicators of allocative efficiency, paying special attention to firm turnover. We first show how entering and exiting firms contribute to aggregate productivity and to the Olley-Pakes (OP) covariance component, which is currently the most popular measure of allocative efficiency. Our data cover essentially all firms and plants in the Finnish business sector. We then build a model of firm dynamics with endogenous turnover that is consistent with the main patterns of our empirical results and use it to test how well alternative indicators capture different allocation distortions. Our results demonstrate how and why commonly used indicators fail to capture certain distortions because of endogenous changes in firm turnover.

Resource allocation in health care processes: A case study

Antti Kauhanen — Thu, 23 May 2013 12:51:53 +0000

Tässä artikkelissa hyödynnetään jonomalleja terveydenhuollon prosessien analysoinnissa. Laajennamme aiempia malleja huomioimalla i) resurssien heterogeenisuuden, ii) resurssien allokoinnin eri tehtäviin, ja iii) tiimit (komplementaariset resurssit). Mallinnamme yhden osaston toiminnan. Analysoimme mallin avulla kuinka resurssien allokointi vaikuttaa sekä prosessin suorituskykyyn että resurssien käyttöasteeseen. Tämä lähestymistapa korostaa prosessien suorituskyvyn riippuvuutta resurssien allokoinnista eri tehtäviin. Näytämme kuinka mallin avulla voidaan analysoida resurssirajoitteiden vaihtelun ja tietotekniikan hyödyntämisen merkitystä prosessien suorituskyvylle.

Generating commercial ideas in Finnish universities. The role of interdisciplinarity and networking

Tuomo Nikulainen — Fri, 03 May 2013 06:33:28 +0000

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että yrityksille hyödyllisen tutkimuksen tuottamiselle keskeistä on poikkitieteellinen ja verkostoitunut tutkimus. Tämän paperin tavoitteena on tilastollisesti tarkastella missä määrin poikkitieteellisyys ja verkostoituminen liittyvät kaupallisesta potentiaalia omaavien ideoiden luomiseen. Tutkimuksessa hyödynnetään ainutlaatuista suomalaisten yliopistotutkijoiden keskuudesta kerättyä kyselyaineistoa, jonka kautta tunnistetaan useiden eri tekijöiden liittyvän ideoiden luomiseen. Erityisesti työympäristön poikkitieteellisyys sekä perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen liittyvä verkostoituminen ovat positiivisesti yhteydessä ideoiden syntymiseen. Lisäksi havaitaan merkittäviä eroja eri tutkimusalojen välillä

Commercialization of academic research. A comparison between researchers in the U.S. and Finland

Tuomo Nikulainen — Fri, 03 May 2013 06:16:48 +0000

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät akateemisten tutkijoiden todennäköisyyteen tehdä kaupallisesti merkittäviä tieteellisiä löydöksiä (keksintöjä) ja kuvailla miten nämä keksinnöt kaupallistetaan. Laajan eri tieteenaloja Yhdysvalloissa kattavan kyselyaineiston avulla tutkimus vertaa toimintaympäristön vaikutusta Yhdysvaltojen huippuyliopistojen ja muiden sikäläisten yliopistojen välillä. Korostaakseen tätä asetelmaa, kyselyn tuloksia verrataan vastaavanlaisen kyselyn tuloksiin Suomesta.Tämän vertailun avulla voidaan analysoida niin sanottua eurooppalaista tieteen kaupallistamisen paradoksia,jossa suuret investoinnit yliopistotutkimukseen ovat tuottaneet vähissä määrin akateemisia keksintöjä ja kaupallista toimintaa. Tämän raportin tutkimustulokset osoittavat, että todennäköisyys tehdä kaupallisesti merkittäviä tieteellisiä löydöksiä riippuu Yhdysvalloissa erityisesti tutkijoiden motivaatioista liittyen kaupallisten mahdollisuuksien tunnistamiseen ja poikkitieteelliseen tutkimusympäristöön. Lisäksi on huomioitava, että tieteenalojen välillä on huomattavia eroja. Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa tutkijoilla rahoituksen lähteet ovat monipuolisempia ja ainutlaatuisempia kuin muissa sikäläisissä yliopistoissa. Suomea koskevat keksintöihin liittyvät tulokset osoittavat, ettei todella merkittäviä eroja Yhdysvaltoihin ole. Tämä viittaa siihen, että eurooppalainen paradoksi liittyy todennäköisesti enemmän keksintöjen kaupallistamiseen kuin keksintöjen tuottamiseen. Keskittyessä niihin keksijöihin, joilla on mahdollisuus kaupallistaa keksintöjään, voidaan Yhdysvalloissa ja Suomessa todeta lisensoinnin olevan yleisin kaupallistamisen muoto. Sitä seuraa keksintöihin liittyvä konsultointi ja yrittäjyys. Keskeisimmät erot Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ovat motivaatioissa kaupallistaa tai olla kaupallistamatta keksintöjä. Suomessa tutkijat kokevat haasteet keksintöjen kaupallistamisessa kautta linjan paljon suuremmiksi kuin tutkijat Yhdysvalloissa