


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; tuottavuus</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/tuottavuus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1279-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1279-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 03 Oct 2012 07:46:15 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[koulutus]]></category>
		<category><![CDATA[monikansalliset yritykset]]></category>
		<category><![CDATA[omistuksen vaihtuminen]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[verot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=15654</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos tuottavuuden tasoeroa ei huomioida. Vastaavasti myöskään siirtyminen ulkomaalaisomistukseen ei ole keskimäärin vaikuttanut tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tulokset henkilöstön määrän kasvuvauhdista riippuvat käytetystä menetelmästä ja aikajänteestä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on korkeammin ja pidempään koulutettua kuin vertailuryhmän yritysten henkilöstö. Ulkomaiset tytäryritykset maksavat enemmän veroja henkilöstön määrään suhteutettuna, mitä osaltaan selittää niiden korkeampi tuottavuus. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pikemminkin korkeamman tuottavuuden keskisuuria tai suuria yrityksiä kuin muita yrityksiä.</p>
<p>JEL: C23, F23, G34, J24<br />
Julkaisuvuosi 2012<br />
Sivuja 62<br />
hinta: 10 €<br />
Keskusteluaiheita nro 1279</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1279-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Innovaatiotoiminta &#8211; Suomi globaalitaloudessa. Loppuraportti</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1263-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1263-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 09 Jan 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globaali tuotannonjako]]></category>
		<category><![CDATA[innovaatiotoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5013</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä ominaisuuksia maissa tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Tulosten mukaan ne maat, jotka panostavat innovaatioympäristönsä kehittämiseen oikealla tavalla, ovat myös menestyneet korkean teknologian vientimarkkinoilla. Suomen korkean teknologian vienti on ollut viime vuosina laskussa, joka johtuu tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Tuottavuuden osalta tulokset osoittavat, että niissä maissa, joissa ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä ominaisuuksia maissa tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Tulosten mukaan ne maat, jotka panostavat innovaatioympäristönsä kehittämiseen oikealla tavalla, ovat myös menestyneet korkean teknologian vientimarkkinoilla. Suomen korkean teknologian vienti on ollut viime vuosina laskussa, joka johtuu tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Tuottavuuden osalta tulokset osoittavat, että niissä maissa, joissa T&amp;K-menojen osuus BKT :sta on korkea  kuten Suomessa ja USA :ssa  myös työn tuottavuus teollisuudessa on kärkitasoa. Teollisuuden työn tuottavuuden kasvu OECD-maissa korreloi positiivisesti suorien sijoitusten ja T&amp;K-menojen kasvun kanssa. Lisäksi koulutustaso ja yritysten mukautumiskyky kasvattavat tuottavuutta. Kiinan kasvu globaalina tuotantotehtaana ja viejänä on 2000-luvun aikana lisääntynyt, johon esimerkiksi Japani ja USA ovat siirtäneet toimintojaan. Kuitenkin EU :n integraation syveneminen on vapauttanut sisäistä kauppaa ja lisännyt selvästi EU27-alueen sisäistä dynamiikkaa ja kaupankäyntiä.</p>
<p>JEL: F12, F15, F23, F43, J24, L23, O31, O38<br />
Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 54<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1263</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1263-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Productivity: An International Comparison</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1264-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1264-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 09 Jan 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[hinnat]]></category>
		<category><![CDATA[kannattavuus]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[palkat]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5017</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa selvitetään teollisuuden ja palveluiden tuottavuutta ja kannattavuutta. Aluksi ver-rataan tuottavuuden tasoa ja kasvua OECD-maissa vuosina 19752009. Vertailun mukaan monilla Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut kilpailijamaita nopeammin 1990-luvulta lähtien. Eräänä tärkeänä moottorina on ollut informaatioteknologian tuoma murros 1990-luvun puolivälistä alkaen. Lopuksi raportissa tarkastellaan kannattavuutta vuonna 2007. Laskelmissa kannattavuus on jaettu tuottavuuteen, hintoihin ja tuntipalkkaan. Tulokset ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa selvitetään teollisuuden ja palveluiden tuottavuutta ja kannattavuutta. Aluksi ver-rataan tuottavuuden tasoa ja kasvua OECD-maissa vuosina 19752009. Vertailun mukaan monilla Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut kilpailijamaita nopeammin 1990-luvulta lähtien. Eräänä tärkeänä moottorina on ollut informaatioteknologian tuoma murros 1990-luvun puolivälistä alkaen. Lopuksi raportissa tarkastellaan kannattavuutta vuonna 2007. Laskelmissa kannattavuus on jaettu tuottavuuteen, hintoihin ja tuntipalkkaan. Tulokset osoittavat, että myös kannattavuudessa Suomen tehdasteollisuus on selviytynyt lähinnä hyvän tuottavuuden ansiosta. Tämä vaatisi kuitenkin lisätutkimusta. Erityisesti hintakomponentin laatuun tarvittaisiin lisävalaistusta.</p>
