


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; tuottavuus</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/tuottavuus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Thu, 12 Sep 2013 14:11:24 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Allocation and industry productivity: Accounting for firm turnover</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/allocation-industry-productivity-accounting-firm-turnover/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/allocation-industry-productivity-accounting-firm-turnover/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 27 May 2013 07:07:10 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[Working Papers]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/yleinen/allocation-industry-productivity-accounting-firm-turnover-2/</guid>
		<description><![CDATA[Recent macroeconomic literature has stressed the importance of resource allocation between firms for aggregate productivity. An important issue, therefore, is how to measure allocative efficiency. We compare popular indicators of allocative efficiency, paying special attention to firm turnover. We first show how entering and exiting firms contribute to aggregate productivity and to the Olley-Pakes (OP) [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Recent macroeconomic literature has stressed the importance of resource allocation between firms for aggregate productivity. An important issue, therefore, is how to measure allocative efficiency. We compare popular indicators of allocative efficiency, paying special attention to firm turnover. We first show how entering and exiting firms contribute to aggregate productivity and to the Olley-Pakes (OP) covariance component, which is currently the most popular measure of allocative efficiency. Our data cover essentially all firms and plants in the Finnish business sector. We then build a model of firm dynamics with endogenous turnover that is consistent with the main patterns of our empirical results and use it to test how well alternative indicators capture different allocation distortions. Our results demonstrate how and why commonly used indicators fail to capture certain distortions because of endogenous changes in firm turnover.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/allocation-industry-productivity-accounting-firm-turnover/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Suomen kilpailukykyongelman luonne</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kilpailukykyongelman-luonne/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kilpailukykyongelman-luonne/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 11 Apr 2013 12:04:39 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[Raportit]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=25468</guid>
		<description><![CDATA[Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen on talouspolitiikassa syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa. On virheellistä päätellä, että Suomen akuutit kilpailukykyongelmat olisivat ratkaistavissa ensisijassa liikkeenjohdon osaamista kohentamalla.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kilpailukykyongelman-luonne/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>International Investment and Firm Performance: Empirical Evidence from Small Open Economies</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/international-investment-firm-performance-empirical-evidence-small-open-economies-2/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/international-investment-firm-performance-empirical-evidence-small-open-economies-2/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 01 Mar 2013 07:30:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[monikansalliset yritykset]]></category>
		<category><![CDATA[Raportit]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/yleinen/international-investment-firm-performance-empirical-evidence-small-open-economies-2-2/</guid>
		<description><![CDATA[Abstract: This paper examines the causal link between foreign investment and firm performance in six small open economies in the European Union. Specifically, using micro data for manufacturing and services over the period 2001-2009, we analyse the effects of foreign mergers and acquisitions on labour productivity and employment growth up to five years after acquisition. [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Abstract: This paper examines the causal link between foreign investment and firm performance in six small open economies in the European Union. Specifically, using micro data for manufacturing and services over the period 2001-2009, we analyse the effects of foreign mergers and acquisitions on labour productivity and employment growth up to five years after acquisition. Our results indicate that foreign investors tend to acquire larger firms in both manufacturing and services. Other characteristics of acquired firms differ across countries and between manufacturing and services. Taken together, our estimates suggest that foreign investment had stronger effects on firm performance in services in comparison to manufacturing.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/international-investment-firm-performance-empirical-evidence-small-open-economies-2/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1279-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1279-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 03 Oct 2012 07:46:15 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[koulutus]]></category>
