Venäjä

Tiivistelmä: Olemme määritelleet Itämeren alueeksi Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. Tutkimme ulkomaisia suoria sijoituksia näihin maihin aikavälillä 1995 – 2010 ekonometrisen analyysin menetelmin. Käytämme kahta erilaista mallia: ensimmäisessä mallissa tutkitaan suoria sijoituksia kokonaisuuksina ja toisessa mallissa huomioidaan maiden kahdenkeskeiset sijoitusvirrat. Tilastorajoitteiden takia jälkimmäistä mallia ei voida estimoida kaikille maille. Tuloksemme osoittavat,

Tutkimus tarkastelee käyttäen yleisen tasapainon kehikkoa syitä sille, miksi Venäjä hinnoittelee kotimaassa energiatuotteensa halvemmalla kuin kansainvälisillä markkinoilla, kuten se tekee voimakkaasti käytännössä. Ensimmäinen näistä syistä on se, että koska Venäjä on energiatuotteiden laajamittainen viejä ja sillä on markkinavoimaa, maa kykenee rajoittamaan tarjontaansa, jotta se olisi nostamassa kansainvälisiä hintoja. Rationaalinen tapa kanavoida tämä ylijäämä kotimaiselle ei-energiasektorille

Vapaakauppa EUn ja Venäjän välillä : Toimialavaikutukset ja vaikutukset Luoteis-Venäjällä Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU25-maiden ja Venäjän välisen vapaakaupan vaikutuksia yleisen tasapainon GTAP-mallin avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toimialakohtaisia vaikutuksia eri maissa ja tehdään arvio vaikutuksista Luoteis-Venäjän eri alueilla. Vapaakauppa itsessään heikentää Venäjän vaihtosuhdetta ja alentaa hieman hyvinvointia. Kun vapaakauppaan yhdistetään pieni tuottavuuden paraneminen, hyvinvointi kasvaa. Tämä

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden määräytyminen Tutkimuksen kohde on Suomen ja Venäjän taloussuhteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja niiden tulevaisuudennäkymät. Tutkimus tarkastelee sekä kaupan että suorien sijoitusten määräytymistä. Pääpaino on ulkomaankaupan rakenteessa ja kehityksessä. Ristikkäiskauppaa mittaavan ns. Grubel-Lloyd -indeksin mukaan alle 3 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä ulkomaankaupasta tapahtui saman hyödykeryhmän sisällä vuonna 2004 (SITC3, 4 numeron

Venäjällä rakennusyhtiöt luovuttavat noin 90 % uusista asunnoista ostajille viimeistelemättöminä. Tutkimuksen mukaan suurin syy tähän on asunnonostajien perusteltu epäluulo rakennusyhtiöiden viimeistelytyön laatua kohtaan. Viimeistely halutaan tehdä tai teettää itse: yhtäältä, jotta siitä saadaan mieleinen ja laadukas sekä toisaalta, koska sopivia, viimeisteltyjä asuntoja ei ole markkinoilla. Tutkimuksesta ilmeni, että varsinkin keskihintaisia asuntoja ostavat olisivat halukkaita ostamaan

Julkaisu saatavissa myös venäjänkielisenä http://www.etla.fi/files/1474_B215_in_russian.pdf Julkaisuvuosi: 2005 Sivuja: 237 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi ETLA B 215