


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; tutkimus ja kehitys</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/tutkimus-ja-kehitys/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Investoinnit Suomessa. Kehitys ja kansainvälinen vertailu</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1267-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1267-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 15 Feb 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[investoinnit]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[pääoma]]></category>
		<category><![CDATA[suorat sijoitukset]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5025</guid>
		<description><![CDATA[Raportissa tarkastellaan investointikehitystä Suomessa toimialoittain ja investointityypeittäin sekä tehdään kansainvälisiä vertailuja. Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) aleni Suomessa 1990-luvun alussa kansainvälisesti korkealta tasolta muun Länsi-Euroopan tasolle. Keskeinen syy oli talouden avautuminen ja kilpailun lisääntyminen. Suomi siirtyi investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kasvuun. Pääoman käyttö tehostui. Finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportissa tarkastellaan investointikehitystä Suomessa toimialoittain ja investointityypeittäin sekä tehdään kansainvälisiä vertailuja. Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) aleni Suomessa 1990-luvun alussa kansainvälisesti korkealta tasolta muun Länsi-Euroopan tasolle. Keskeinen syy oli talouden avautuminen ja kilpailun lisääntyminen. Suomi siirtyi investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kasvuun. Pääoman käyttö tehostui. Finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin muissa kehittyneissä maissa, mutta Suomen investointikehitykseen liittyy muutamia erityispiirteitä. Kriisin aikana  vuosina 20082010  teollisuuden kiinteät investoinnit alenivat Suomessa lähes 40 % eli tuntuvasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Osoittautuu myös, että Suomessa investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat 2000-luvulla olleet Suomessa selvästi alemmalla tasolla kuin useimmissa muissa vertailumaissa. Vastaavasti rakennusinvestoinnit ovat suhteellisen suuria. Aineettomat investoinnit ovat tulleet merkittäviksi kasvun lähteiksi kaikissa kehittyneissä maissa. Suomessa erityisesti t&amp;k-investoinnit ovat olleet korkealla tasolla, mutta niiden kasvu on pysähtynyt ja tuleva kehitys riippuu pitkälti ICT-sektorin t&amp;k-toiminnan muutoksista, sillä ICT-sektorin t&amp;k-menot ovat olleet selvästi yli puolet kaikista yrityssektorin t&amp;k-menoista.</p>
<p>JEL: E22, F21, O38<br />
Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 38<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1267</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1267-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>EU:n rahoituskehykset &#8211; Suomen asema seuraavalla kehyskaudella 2014-2020</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1207-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1207-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 04 Dec 2009 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Markku Kotilainen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[aluepolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[EU:n budjetti]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[maatalouspolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4793</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan osuus EU :n budjetissa pienenee tuntuvasti. Myös budjetin kokoa voidaan samalla haluttaessa leikata. Tutkimuksen mukaan Suomi kykenee sopeutumaan budjetin rakenteen muutokseen suhteellisen hyvin. Maatalouden osalta tilakoon kasvu, tuottavuuden kohoaminen ja erityisesti kansallisen maataloustuen oletettu jatkuminen merkitsevät sitä, että tuotannon taso ei merkittävästi muutu. Aluepolitiikassa EU-tukien kasvun hidastumista tai niiden leikkausta voidaan kompensoida haluttaessa kansallisilla aluetuilla. Sopeutumispainetta uudella rahoituskehyskaudella vähentää se, että merkittävä osa sopeutumisesta on toteutunut jo kuluvalla kaudella. Suomi pystyy sopeutumaan myös kilpailukykyrahoituksen kasvuun, kunhan se kehittää valmiuksiaan tutkimus- ja muun kilpailukykyrahoituksen haussa.</p>
<p>JEL: O52, F53, F55, H87, Q18, R58, I28<br />
Julkaisuvuosi: 2009<br />
Sivuja: 102<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1207</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1207-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>The Impact of Technological and Non-Technological Innovations on Firm Growth</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1165-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1165-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 13 Nov 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[ei-teknologinen]]></category>
