tuottavuus

Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin

Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen suorituskykynsä parantamiseksi. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa yhdessä yhteiskunnallisen koheesion ja ympäristön kestävän kehityksen kanssa. Keskeiset taloudelliset välineet tavoitteiden saavuttamiseksi koostuvat EU-maissa vero- ja tulonsiirtopolitiikan instrumenteista. Taloudellinen ja poliittinen ympäristö näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi riippuu nykyään – sekä politiikan tekoa edistäen että sitä rajoittaen – sellaisista muutostekijöistä kuin ikääntyminen, globalisaatio

This paper presents the first empirical evidence on the nature and effects of human resource practices (HRM) in the Finnish manufacturing sector. In the analysis, we use the novel survey on HRM practices, based on a representative random sample from the population of the Finnish manufacturing firms who had 50 or more employees in 2005.

Tässä selvityksessä tarkastellaan ohjelmisto-alan nykytilaa Suomessa. Tulosten mukaan koko IT-alan osuus Suomen BKT :sta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyisin IT-alan osuus BKT :sta on noin 2 prosenttia. Vuonna 2006 IT-alalla oli kaikkiaan noin 8000 yritystä. IT-yritysten yhteenlaskettu Suomen henkilöstömäärä oli 46 000, joista noin 33 000 työskenteli yrityksissä, joiden päätoimialana on ohjelmistot. Selvityksessä

Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen

Yrityksen aineeton pääoman koostuu erilaisista ei-fyysisistä arvonlähteistä, kuten henkilöstön osaamisesta, sidosryhmäsuhteista ja patenteista. Tämä työpaperi tarkastelee aineettoman pääoman suhdetta tuottavuuteen yritystasolla. Artikkeli perustuu käsitteelliseen tarkasteluun, jolla pyritään ymmärtämään mainittua suhdetta, ja kahteen tilastolliseen tutkimukseen, joilla pyritään kuvaamaan sitä empiirisesti. Empiirinen tarkastelu perustuu noin 20.000 suomalaisen yrityksen tilinpäätöstietojen analysointiin vuosina 2001–2003. Tutkimuksissa tarkastellaan aineettoman pääoman mittareiden