		<category><![CDATA[monikansalliset yritykset]]></category>
		<category><![CDATA[omistuksen vaihtuminen]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[verot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=15654</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos tuottavuuden tasoeroa ei huomioida. Vastaavasti myöskään siirtyminen ulkomaalaisomistukseen ei ole keskimäärin vaikuttanut tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tulokset henkilöstön määrän kasvuvauhdista riippuvat käytetystä menetelmästä ja aikajänteestä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on korkeammin ja pidempään koulutettua kuin vertailuryhmän yritysten henkilöstö. Ulkomaiset tytäryritykset maksavat enemmän veroja henkilöstön määrään suhteutettuna, mitä osaltaan selittää niiden korkeampi tuottavuus. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pikemminkin korkeamman tuottavuuden keskisuuria tai suuria yrityksiä kuin muita yrityksiä.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1279-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Innovaatiotoiminta &#8211; Suomi globaalitaloudessa. Loppuraportti</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1263-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1263-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 09 Jan 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globaali tuotannonjako]]></category>
		<category><![CDATA[innovaatiotoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5013</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä ominaisuuksia maissa tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Tulosten mukaan ne maat, jotka panostavat innovaatioympäristönsä kehittämiseen oikealla tavalla, ovat myös menestyneet korkean teknologian vientimarkkinoilla. Suomen korkean teknologian vienti on ollut viime vuosina laskussa, joka johtuu tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Tuottavuuden osalta tulokset osoittavat, että niissä maissa, joissa [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä ominaisuuksia maissa tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Tulosten mukaan ne maat, jotka panostavat innovaatioympäristönsä kehittämiseen oikealla tavalla, ovat myös menestyneet korkean teknologian vientimarkkinoilla. Suomen korkean teknologian vienti on ollut viime vuosina laskussa, joka johtuu tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Tuottavuuden osalta tulokset osoittavat, että niissä maissa, joissa T&amp;K-menojen osuus BKT :sta on korkea  kuten Suomessa ja USA :ssa  myös työn tuottavuus teollisuudessa on kärkitasoa. Teollisuuden työn tuottavuuden kasvu OECD-maissa korreloi positiivisesti suorien sijoitusten ja T&amp;K-menojen kasvun kanssa. Lisäksi koulutustaso ja yritysten mukautumiskyky kasvattavat tuottavuutta. Kiinan kasvu globaalina tuotantotehtaana ja viejänä on 2000-luvun aikana lisääntynyt, johon esimerkiksi Japani ja USA ovat siirtäneet toimintojaan. Kuitenkin EU :n integraation syveneminen on vapauttanut sisäistä kauppaa ja lisännyt selvästi EU27-alueen sisäistä dynamiikkaa ja kaupankäyntiä.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1263-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Productivity: An International Comparison</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1264-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1264-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 09 Jan 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[hinnat]]></category>
		<category><![CDATA[kannattavuus]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[palkat]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5017</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa selvitetään teollisuuden ja palveluiden tuottavuutta ja kannattavuutta. Aluksi ver-rataan tuottavuuden tasoa ja kasvua OECD-maissa vuosina 19752009. Vertailun mukaan monilla Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut kilpailijamaita nopeammin 1990-luvulta lähtien. Eräänä tärkeänä moottorina on ollut informaatioteknologian tuoma murros 1990-luvun puolivälistä alkaen. Lopuksi raportissa tarkastellaan kannattavuutta vuonna 2007. Laskelmissa kannattavuus on jaettu tuottavuuteen, hintoihin ja tuntipalkkaan. Tulokset [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa selvitetään teollisuuden ja palveluiden tuottavuutta ja kannattavuutta. Aluksi ver-rataan tuottavuuden tasoa ja kasvua OECD-maissa vuosina 19752009. Vertailun mukaan monilla Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut kilpailijamaita nopeammin 1990-luvulta lähtien. Eräänä tärkeänä moottorina on ollut informaatioteknologian tuoma murros 1990-luvun puolivälistä alkaen. Lopuksi raportissa tarkastellaan kannattavuutta vuonna 2007. Laskelmissa kannattavuus on jaettu tuottavuuteen, hintoihin ja tuntipalkkaan. Tulokset osoittavat, että myös kannattavuudessa Suomen tehdasteollisuus on selviytynyt lähinnä hyvän tuottavuuden ansiosta. Tämä vaatisi kuitenkin lisätutkimusta. Erityisesti hintakomponentin laatuun tarvittaisiin lisävalaistusta.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1264-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Innovaatiotoiminta &#8211; Näkemyksiä hyvinvointialaan ja työelämän kehittämiseen</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1256-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1256-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 31 Aug 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[hyvinvointi]]></category>
