tuottavuus

Tutkimuksessa tarkastelemme sitä, miten henkilöstön osaamisen parantaminen vaikuttaa yrityksen suoritukseen. Tutkimme kahta strategiaa : 1) työnantajan järjestämää henkilöstökoulutusta ja 2) strategista rekrytointi- ja irtisanomispolitiikkaa. Yhdistämällä rekisteripohjainen pitkittäinen työnantaja-työntekijäaineisto yrityksen henkilöstökoulutustiedusteluun olemme saaneet mahdollisuuden valottaa tutkimuskysymystä tuoreella tavalla. Tämän aineiston avulla voimme käsitellä myös tyypillisiä ekonometrisia ongelmia. Havaitsemme, että sisäisesti (muttei ulkoisesti) järjestetty henkilöstökoulutus kiihdyttää yrityksen

Tässä työpaperissa analysoidaan ensimmäistä kertaa Suomen yrityssektorin aineettomat investoinnit vuosina 1975–2005 käyttäen Corrado, Hulten ja Sichelin (2005, 2006) luomaa perinteistä laajempaa aineettomien investointien määritelmää. BKT ja investoinnit ovat muuttuneet painottomammiksi, kun sekä tieteellisten innovaatioiden että ns. taloudellisten kyvykkyyksien merkitys on kasvanut. Vuonna 2005 yrityssektorin aineettomat investoinnit olivat 14,2 miljardia euroa, eli 9 prosenttia suhteessa korjaamattomaan

Tutkimuksessa selvitetään heikentävätkö ikääntyneet työntekijät yrityksen kannattavuutta. Estimoidut yhtälöt on johdettu käyttämällä lähtökohtana erästä tuottavuuden dekomponointikaavan versiota. Samantyyppisiä dekomponointikaavoja on usein käytetty tutkittaessa toimialan tuottavuuden kasvun yritys- ja toimipaikkatason lähteitä. Kattavia yhdistettyjä työntekijä-työnantaja-aineistoja käyttämällä tutkitaan, miten nuorten ja vanhempien työntekijöiden rekrytoinnit ja irtisano(utu)miset vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen ja palkkatasoon, ja tätä kautta kannattavuuteen. Tulosten perusteella vanhempien

Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan identifioida teknologia-, kysyntä- sekä työn ja pääoman verokiilan shokit niiden pitkän ajan vaikutuksia koskevien rajoitteiden pohjalta. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan EU15 -maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen

Tutkimuksessa tarkastellaan optio-ohjelmia ja toimitusjohtajan palkkausta julkisesti noteeratuissa suomalaisyhtiöissä. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan optio-ohjelmien käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Esseessä esitetään, että yritykset, joiden markkina-arvo per työntekijä on korkea, voivat tarjota taloudellisia kannustimia henkilöstölleen edullisesti, mikä kannustaa yrityksiä käyttämään optioita. Lisäksi yhtiön osakkeen edellisen vuoden osaketuotto vaikuttaa kohdennettujen, muttei laajapohjaisten optio-ohjelmien käyttöönottoon. Toisessa esseessä esitetään empiiristä evidenssiä optio-ohjelmien

Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan tutkittavat hypoteesit identifioida. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan kaikille EU15-maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ja tilastollisesti merkitsevä lyhyen aikavälin negatiivinen vaikutus työllisyyteen positiivisesta tuottavuusshokista, joka kuitenkin pienenee