		<category><![CDATA[innovaatio]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[liikevaihto]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[teknologinen]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[yritys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4609</guid>
		<description><![CDATA[Teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutus ohjelmistoalan yritysten kasvuun Tutkimuksessa tarkastellaan innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eri innovaatiomuotojen eli teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutukset kasvuun. Empiirinen aineisto koostuu Suomessa toimivista ohjelmistoalan yrityksistä. Tulosten mukaan pelkillä teknologisilla innovaatioilla ei ole vaikutusten yritysten kasvuun. Sen sijaan yritykset, jotka tekevät teknologisia ja ei-teknologisia innovaatioita, kasvavat muita ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutus ohjelmistoalan yritysten kasvuun<br />
Tutkimuksessa tarkastellaan innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eri innovaatiomuotojen eli teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutukset kasvuun. Empiirinen aineisto koostuu Suomessa toimivista ohjelmistoalan yrityksistä. Tulosten mukaan pelkillä teknologisilla innovaatioilla ei ole vaikutusten yritysten kasvuun. Sen sijaan yritykset, jotka tekevät teknologisia ja ei-teknologisia innovaatioita, kasvavat muita yrityksiä nopeammin sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän suhteen.</p>
<p>JEL: O3, O33, L2<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 19<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1165</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1165-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Domestic R&amp;D Employment Effects of Offshoring R&amp;D Tasks: Some Empirical Evidence from Finland</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1163-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1163-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 06 Nov 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kotimaa]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[tuotekehitys]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[ulkoistaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ulkomaille siirtäminen]]></category>
		<category><![CDATA[uudelleensijoittuminen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4601</guid>
		<description><![CDATA[T&#38;K-toimintojen kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan &#8211; Empiirinen tutkimus Suomen aineistolla Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&#38;k) kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaahan. Aineisto koostuu Suomessa toimivista yrityksistä. Ekonometristen analyysien tulosten mukaan sillä, että yrityksellä on t&#38;k-toimintaa ulkomailla ei ole vaikutusta t&#38;k-henkilöstön määrään kotimaassa. Tulokset muuttuvat, kun otetaan huomioon t&#38;k-toiminnan kansainvälistymisen muoto ja yritysten toimiala. Teollisuudessa erityisesti konsernin ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>T&amp;K-toimintojen kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan &#8211; Empiirinen tutkimus Suomen aineistolla<br />
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&amp;k) kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaahan. Aineisto koostuu Suomessa toimivista yrityksistä. Ekonometristen analyysien tulosten mukaan sillä, että yrityksellä on t&amp;k-toimintaa ulkomailla ei ole vaikutusta t&amp;k-henkilöstön määrään kotimaassa. Tulokset muuttuvat, kun otetaan huomioon t&amp;k-toiminnan kansainvälistymisen muoto ja yritysten toimiala. Teollisuudessa erityisesti konsernin sisäisellä t&amp;k-toiminnan siirrolla ulkomaille on selvä negatiivinen vaikutus niiden aikomuksiin lisätä t&amp;k-henkilöstöä kotimaassa. Toisaalta t&amp;k-toiminnan laajentamisella ulkomailla on positiivinen yhteys kotimaisen t&amp;k-henkilöstön kanssa. Palvelualoilla puolestaan t&amp;k :n ulkoistaminen ulkomaille vähentää todennäköisyyttä, että yritys lisää t&amp;k-henkilöstöä kotimaassa. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että t&amp;k :n kansainvälistymisen muodolla on vaikutusta siihen, onko koti- ja ulkomainen t&amp;k toisiaan täydentäviä vai korvaavia.</p>
<p>JEL: J6, J3<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 31<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1163</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1163-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Essays on the Impacts of Technology Development and R&amp;D Subsidies</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/a43-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/a43-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 25 Apr 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[A-sarja]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen tuki]]></category>
		<category><![CDATA[patentti]]></category>
		<category><![CDATA[tukipalkkiot]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[vaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[yrityskauppa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=10586</guid>
