Etla » Venäjä

Determinants for Foreign Direct Investment in the Baltic Sea Region

Markku Kotilainen — Tue, 06 Nov 2012 08:14:21 +0000

Tiivistelmä: Olemme määritelleet Itämeren alueeksi Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. Tutkimme ulkomaisia suoria sijoituksia näihin maihin aikavälillä 1995 – 2010 ekonometrisen analyysin menetelmin. Käytämme kahta erilaista mallia: ensimmäisessä mallissa tutkitaan suoria sijoituksia kokonaisuuksina ja toisessa mallissa huomioidaan maiden kahdenkeskeiset sijoitusvirrat. Tilastorajoitteiden takia jälkimmäistä mallia ei voida estimoida kaikille maille. Tuloksemme osoittavat, että makrotalouden tekijät, kuten yritysverotus, vaikuttavat suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Havaitsemme myös, että nämä tulokset vaihtelevat eri maiden kesken. Maiden keskinäinen kauppa on myös tilastollisesti merkitsevä tekijä. Toisaalta maiden välinen etäisyys ei vaikuta suorien sijoitusten määrään. Näiden tekijöiden suhteen maittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suurempia. Institutionaaliset tekijät kuten euro- tai EU-jäsenyys eivät ole tilastollisesti merkitseviä tekijöitä, mutta tämä voi johtua tilastopuutteista tai siitä, että tällaiset muutokset maan kansainvälisessä asemassa ovat osana muita selittäviä tekijöitä.

Regulation of Energy Prices in Russia

admin — Wed, 26 Mar 2008 11:00:00 +0000

Tutkimus tarkastelee käyttäen yleisen tasapainon kehikkoa syitä sille, miksi Venäjä hinnoittelee kotimaassa energiatuotteensa halvemmalla kuin kansainvälisillä markkinoilla, kuten se tekee voimakkaasti käytännössä. Ensimmäinen näistä syistä on se, että koska Venäjä on energiatuotteiden laajamittainen viejä ja sillä on markkinavoimaa, maa kykenee rajoittamaan tarjontaansa, jotta se olisi nostamassa kansainvälisiä hintoja. Rationaalinen tapa kanavoida tämä ylijäämä kotimaiselle ei-energiasektorille ja kotimaisille kuluttajille on asettaa kotimaan markkinoilla matalammat, kilpailulliset hinnat energialle kuin maailmanmarkkinoilla. Toiseksi tarkastelemme klassista alkuvaiheessa olevan toimialan argumenttia, jolloin teollisessa tuotannossa vallitsevat kumulatiiviset tekemällä oppimisen intertemporaaliset heijastusvaikutukset, joiden voidaan olettaa olevan merkittäviä siirtymätaloudessa. Osoitamme, kuinka tämän seurauksena aiheutuu lisäpoikkeama maailmanmarkkinahinnoista energian kotimaisissa hinnoissa. Näiden tulosten empiirinen arviointi ja empiirisen tekemällä oppimisen -käyrän estimointi osoittavat kuitenkin, että mainituista argumenteista ensimmäinen voi olla merkittävä, mutta toinen on vain hyvin marginaalinen käytännössä ja että Venäjä kiistämättä subventoi liikaa kotimaisia energiahintojaan. Edelleen päättelemme, että maan ei tulisi subventoida kuluttajia enempää kuin teollisia yrityksiä energian hintojen suhteen, päinvastoin kuin nyt ja että kotimaisen energiahintojen pitäisi nousta suhteessa kansainvälisiin hintoihin. Johdamme myös optimaalisen energiaveron ja päättelemme, että se on melko pieni nykyiseen verrattuna. Näin ollen optimaalisella hintapolitiikalla voi siksi olla huomattava positiivinen vaikutus Venäjän energian tarjontaan kansainvälisille markkinoille

Free Trade between the EU and Russia – Sectoral Effects and Impacts on Northwest Russia

Ville Kaitila — Tue, 10 Apr 2007 11:00:00 +0000

Vapaakauppa EUn ja Venäjän välillä : Toimialavaikutukset ja vaikutukset Luoteis-Venäjällä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU25-maiden ja Venäjän välisen vapaakaupan vaikutuksia yleisen tasapainon GTAP-mallin avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toimialakohtaisia vaikutuksia eri maissa ja tehdään arvio vaikutuksista Luoteis-Venäjän eri alueilla. Vapaakauppa itsessään heikentää Venäjän vaihtosuhdetta ja alentaa hieman hyvinvointia. Kun vapaakauppaan yhdistetään pieni tuottavuuden paraneminen, hyvinvointi kasvaa. Tämä korostaa uudistusten merkitystä Venäjän talouskehityksen kannalta. Tuotannon määrä metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä puu- ja paperiteollisuudessa vähenee. Sen sijaan investointi-tavaroiden, öljy- ja kaasusektorin sekä palvelualojen tuotanto kasvaa. Siten vapaakaupasta aiheutuu Venäjällä Hollannin taudin oireita. Bruttokansantuotteen osalta Luoteis-Venäjä hyötyy keskimäärin hieman vähemmän kuin koko Venäjä. Tämä johtuu tuotantorakenteesta. Eri Luoteis-Venäjän alueiden välillä on kuitenkin tässä suhteessa eroja.

