Etla » työllisyys

Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?

Ville Kaitila — Wed, 03 Oct 2012 07:46:15 +0000

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos tuottavuuden tasoeroa ei huomioida. Vastaavasti myöskään siirtyminen ulkomaalaisomistukseen ei ole keskimäärin vaikuttanut tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tulokset henkilöstön määrän kasvuvauhdista riippuvat käytetystä menetelmästä ja aikajänteestä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on korkeammin ja pidempään koulutettua kuin vertailuryhmän yritysten henkilöstö. Ulkomaiset tytäryritykset maksavat enemmän veroja henkilöstön määrään suhteutettuna, mitä osaltaan selittää niiden korkeampi tuottavuus. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pikemminkin korkeamman tuottavuuden keskisuuria tai suuria yrityksiä kuin muita yrityksiä.

Asevelvollisuus ja työmarkkinat:Varusmiespalveluksen vaikutus koulutukseen, työllisyyteen ja palkkaan

admin — Fri, 30 Mar 2012 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan varusmiespalveluksen vaikutusta tulevaan työmarkkina-asemaan Suomessa. Tätä mitataan kolmella tavalla : armeijanjälkeisen koulutuksen hankkimisen nopeudella ja tasolla, työllistymisellä ja palkalla. Tätä varten vuoden 1998 varusmiesikäluokkaa koskevat Puolustusvoimien tiedot asepalveluksen suorittamisesta yhdistettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka perusteella työmarkkina-asema kuvataan. Tulosten mukaan varusmiespalveluksella on merkittävä tilastollinen yhteys henkilön tulevaan työmarkkina-asemaan. Erityisen merkittävä tekijä on varusmiespalveluksesta annetulla arvioinnilla, jolla on kauttaaltaan myönteinen yhteys työmarkkina-asemaan. Varusmiespalveluksen pitenemisen vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon kyvykkäimpien henkilöiden valikoituminen johtajakoulutukseen. Arvioimme työmarkkinavaikutuksia sekä instrumenttimuuttujamenetelmällä että rinnastamisella (matching). Edellisellä menetelmällä pidemmän varusmieskoulutuksen vaikutus ei ole tilastollisesti merkitsevä palkkaan, mutta jälkimmäisellä menetelmällä arvio reserviupseerikoulutuksen palkkavaikutuksesta vajaan 10 vuoden tähtäyksellä on noin 20 %. Varusmiespalveluksen pituudella ei ole vaikutusta koulutuksen hankinnan pitkittymiseen eikä se vähennä työllistymistä.

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen

Mika Pajarinen — Wed, 16 Mar 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako yrityksen omistusmuoto niiden kotimaiseen työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Tarkasteltavia omistajaryhmiä on kuusi : ensimmäisen ja vähintään toisen sukupolven perheyritykset, julkisomisteiset, ulkomaalaisomisteiset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset sekä ryhmänä muut yritykset, joita ovat aineistossa lähinnä osuuskunnat ja pörssin ulkopuoliset hajautetusti omistetut osakeyhtiöt. Omistajuudella on tulosten perusteella vaikutusta työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Hajautetusti omistettujen pörssiyritysten työllisyys vaihtelee selvästi enemmän kuin muiden yritysryhmien. Julkisomisteisten yritysten työllisyys vaihtelee vähiten, ne ovat myös viimeisimmän talouskriisin aikana vähentäneet työvoimaansa vähemmän kuin muut yritykset. Toisen sukupolven perheyritysten työllisyys vaihtelee vähemmän kuin ensimmäisen polven perheyritysten. Toisen polven perheyritykset eivät tyypillisesti ole kasvuyrityksiä. Analyysin perusteella havaitaan, että (toisen polven) perheyritykset hakevat mieluummin vakautta kuin nopeaa kasvua.

Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa

Mika Maliranta — Mon, 21 Feb 2011 11:00:00 +0000

Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei vaikuttanut läheskään koko määrällään kotimaiseen työllisyyteen, tuottavuuteen ja elintasoon. Kyse oli kotimaan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta osin laskennallisesta muutoksesta ja menettäjinä olivat Nokian ulkomaiset omistajat. Vastaavasti lamaa edeltäneenä ajanjaksona tuotanto- ja tuottavuusluvut ovat yliarvioineet vaikutusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Kriisi kuitenkin jätti pysyviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja sen eri toimialoille. Talouden potentiaalinen tuotanto on pysyvästi pienentynyt.

Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden suhteellinen erikoistuminen

Mika Pajarinen — Mon, 08 Feb 2010 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden erikoistumista ja siinä tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana 1980-luvulta lähtien. Matalan teknologiatason toimialojen osuus teollisuustuotannosta ja työllisyydestä on ollut huomattava. Näiden alojen merkitys taloudessa on kuitenkin pienentynyt ja kansainvälisestikin tarkasteltuna Suomi on erikoistunut viime vuosikymmeninä yhä enemmän korkean teknologiatason toimialoille. Suureksi osaksi voimakkaan tieto- ja viestintäteknologiaan sekä metsäteollisuuden teknologiaan erikoistumisen johdosta Suomen suhteellinen erikoistuminen kokonaisuudessaan on ollut monista muista maista poikkeavaa. Edellä mainittujen ohella Suomen teknologisiin vahvuusalueisiin voidaan lukea erikoiskoneiden, kuten massa- ja paperikoneiden, erikoislaivojen sekä nosto- ja siirtolaitteiden valmistukseen liittyvä osaaminen, sekä perusmetalliteollisuuden teknologia.

The Impact of Technological and Non-Technological Innovations on Firm Growth

Jyrki Ali-Yrkkö — Thu, 13 Nov 2008 11:00:00 +0000

Teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutus ohjelmistoalan yritysten kasvuun
Tutkimuksessa tarkastellaan innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eri innovaatiomuotojen eli teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutukset kasvuun. Empiirinen aineisto koostuu Suomessa toimivista ohjelmistoalan yrityksistä. Tulosten mukaan pelkillä teknologisilla innovaatioilla ei ole vaikutusten yritysten kasvuun. Sen sijaan yritykset, jotka tekevät teknologisia ja ei-teknologisia innovaatioita, kasvavat muita yrityksiä nopeammin sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän suhteen.

Domestic R&D Employment Effects of Offshoring R&D Tasks: Some Empirical Evidence from Finland

Jyrki Ali-Yrkkö — Thu, 06 Nov 2008 11:00:00 +0000

T&K-toimintojen kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan – Empiirinen tutkimus Suomen aineistolla
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&k) kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaahan. Aineisto koostuu Suomessa toimivista yrityksistä. Ekonometristen analyysien tulosten mukaan sillä, että yrityksellä on t&k-toimintaa ulkomailla ei ole vaikutusta t&k-henkilöstön määrään kotimaassa. Tulokset muuttuvat, kun otetaan huomioon t&k-toiminnan kansainvälistymisen muoto ja yritysten toimiala. Teollisuudessa erityisesti konsernin sisäisellä t&k-toiminnan siirrolla ulkomaille on selvä negatiivinen vaikutus niiden aikomuksiin lisätä t&k-henkilöstöä kotimaassa. Toisaalta t&k-toiminnan laajentamisella ulkomailla on positiivinen yhteys kotimaisen t&k-henkilöstön kanssa. Palvelualoilla puolestaan t&k :n ulkoistaminen ulkomaille vähentää todennäköisyyttä, että yritys lisää t&k-henkilöstöä kotimaassa. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että t&k :n kansainvälistymisen muodolla on vaikutusta siihen, onko koti- ja ulkomainen t&k toisiaan täydentäviä vai korvaavia.

Yritysten kansainvälistymisen vaikutukset kotimaan talouteen ja työllisyyteen – katsaus kirjallisuuteen

admin — Tue, 02 Sep 2008 11:00:00 +0000

Raportissa tehdään katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen, joka tutkii yritysten kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaan työllisyyteen. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus suomalaisyritysten kansainvälistymisen historiaan ja taustoihin. Tarkastellun kirjallisuuden mukaan yritysten kansainvälistymisen vaikutukset kotimaan työllisyyteen ovat maltillisia. Merkittävimmät vaikutukset liittyvät työllisyyden rakenteen muutoksiin. Tuloksiin vaikuttavat keskeisesti myös kansainvälistymisen muoto, tutkimuksessa käytettävän aineiston hienojakoisuus sekä tarkasteltavan talouden institutionaaliset tekijät. Yhteenvedon mukaan suorat sijoitukset ulkomaille yleensä lisäävät työllisyyttä kotimaan yksiköissä, kun taas muita kansainvälistymisen muotoja koskevat tulokset ovat ristiriitaisia.

Tax/benefit Systems and Growth Potential of the EU

admin — Thu, 14 Feb 2008 11:00:00 +0000

Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen suorituskykynsä parantamiseksi. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa yhdessä yhteiskunnallisen koheesion ja ympäristön kestävän kehityksen kanssa. Keskeiset taloudelliset välineet tavoitteiden saavuttamiseksi koostuvat EU-maissa vero- ja tulonsiirtopolitiikan instrumenteista. Taloudellinen ja poliittinen ympäristö näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi riippuu nykyään sekä politiikan tekoa edistäen että sitä rajoittaen sellaisista muutostekijöistä kuin ikääntyminen, globalisaatio ja tiivistynyt verojen ja sosiaalipoliittisten järjestelmien kansainvälinen kilpailu.