<p>JEL: J24, J31, O47<br />
Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 24<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1264</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1264-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Innovaatiotoiminta &#8211; Näkemyksiä hyvinvointialaan ja työelämän kehittämiseen</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1256-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1256-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 31 Aug 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[hyvinvointi]]></category>
		<category><![CDATA[innovaatiotoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[terveys]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työelämä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4981</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa selvitetään hyvinvointi-alan ja työelämän rakenteita ja haasteita innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Aluksi tutkimuksessa vertaillaan Suomen hyvinvointialan laatua ja tuottavuutta kansainvälisissä tilastoissa ja tutkimuksissa sekä alan t&#38;k&#38;i-toimintaa. Raportissa tarkastellaan myös lyhyesti alan yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteita sekä IT :n merkitystä tuottavuuden parantamiseksi. Raportin lopussa tarkastellaan työelämän hyvinvointiin ja laatuun liittyviä kansainvälisiä vertailuja ja tutkimustuloksia sekä innovaatiotoimintaa Suomen kannalta ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa selvitetään hyvinvointi-alan ja työelämän rakenteita ja haasteita innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Aluksi tutkimuksessa vertaillaan Suomen hyvinvointialan laatua ja tuottavuutta kansainvälisissä tilastoissa ja tutkimuksissa sekä alan t&amp;k&amp;i-toimintaa. Raportissa tarkastellaan myös lyhyesti alan yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteita sekä IT :n merkitystä tuottavuuden parantamiseksi. Raportin lopussa tarkastellaan työelämän hyvinvointiin ja laatuun liittyviä kansainvälisiä vertailuja ja tutkimustuloksia sekä innovaatiotoimintaa Suomen kannalta</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 38<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1256</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1256-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kilpailukyky ja globaalin toimintaympäristön muutos &#8211; Suomen koneteollisuus maailmantaloudessa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 19 Aug 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Paavo Suni</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[koneteollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[nousevat taloudet]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4977</guid>
		<description><![CDATA[Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien  lähinnä Kiinan  asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien  lähinnä Kiinan  asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu ja ulkoistettu ja monet teollisuusyritykset ovat siirtyneet erilaisten palveluiden tuottajiksi. Suomen koneteollisuuden sopeutuminen globaalin kilpailutilanteen muutoksiin on tapahtunut merkittävän rakennemuutoksen kautta : alan sisällä kannattavuus- ja tuottavuuserot ovat kasvaneet, toimipaikkoja on lopetettu ja resursseja on siirtynyt paremman tuottavuuden yksiköihin. Tämän seurauksena alan tuottavuus on kasvanut suhteellisen nopeasti viiden viime vuoden aikana.</p>
<p>JEL: F13, L60, l64, O12<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 44<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1255</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Firm Lifecycles and External Restructuring</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1253-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1253-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 27 Jun 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4969</guid>
		<description><![CDATA[This paper studies how firms contribute to the productivity growth of an industry over their lifecycle. We present a decomposition method that allows us to condition the components of productivity growth on the age of production units. We find evidence for a prolonged positive exit effect that mirrors market selection during the early stages of ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>This paper studies how firms contribute to the productivity growth of an industry over their lifecycle. We present a decomposition method that allows us to condition the components of productivity growth on the age of production units. We find evidence for a prolonged positive exit effect that mirrors market selection during the early stages of firms lifecycle. This effect is tightly related to the negative initial productivity effect of entry. We also find some evidence that productivity-enhancing reallocation of resources between firms is concentrated on the middle aged firms.</p>