		<description><![CDATA[This thesis studies the impacts of technology development and R&#38;D subsidies. The first essay examines whether public and private R&#38;D funding are substitutes or complements. Particular attention is paid to capital market imperfections by examining what kind of effect financial constraint has on the relationship between public and private funded R&#38;D. According to empirical analyses, ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>This thesis studies the impacts of technology development and R&amp;D subsidies. The first essay examines whether public and private R&amp;D funding are substitutes or complements. Particular attention is paid to capital market imperfections by examining what kind of effect financial constraint has on the relationship between public and private funded R&amp;D. According to empirical analyses, public R&amp;D funding does not crowd out privately financed R&amp;D. Instead, the results suggest that receiving a positive decision regarding public R&amp;D funding increases privately funded R&amp;D. The second essay analyses how public R&amp;D financing impacts the labour demand of companies. Empirical results suggest that public R&amp;D financing increases both group-level and domestic R&amp;D employment. However, public funding does not have a statistically significant effect on non-R&amp;D employment. The third essay focuses on the productivity effects of R&amp;D. The results of empirical analyses are two-fold. In the short run (in 1-2 years), no statistically significant productivity impact of R&amp;D is found. However, R&amp;D does have an economically and statistically significant impact when R&amp;D efforts made 3-5 years earlier are taken into account. Hence, a window of almost 5 years is needed to capture the productivity impact of R&amp;D. The fourth essay studies how patent quality impacts the likelihood of a merger or acquisition. To proxy the quality of patents, both forward and backward citations are used. Multinomial logit estimations show that owning patents correlates with becoming a target for a foreign company. The same does not apply to targets for domestic firms. However, the results also indicate that the quality of patents does not have a statistically significant impact on the likelihood of becoming target for a domestic or foreign company.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 121<br />
Hinta: 30€<br />
Kieli: Englanti<br />
ETLA A 43</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/a43-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Determinants of Manufacturing-R&amp;D Co-location</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1082-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1082-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 30 Mar 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[sijaintitekijät]]></category>
		<category><![CDATA[Tuotanto]]></category>
		<category><![CDATA[tuotekehitys]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[valmistus]]></category>
		<category><![CDATA[yhteissijainti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4279</guid>
		<description><![CDATA[Mitkä tekijöt vaikuttavat siihen, että valmistus ja T&#38;K-toiminta sijoittuvat samoille alueille? Tuotanto ja t&#38;k-toiminta näyttävät usein sijoittuvan samoille maantieteellisille alueille. Aina näin ei kuitenkaan ole. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sekä teoreettisesti että empiirisesti tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotanto- ja t&#38;k-toimintojen yhteissijoittumisen tarpeeseen. Aineisto koostuu 241 Suomessa toimivasta teollisuusyrityksestä. Tilastollisen analyysin tulosten mukaan t&#38;k-ja tuotantotoiminnan yhteissijoittumisen tarve vaihtelee ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Mitkä tekijöt vaikuttavat siihen, että valmistus ja T&amp;K-toiminta sijoittuvat samoille alueille?<br />
Tuotanto ja t&amp;k-toiminta näyttävät usein sijoittuvan samoille maantieteellisille alueille. Aina näin ei kuitenkaan ole. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sekä teoreettisesti että empiirisesti tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotanto- ja t&amp;k-toimintojen yhteissijoittumisen tarpeeseen. Aineisto koostuu 241 Suomessa toimivasta teollisuusyrityksestä. Tilastollisen analyysin tulosten mukaan t&amp;k-ja tuotantotoiminnan yhteissijoittumisen tarve vaihtelee huomattavasti. Yhteissijoittumisen tarve lisääntyy, mitä monimutkaisempi yrityksen tuote tai tuotantoprosessi on. Myös jatkuva uusien tuotteiden valmistuksen aloittaminen ja vanhojen tuotteiden lopettaminen lisää yhteissijoittumisen tarvetta.</p>
<p>JEL: D21, D23, F21, F23, L6, O32<br />
Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 28<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1082</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1082-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Simulaatio lääkekehitysalan kannattavuudesta ja riskeistä</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1075-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1075-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 05 Mar 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Martti Kulvik</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[arvonmääritys]]></category>