Determinants of Finnish-Russian Economic Relations

Markku Kotilainen — Mon, 26 Mar 2007 11:00:00 +0000

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden määräytyminen
Tutkimuksen kohde on Suomen ja Venäjän taloussuhteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja niiden tulevaisuudennäkymät. Tutkimus tarkastelee sekä kaupan että suorien sijoitusten määräytymistä. Pääpaino on ulkomaankaupan rakenteessa ja kehityksessä. Ristikkäiskauppaa mittaavan ns. Grubel-Lloyd -indeksin mukaan alle 3 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä ulkomaankaupasta tapahtui saman hyödykeryhmän sisällä vuonna 2004 (SITC3, 4 numeron taso). Tämä osuus on laskenut hieman tutkimusajanjaksona. Suomen ulkomaankaupassa Saksan kanssa vastaava osuus oli 31 prosenttia ja Ruotsin kanssa 47 prosenttia. Suomen tuonnissa Venäjältä öljyn hintojen muutokset ja suurten yritysten dominoiva asema eivät anna mahdollisuuksia järkevään ekonometriseen tutkimukseen kauppaa määräävistä tekijöistä. Tutkittaessa Suomen vientiä Venäjälle löydetään ekonometrian avulla selittäjiä kokonais- ja hyödykeryhmittäisen viennin määrän ja arvon määräytymiselle sekä vuosi- että neljännesvuositasolla. Tutkimuksessa esitetään useita suorien sijoitusten luokituksia ja kysytään, mitkä tekijät puoltavat vientiä, mitkä suoria sijoituksia. Suomalaisten yritysten sijoituksia Venäjälle sijoitetaan alustavasti esitettyihin luokkiin. Sekä vienti että suorat sijoitukset ovat hyötyneet Venäjän talouden nopeasta kasvusta ja rakenteellisesta muutoksesta.

Puolivalmiista valmiiseen kotiin – uudet asunnot Venäjällä

admin — Mon, 25 Sep 2006 11:00:00 +0000

Venäjällä rakennusyhtiöt luovuttavat noin 90 % uusista asunnoista ostajille viimeistelemättöminä. Tutkimuksen mukaan suurin syy tähän on asunnonostajien perusteltu epäluulo rakennusyhtiöiden viimeistelytyön laatua kohtaan. Viimeistely halutaan tehdä tai teettää itse: yhtäältä, jotta siitä saadaan mieleinen ja laadukas sekä toisaalta, koska sopivia, viimeisteltyjä asuntoja ei ole markkinoilla.
Tutkimuksesta ilmeni, että varsinkin keskihintaisia asuntoja ostavat olisivat halukkaita ostamaan viimeisteltyjä asuntoja, jos niitä olisi tarjolla. Tämä on suomalaisten rakennusalan yritysten kannalta lupaava asiakassegmentti. Venäjän asuntomarkkinoille tarvitaan viimeisteltyjä esimerkkiasuntoja ja -taloja, joilla venäläisten kuluttajien luottamus voitetaan. Tutkimuksen ohjausryhmä, johon kuului rakennusalan keskeisiä toimijoita, esitti strategiasuosituksen: konkreettinen markkinointi tekemällä ja näyttämällä.

Ei saatavissa ETLAsta

Investoinnit ja investointiedellytykset Venäjällä

admin — Fri, 30 Dec 2005 11:00:00 +0000

Julkaisu saatavissa myös venäjänkielisenä

http://www.etla.fi/files/1474_B215_in_russian.pdf

Ei saatavissa ETLAsta

Russian Infrastructure Clusters : A Preliminary Study

admin — Mon, 04 Apr 2005 11:00:00 +0000

Economic Effects of Free Trade between the EU and Russia

admin — Wed, 30 Mar 2005 11:00:00 +0000

Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus

admin — Thu, 20 Jan 2005 11:00:00 +0000

Selvitys on tehty liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta tavoitteena esitys Suomen strategiaksi Venäjän ulkomaankaupan logistiikassa. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja sen myötä kuljetukset kasvavat nopeasti. Venäjästä on tulossa Suomen suurin kauppakumppani. Suomalaisyritykset investoivat Venäjälle, mikä merkitsee komponentti- ja lopputuotetoimituksia sekä valmistuksen verkottumista yli rajan kuljetuksineen. Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksissa Suomen reitistä on tullut arvotavaran kuljetusreitti kolmannes Venäjän nin arvosta tulee Suomen rajan yli. Suomen reitin kilpailuetuja ovat kuljetusten turvallisuus, nopeus, kuljetuksiin liittyvät palvelut ja logistinen osaaminen. Välttämätön edellytys kilpailukyvylle on kuitenkin kustannustehokkuus, joka vaatii koko kuljetusketjun yhteistyötä ja tehokasta infrastruktuuria. Keskeisin strategiaehdotus onkin kuljetustalouden parantaminen. Suomea olisi myös kehitettävä edelleen arvotavaran logistiikkakeskuksena, johon sijoittuisi lisää kansainvälisiä ja venäläisiä logistiikkayrityksiä. Lisäksi suomalaisen kaupan ja teollisuuden laajentuminen Venäjälle avaa logistiikkayrityksillemme mahdollisuuden etabloitua asiakkaidensa mukana.

ESCO Companies in Northwest Russia, Legal Issues and Organizational Schemes

admin — Mon, 31 May 2004 11:00:00 +0000