<p>JEL: O12, O14, O47<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 42<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1253</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1253-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 21 Feb 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[rakennemuutos]]></category>
		<category><![CDATA[taantuma]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[voitot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4913</guid>
		<description><![CDATA[Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei vaikuttanut läheskään koko määrällään kotimaiseen työllisyyteen, tuottavuuteen ja elintasoon. Kyse oli kotimaan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta osin laskennallisesta muutoksesta ja menettäjinä olivat Nokian ulkomaiset omistajat. Vastaavasti lamaa edeltäneenä ajanjaksona tuotanto- ja tuottavuusluvut ovat yliarvioineet vaikutusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Kriisi kuitenkin jätti pysyviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja sen eri toimialoille. Talouden potentiaalinen tuotanto on pysyvästi pienentynyt.</p>
<p>JEL: F23, F43, L 63, O47<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 24<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1239</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Palkat, kannustimet ja tuottavuus &#8211; Miten tuottavuudesta palkitaan ja tulisi palkita Suomen työmarkkinoilla?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1190-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1190-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 08 Jul 2009 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[palkanmuodostus]]></category>
		<category><![CDATA[tehokkuuspalkkahypoteesi]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4721</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa tarkastellaan tuottavuuden ja palkanmuodostuksen välistä suhdetta kolmelta kannalta. Ensinnäkin tarkastellaan kotimaisen ja kansainvälisen toimialoittaisen tilastoaineiston valossa, miten tuottavuus ja palkanmuodostus ovat olleet yhteydessä toisiinsa sekä miten tuotannon kasvu ja tuotannontekijäliikkeet riippuvat näistä. Toiseksi tutkitaan työmarkkinoita kuvaavan tehokkuuspalkkahypoteesin laajennuksen avulla, mikä tuottavuuden ja palkanmuodostuksen yhteyden tulisi olla työmarkkinoilla. Kolmanneksi pohditaan sitä, minkälaisia implikaatioita aiheutuu palkanmuodostuksen ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa tarkastellaan tuottavuuden ja palkanmuodostuksen välistä suhdetta kolmelta kannalta. Ensinnäkin tarkastellaan kotimaisen ja kansainvälisen toimialoittaisen tilastoaineiston valossa, miten tuottavuus ja palkanmuodostus ovat olleet yhteydessä toisiinsa sekä miten tuotannon kasvu ja tuotannontekijäliikkeet riippuvat näistä. Toiseksi tutkitaan työmarkkinoita kuvaavan tehokkuuspalkkahypoteesin laajennuksen avulla, mikä tuottavuuden ja palkanmuodostuksen yhteyden tulisi olla työmarkkinoilla. Kolmanneksi pohditaan sitä, minkälaisia implikaatioita aiheutuu palkanmuodostuksen hajautuneisuutta koskeviin mittareihin, jos palkkauksessa siirrytään kannustavampaan suuntaan. Empiiristen tulosten mukaan työmarkkinat toimivat yleisesti kaikissa maissa ensisijaisesti kokonaisuutena, joilla palkanmuodostus riippuu enemmän talouden kokonaisuudesta kuin toimialan omasta tuottavuudesta. Suomessa toimialan oman tuottavuuden heijastuminen palkkaan on muistuttanut tulopoliittista mallia kansainvälisessä vertailussa. Työvoiman liikkeet ovat olleet meillä suhteellisen joustavia kannattavuuden muutosten suhteen. Teoreettisen ja numeerisesti ratkaistun työmarkkinamallin avulla voidaan päätellä, että korkeaa tuottavuutta ei palkita riittävästi Suomessa ja vastaavasti matalaa tuottavuutta ylipalkitaan. Mallin mukaan työmarkkinoilla tuottavuusimpulssit leviävät koko talouteen palkanmuodostuksen ja työvoiman liikkeiden välityksellä. Vaikka palkat ovatkin homogeenisia saman koulutustason työntekijöillä työvoiman liikkuvuuden ansiosta, eriytyvä tuottavuuskehitys aiheuttaa polarisoivan sopeutumispaineen palkanmuodostuksessa, kun taloutta tarkastellaan toimialoittain. Tämä puoltaisi koordinoitua palkkasopimista koulutusryhmittäin toimialoittaisen sijaan. Palkkaeroja mittaavien aggregaattimittareiden ei toisaalta tarvitse välttämättä suurentua voimakkaasti, vaikka palkanmuodostus muuttuisi eri osissa työmarkkinoita hajautuneempaan suuntaan.</p>
<p>JEL: J31,J38, J50<br />
Julkaisuvuosi: 2009<br />