		<category><![CDATA[bioteknologia]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[rahoitus]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4259</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa simuloidaan lääkekehitykseen suuntautuneiden pienten ja keskisuurten biotekniikkayritysten tulevaisuutta, erityispainopisteenä kansantaloudelliset implikaatiot. Simulaatiossa huomioidaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joiden avulla on arvioitu erilaisten liiketoimintamallien toimialakohtainen kasvuvaikutus. Koska simulaation lähtökohtana ovat yhtiöiden vuonna 2004 ilmaisemat kehityskelpoiset hankkeet, laskee projektien lukumäärä simulaation myöhemmässä vaiheessa verraten pieneksi ja markkina-arvon kehitys riippuu täysin siitä, mitkä yksittäiset projektit pääsevät eteenpäin. Simulaatio ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa simuloidaan lääkekehitykseen suuntautuneiden pienten ja keskisuurten biotekniikkayritysten tulevaisuutta, erityispainopisteenä kansantaloudelliset implikaatiot. Simulaatiossa huomioidaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joiden avulla on arvioitu erilaisten liiketoimintamallien toimialakohtainen kasvuvaikutus. Koska simulaation lähtökohtana ovat yhtiöiden vuonna 2004 ilmaisemat kehityskelpoiset hankkeet, laskee projektien lukumäärä simulaation myöhemmässä vaiheessa verraten pieneksi ja markkina-arvon kehitys riippuu täysin siitä, mitkä yksittäiset projektit pääsevät eteenpäin. Simulaatio perustuu 21 yhtiön yhteensä 46 erillisen tuoteaihion portfolioon; otos kattaa n. 80% Suomen pienistä ja keskisuurista lääkesovelluksiin tähtäävistä bioteknologiayhtiöistä. Kansainvälisesti tarkasteltuna verrattain pienestä hankemäärästä ja toisaalta lääkekehitykseen liittyvien korkeiden riskien johdosta to-dennäköisyysjakaumat yksittäisen vuoden sisällä ovat varsin vinoja siten, että suurin todennäköisyysmassa sijaitsee lähellä nollaa sisältäen kuitenkin pitkän hännän korkeille markkina-arvoille. Simulaatio siis osoittaa, että kehitystyöhön sisältyy suuria tuotto-odotuksia, mutta sa-malla liiketoiminnan ja teknologiakehityksen epäonnistumisriskit ovat huomattavat jopa koko alan tasolla. Tulosten perusteella tulisi miettiä, miten tällaisia riskejä voisi hallita. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kehittämällä sellaisia innovaatiopolitiikan välineitä, jotka 1) ohjaavat yrityksiä hyödyntämään Suomen erityispiirteitä ja ainutlaatuisia voimavaroja, ja jotka 2) ohjaisivat panostamaan erityisesti [epäonnistumis]riskien hallintaan, sekä 3) mahdollisesti painottamaan ratkaisuja jotka tarjoavat myös yhteiskunnallisia hyötyjä, perusteluna julkiselle sektorille kantaa kehitysriskejä</p>
<p>JEL: C15, G31, L65<br />
Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 25<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1075</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1075-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Ulkoistukset Suomen teollisuusyrityksissä &#8211; Onko toimialalla merkitystä?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1070-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1070-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 12 Feb 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[palvelut]]></category>
		<category><![CDATA[teollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[Tuotanto]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[ulkoistus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4243</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemiä ulkoistuksia Suomen teollisuusyrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistusten yleisyyttä ja sitä, mitä toimintoja ulkoistukset ovat koskeneet. Tulosten mukaan teknologiateollisuuden (metalli-, konepaja- ja elektroniikkateollisuuden) yrityksistä keskimäärin 60 prosenttia on ulkoistanut toimintojaan. Muussa teollisuudessa vastaava osuus on 68 prosenttia. Yleisimmin ulkoistukset ovat suuntautuneet kotimaahan. Ulkomaille suuntautuneet ulkoistukset ovat yleisimpiä valmistustoiminnassa. Sen sijaan t&#38;k-toimintaa on ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemiä ulkoistuksia Suomen teollisuusyrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistusten yleisyyttä ja sitä, mitä toimintoja ulkoistukset ovat koskeneet. Tulosten mukaan teknologiateollisuuden (metalli-, konepaja- ja elektroniikkateollisuuden) yrityksistä keskimäärin 60 prosenttia on ulkoistanut toimintojaan. Muussa teollisuudessa vastaava osuus on 68 prosenttia. Yleisimmin ulkoistukset ovat suuntautuneet kotimaahan. Ulkomaille suuntautuneet ulkoistukset ovat yleisimpiä valmistustoiminnassa. Sen sijaan t&amp;k-toimintaa on ulkoistettu ulkomaille vain harvassa tapauksessa. T&amp;k-toimintaa ulkoistaneista teknologiateollisuuden yrityksistä puolet aikoo lisätä t&amp;k-henkilöstöä Suomessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Muissa teknologiateollisuuden yrityksissä vastaava osuus jää selvästi pienemmäksi.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 15<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1070</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1070-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tuotannon ja T&amp;K-toiminnan ulkoistaminen &#8211; motiivit ja onnistuminen</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1071-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1071-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 12 Feb 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[motiivit]]></category>