Tutkimusprojekti Tax/benefit systems and potential growth of the EU – TAXBEN (SCS8-CT-2004-502639) perustuu spesifikaatioon EU :n tutkimuksen kuudennen puiteohjelman kohdassa SSP Priority 8 Topic 3.1. Task 4. Tämän mukaisesti se otti tavoitteeksi tehdä syvällistä tutkimusta vero- ja tulonsiirtopolitiikasta viidellä laajalla aihealueella, joissa näillä politiikoilla on keskeinen merkitys EU :n tavoitteiden kannalta. Nämä kohdealueet olivat : työllisyys, yritysverotus verokilpailun oloissa, tuottavuus ja taloudellinen konvergenssi, makrotalouspolitiikka yhteisen rahapolitiikan oloissa sekä ympäristö ja ilmastonmuutos. Projektin toteutti seitsemän eurooppalaista talouspolitiikkaa tutkivaa tutkimuslaitosta ENEPRI-verkoston (European Network of Economic Policy Research Institutes) puitteissa ETLAn toimiessa tieteellisesti koordinoivana laitoksena.

Projektiryhmä on käyttänyt työssään monia uusia lähestymistapoja, erityisesti rakentaessaan uusia tutkimusvälineitä, jotka nojaavat yleisen tasapainon malleihin, jotta verotuksen sekä suorat että epäsuorat vaikutukset voidaan analysoida. Myös laajojen, useita maita käsittävien mallien uusia sovelluksia toteutettiin arvioimaan veropolitiikan vaikutuksia. Tämän lisäksi laadittiin ekonometrisia estimointeja selvittämään keskeisten taloudellisten tavoitemuuttujien ja vero- ja kannustinpolitiikan ja muun finanssipolitiikan välisiä yhteyksiä käyttämällä työmarkkinoita ja koko taloutta kuvaavia laajoja kansainvälisiä tietoaineistoja. Toteutettiin myös joukko teoreettisia tarkasteluja talouspolitiikasta yhteisen rahan oloissa. Tehdyt analyysit kattoivat EU-15 -maat, EU :n uudet jäsenmaat, joissakin tutkimuksissa myös muita OECD-maita, ja joissakin tapauksissa tarkastelut laajennettiin talouspolitiikkaan koko maailmantalouden mittakaavassa.

Kaiken kaikkiaan TAXBEN-tutkimushankkeessa laadittiin 24 tutkimusraporttia viidessä työosiossa ja pidettiin viisi tutkimusseminaaria loppukonferenssin ohella, joka pidettiin Brysselissä 27.11.2006. Tutkimushankkeessa saavutettiin laaja joukko tutkimustuloksia ja -oivalluksia liittyen vero- ja tulonsiirtojärjestelmiin sekä johtopäätöksiä koskien talouspolitiikkasuosituksia, jotka tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa politiikantekoa ja vero- ja tulonsiirtojärjestelmien uudistustyötä Euroopan unionissa. Ne on kaikki summeerattu tässä loppuraportissa.

Tutkimushankkeen verkkosivut osoitteessa www.taxben.org sisältävät yksityiskohtaiset tiedot projektin koko tuotoksesta ja pidetyistä seminaareista ja muista tilaisuuksista. Yhteyshenkilö on hankkeen tieteellinen koordinaattori Kari. E.O. Alho; Kari.Alho@etla.fi.

Ulkomaalaisomistuksen vaikutus yrityksen kasvuun

Jyrki Ali-Yrkkö — Mon, 02 Apr 2007 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten kehitystä. Vuosina 2001-2003 Suomeen tuli yhteensä 760 ulkomaista yritystä. Tässä työssä selvitetään, miten näiden yritysten toiminta on kehittynyt myöhempinä vuosina. Tutkimuksessa saatiin kaksi merkittävää tulosta. Ensiksi, ulkomaiset uusperustannoin (greenfield) tulleet yritykset ovat lisänneet henkilöstöä keskimäärin 13-15 prosenttia ja liikevaihtoa 10-12 prosenttia enemmän kuin vastaavat kotimaiset yritykset. Tutkimuksen toinen päätulos on, että ulkomaalaisomistuksen vaikutus on erilainen yrityskaupoissa kuin uusperustannoissa. Yrityskauppakohteiden tapauksessa sekä henkilöstön että liikevaihdon kehitys on ollut samanlaista sekä kotimaisissa että ulkomaalaisomisteisissa yksiköissä.