		<category><![CDATA[innovaatiotoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[terveys]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työelämä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4981</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa selvitetään hyvinvointi-alan ja työelämän rakenteita ja haasteita innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Aluksi tutkimuksessa vertaillaan Suomen hyvinvointialan laatua ja tuottavuutta kansainvälisissä tilastoissa ja tutkimuksissa sekä alan t&#38;k&#38;i-toimintaa. Raportissa tarkastellaan myös lyhyesti alan yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteita sekä IT :n merkitystä tuottavuuden parantamiseksi. Raportin lopussa tarkastellaan työelämän hyvinvointiin ja laatuun liittyviä kansainvälisiä vertailuja ja tutkimustuloksia sekä innovaatiotoimintaa Suomen kannalta]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa selvitetään hyvinvointi-alan ja työelämän rakenteita ja haasteita innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Aluksi tutkimuksessa vertaillaan Suomen hyvinvointialan laatua ja tuottavuutta kansainvälisissä tilastoissa ja tutkimuksissa sekä alan t&amp;k&amp;i-toimintaa. Raportissa tarkastellaan myös lyhyesti alan yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteita sekä IT :n merkitystä tuottavuuden parantamiseksi. Raportin lopussa tarkastellaan työelämän hyvinvointiin ja laatuun liittyviä kansainvälisiä vertailuja ja tutkimustuloksia sekä innovaatiotoimintaa Suomen kannalta</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1256-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kilpailukyky ja globaalin toimintaympäristön muutos &#8211; Suomen koneteollisuus maailmantaloudessa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 19 Aug 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Paavo Suni</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[koneteollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[nousevat taloudet]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4977</guid>
		<description><![CDATA[Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien  lähinnä Kiinan  asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien  lähinnä Kiinan  asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu ja ulkoistettu ja monet teollisuusyritykset ovat siirtyneet erilaisten palveluiden tuottajiksi. Suomen koneteollisuuden sopeutuminen globaalin kilpailutilanteen muutoksiin on tapahtunut merkittävän rakennemuutoksen kautta : alan sisällä kannattavuus- ja tuottavuuserot ovat kasvaneet, toimipaikkoja on lopetettu ja resursseja on siirtynyt paremman tuottavuuden yksiköihin. Tämän seurauksena alan tuottavuus on kasvanut suhteellisen nopeasti viiden viime vuoden aikana.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Firm Lifecycles and External Restructuring</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1253-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1253-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 27 Jun 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4969</guid>
		<description><![CDATA[This paper studies how firms contribute to the productivity growth of an industry over their lifecycle. We present a decomposition method that allows us to condition the components of productivity growth on the age of production units. We find evidence for a prolonged positive exit effect that mirrors market selection during the early stages of [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>This paper studies how firms contribute to the productivity growth of an industry over their lifecycle. We present a decomposition method that allows us to condition the components of productivity growth on the age of production units. We find evidence for a prolonged positive exit effect that mirrors market selection during the early stages of firms lifecycle. This effect is tightly related to the negative initial productivity effect of entry. We also find some evidence that productivity-enhancing reallocation of resources between firms is concentrated on the middle aged firms.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1253-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 21 Feb 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[rakennemuutos]]></category>
		<category><![CDATA[taantuma]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[voitot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4913</guid>
		<description><![CDATA[Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei [&#8230;]]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei vaikuttanut läheskään koko määrällään kotimaiseen työllisyyteen, tuottavuuteen ja elintasoon. Kyse oli kotimaan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta osin laskennallisesta muutoksesta ja menettäjinä olivat Nokian ulkomaiset omistajat. Vastaavasti lamaa edeltäneenä ajanjaksona tuotanto- ja tuottavuusluvut ovat yliarvioineet vaikutusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Kriisi kuitenkin jätti pysyviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja sen eri toimialoille. Talouden potentiaalinen tuotanto on pysyvästi pienentynyt.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>