		<category><![CDATA[onnistuminen]]></category>
		<category><![CDATA[palvelut]]></category>
		<category><![CDATA[Tuotanto]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[ulkoistus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4247</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemien ulkoistusten motiiveja ja onnistumista. Teknologiateollisuuden ulkoistuksia verrataan muun teollisuuden ulkoistuksiin. Tulosten mukaan tuotantotoimintaa on ulkoistettu monista eri syistä. Lähes aina yhtenä motiivina on ollut kustannussäästöt. Myös joustavuuden lisääminen, fokusointi ja lisäkapasiteetin hankkiminen ovat olleet tärkeitä motiiveja ulkoistaa tuotantoa. T&#38;k :n ulkoistusten yksi tärkeimpiä syitä on ollut teknologian tai osaamisen hankinta. Muita ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemien ulkoistusten motiiveja ja onnistumista. Teknologiateollisuuden ulkoistuksia verrataan muun teollisuuden ulkoistuksiin. Tulosten mukaan tuotantotoimintaa on ulkoistettu monista eri syistä. Lähes aina yhtenä motiivina on ollut kustannussäästöt. Myös joustavuuden lisääminen, fokusointi ja lisäkapasiteetin hankkiminen ovat olleet tärkeitä motiiveja ulkoistaa tuotantoa. T&amp;k :n ulkoistusten yksi tärkeimpiä syitä on ollut teknologian tai osaamisen hankinta. Muita motiiveja ovat olleet lisäkapasiteetin hankkiminen ja joustavuuden lisääminen. Motiivien lisäksi tutkimuksen toinen tärkeä tulos on se, että ainoastaan noin puolessa tapauksista ulkoistusten alkuperäiset tavoitteet saavutetaan täysin. Esimerkiksi tavoitellut kustannussäästöt saavutetaan noin 40 prosentissa tuotannon ja t&amp;k-toiminnan ulkoistuksista.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 16<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1071</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1071-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>T&amp;K-toiminnan verokannustimet ja yritysdynamiikka</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1065-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1065-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 05 Jan 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Niku Määttänen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[verokannustimet]]></category>
		<category><![CDATA[yritysdynamiikka]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4219</guid>
		<description><![CDATA[Vertaamme erilaisia t&#38;k-toiminnan verokannustinjärjestelmiä numeerisen, yritysten kasvua ja t&#38;k-investointeja kuvaavan mallin avulla. Mallin perusteella verotukien kohdentaminen vain tietyn rajan ylittäville lisäinvestoinneille lisää yritysten t&#38;k-investointeja huomattavasti enemmän kuin verokertymävaikutukseltaan samansuuruinen tuki kaikille t&#38;k-investoinneille. Lisäinvestointien tukeminen kuitenkin muuttaa t&#38;k-toimintaan soveltuvan henkilöstön allokaatiota eri yritysten kesken paljon enemmän kuin kaikkien investointien tukeminen. Allokaation muutos vähentää kokonaistuotantoa. Sillä, kohdistetaanko ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Vertaamme erilaisia t&amp;k-toiminnan verokannustinjärjestelmiä numeerisen, yritysten kasvua ja t&amp;k-investointeja kuvaavan mallin avulla. Mallin perusteella verotukien kohdentaminen vain tietyn rajan ylittäville lisäinvestoinneille lisää yritysten t&amp;k-investointeja huomattavasti enemmän kuin verokertymävaikutukseltaan samansuuruinen tuki kaikille t&amp;k-investoinneille. Lisäinvestointien tukeminen kuitenkin muuttaa t&amp;k-toimintaan soveltuvan henkilöstön allokaatiota eri yritysten kesken paljon enemmän kuin kaikkien investointien tukeminen. Allokaation muutos vähentää kokonaistuotantoa. Sillä, kohdistetaanko t&amp;k-investointeihin liittyvät veroedut vain voittoa tekeville yrityksille, jotka maksavat yritysveroa, vai kaikille yrityksille, ei ole mallin perusteella suurta merkitystä. Mallin perusteella t&amp;k-investointeihin kannustavien veroetujen vaikutukset ovat hyvin samantapaiset riippumatta siitä, kohdistetaanko ne pelkästään voittoa tekeviin yrityksiin (jotka maksavat yritysveroa) vai kaikkiin yrityksiin.</p>
<p>JEL: H25, O38, L11<br />
Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 23<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1065</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1065-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>