Sivuja: 41<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1190</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1190-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Marginal Intra Industry Trade Expansion and Productivity Growth</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1164-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1164-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 19 Nov 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[marginaalinen ristikkäiskauppa]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4613</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa käytetään marginaalisen ristikkäiskaupan (MIIT) käsitettä analysoitaessa ulkomaankaupan kasvun merkitystä työvoiman tuottavuuden kasvulle 23 EU-maassa ja 94 teollisuuden toimialalla vuosina 19952005. Korkeimmat MIIT-indeksin arvot ovat toimialoilla, jotka tuottavat differentioituja hyödykkeitä tai ovat tiede- tai skaalaintensiivisiä. Alimmat MIIT-indeksiarvot ovat resurssi- ja työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Siten erikoistuminen perinteisen suhteellisen edun toimialoille on liittynyt hitaampaan tuottavuuden kasvuun. Tulokset osoittavat, ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa käytetään marginaalisen ristikkäiskaupan (MIIT) käsitettä analysoitaessa ulkomaankaupan kasvun merkitystä työvoiman tuottavuuden kasvulle 23 EU-maassa ja 94 teollisuuden toimialalla vuosina 19952005. Korkeimmat MIIT-indeksin arvot ovat toimialoilla, jotka tuottavat differentioituja hyödykkeitä tai ovat tiede- tai skaalaintensiivisiä. Alimmat MIIT-indeksiarvot ovat resurssi- ja työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Siten erikoistuminen perinteisen suhteellisen edun toimialoille on liittynyt hitaampaan tuottavuuden kasvuun. Tulokset osoittavat, että toimialoilla, joilla on nopeampi tuottavuuden kasvu, myös ulkomaankaupan kasvu on perustunut ristikkäiskauppaan. Erityisesti tuonnin kasvu on ollut tärkeä tekijä tässä. Analyysi tehdään lähinnä satunnaisvaikutusten RE-malleilla, mutta myös muita estimointimenetelmiä käytetään varmistamaan tulosten luotettavuutta.</p>
<p>JEL: J24, F1, C23<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 21<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1164</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1164-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Essays on the Impacts of Technology Development and R&amp;D Subsidies</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/a43-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/a43-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 25 Apr 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[A-sarja]]></category>
		<category><![CDATA[julkinen tuki]]></category>
		<category><![CDATA[patentti]]></category>
		<category><![CDATA[tukipalkkiot]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[vaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[yrityskauppa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=10586</guid>
		<description><![CDATA[This thesis studies the impacts of technology development and R&#38;D subsidies. The first essay examines whether public and private R&#38;D funding are substitutes or complements. Particular attention is paid to capital market imperfections by examining what kind of effect financial constraint has on the relationship between public and private funded R&#38;D. According to empirical analyses, ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>This thesis studies the impacts of technology development and R&amp;D subsidies. The first essay examines whether public and private R&amp;D funding are substitutes or complements. Particular attention is paid to capital market imperfections by examining what kind of effect financial constraint has on the relationship between public and private funded R&amp;D. According to empirical analyses, public R&amp;D funding does not crowd out privately financed R&amp;D. Instead, the results suggest that receiving a positive decision regarding public R&amp;D funding increases privately funded R&amp;D. The second essay analyses how public R&amp;D financing impacts the labour demand of companies. Empirical results suggest that public R&amp;D financing increases both group-level and domestic R&amp;D employment. However, public funding does not have a statistically significant effect on non-R&amp;D employment. The third essay focuses on the productivity effects of R&amp;D. The results of empirical analyses are two-fold. In the short run (in 1-2 years), no statistically significant productivity impact of R&amp;D is found. However, R&amp;D does have an economically and statistically significant impact when R&amp;D efforts made 3-5 years earlier are taken into account. Hence, a window of almost 5 years is needed to capture the productivity impact of R&amp;D. The fourth essay studies how patent quality impacts the likelihood of a merger or acquisition. To proxy the quality of patents, both forward and backward citations are used. Multinomial logit estimations show that owning patents correlates with becoming a target for a foreign company. The same does not apply to targets for domestic firms. However, the results also indicate that the quality of patents does not have a statistically significant impact on the likelihood of becoming target for a domestic or foreign company.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 121<br />
Hinta: 30€<br />
Kieli: Englanti<br />
ETLA A 43</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/a43-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>