tuottavuus

Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa

Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei

Palkat, kannustimet ja tuottavuus – Miten tuottavuudesta palkitaan ja tulisi palkita Suomen työmarkkinoilla?

Tutkimuksessa tarkastellaan tuottavuuden ja palkanmuodostuksen välistä suhdetta kolmelta kannalta. Ensinnäkin tarkastellaan kotimaisen ja kansainvälisen toimialoittaisen tilastoaineiston valossa, miten tuottavuus ja palkanmuodostus ovat olleet yhteydessä toisiinsa sekä miten tuotannon kasvu ja tuotannontekijäliikkeet riippuvat näistä. Toiseksi tutkitaan työmarkkinoita kuvaavan tehokkuuspalkkahypoteesin laajennuksen avulla, mikä tuottavuuden ja palkanmuodostuksen yhteyden tulisi olla työmarkkinoilla. Kolmanneksi pohditaan sitä, minkälaisia implikaatioita aiheutuu palkanmuodostuksen

Marginal Intra Industry Trade Expansion and Productivity Growth

Tutkimuksessa käytetään marginaalisen ristikkäiskaupan (MIIT) käsitettä analysoitaessa ulkomaankaupan kasvun merkitystä työvoiman tuottavuuden kasvulle 23 EU-maassa ja 94 teollisuuden toimialalla vuosina 1995–2005. Korkeimmat MIIT-indeksin arvot ovat toimialoilla, jotka tuottavat differentioituja hyödykkeitä tai ovat tiede- tai skaalaintensiivisiä. Alimmat MIIT-indeksiarvot ovat resurssi- ja työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Siten erikoistuminen perinteisen suhteellisen edun toimialoille on liittynyt hitaampaan tuottavuuden kasvuun. Tulokset osoittavat,

Essays on the Impacts of Technology Development and R&D Subsidies

This thesis studies the impacts of technology development and R&D subsidies. The first essay examines whether public and private R&D funding are substitutes or complements. Particular attention is paid to capital market imperfections by examining what kind of effect financial constraint has on the relationship between public and private funded R&D. According to empirical analyses,

Durable Goods and ICT: The Drivers of Euro Area Productivity growth?

The purpose of this paper is to estimate the effect of durable goods and ICT on Euro Area economic growth and productivity change; when expenditure on consumer durables is recorded as capital investment. The capitalization of consumer durables impacts both the levels and growth rates of the capital stock, productivity and GDP. Our growth accounting

Työolot ja tuottavuus – työpaikkavirtojen nosteessa vai puristuksessa?

Laskelmat työpaikka- ja työntekijävirroista eivät anna merkkejä siitä, että Suomen yrityssektorin mikrodynamiikka olisi kiihtynyt ja alkanut näin tuhota suomalaisia työoloja. Työpaikkavirrat ovat säilyneet yllättävän vakaana jo vuodesta 1997 lähtien. Ne ovat kuitenkin sangen vilkkaat. Vuosittain yli 10 prosenttia työpaikoista tuhoutuu. Toisaalta samaan aikaan työpaikkoja on syntynyt vieläkin vilkkaampaan tahtiin, joten nettotyöllisyys on kehittynyt myönteisesti. Toimialan