Etla » teollisuus

Intangible capital and wages: An analysis of wage gaps across occupations and genders in Czech Republic, Finland and Norway

Rita Asplund — Tue, 12 Apr 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia palkanmuodostukseen teollisuuden toimihenkilöillä tutkimalla palkkaeroja kahden ammattiryhmän välillä. Ensimmäisen ryhmän, Inno henkilöt, muodostavat toimihenkilöt, jotka työskentelevät ICT -, T&K -, johto- tai markkinointitehtävissä kun taas tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät lukeutuvat ei-Inno toimihenkilöihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ammattien välisiä palkkaeroja tutkitaan myös sukupuolittain. Tutkimuksessa käytetään vertailukelpoisia aineistoja kolmesta eurooppalaisesta maasta : Tsekin tasavallasta, Suomesta ja Norjasta. Tarkasteluissa hyödynnetään palkkadekomponointimenetelmää,joka perustuu ei-ehdollistetulle kvantiiliregressiolle. Menetelmä mahdollistaa palkkaerojen ja niiden taustalla olevien tekijöiden tutkimisen koko palkkajakaumalla. Aineiston käyttö useammasta maasta ja palkkaerojen tutkiminen palkkajakauman eri pisteissä osoittautuu hyödylliseksi. Havaitsemme esimerkiksi, että vaikka Inno toimihenkilöiden kokonaistuntiansiot ovat kaikissa kolmessa maassa korkeammat kuin ei-Inno toimihenkilöiden, niin sekä palkkaerojen tasossa että palkkaeroprofiileissa on huomattavia eroja maiden välillä. Myös tekijät palkkaerojen taustalla vaihtelevat maittain. Sen sijaan sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaiset maasta tai ammattiryhmästä riippumatta. Sukupuolten palkkaerot eivät selity miesten ja naisten välisillä eroilla mitatussa inhimillisessä pääomassa vaan naisten miehiä heikommasta palkitsemisesta samankaltaisesta osaamisesta.

JEL: J16, J31
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 22
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1248

Intangibles and the gender wage gap: An analysis of gender wage gaps across occupations in the Finnish private sector

Rita Asplund — Wed, 23 Mar 2011 11:00:00 +0000

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet aineettoman pääoman olevan tärkeä talouskasvun ja tuottavuuden lähde. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu aineettoman pääoman vaikuttaneen merkittävällä tavalla palkkarakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin viime vuosina. Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa kirjallisuutta aineettoman pääoman palkkavaikutuksista tarkastelemalla aineettoman pääoman merkitystä sukupuolten palkkaerojen taustalla Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimus vertailee sukupuolten palkkaeroja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 2002 ja 2009 erikseen teollisuuden toimihenkilöiden ja yksityisen palvelusektorin työntekijöiden osalta. Lisäksi tutkimuksessa jaetaan henkilöt tehtävänimikkeiden perusteella kahteen ryhmään : ICT-, T&K, johto- tai markkinointitehtävissä toimivat ja kaikki muut työntekijät. Tämä eri henkilöstöryhmien yksityiskohtaisempi tarkastelu sektoreittain osoittautuu tärkeäksi, sillä havaitsemme huomattavia eroja sekä sektoreiden että työntekijäryhmien välillä sukupuolten keskimääräisissä palkkaeroissa, sukupuolten palkkaerojen vaihtelussa palkkajakauman eri osissa ja sukupuolten palkkaeroissa tapahtuneissa muutoksissa tarkasteluajanjakson aikana. Tuloksemme viittaavat edelleen siihen, että havaittujen erojen taustalla sektorikohtaiset tekijät ovat keskeisessä asemassa, joskaan työntekijäryhmäkohtaiset tekijät eivät ole täysin vailla merkitystä. Tästä syystä aineettoman pääoman vaikutusten tutkiminen sukupuolten välisiin palkkaeroihin vertailemalla eri työntekijäryhmiä ilman, että samanaikaisesti kiinnitetään huomiota sektoriin, saattaa johtaa vääriin johtopäätöksiin aineettoman pääoman tärkeydestä miesten ja naisten välisissä palkkaeroissa.
JEL : J16, J31

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 29
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1243

Antaa valojen palaa – Teollisuutta tarvitaan

Timo Nikinmaa — Thu, 17 Mar 2011 11:00:00 +0000

Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti joskaan ei yksimielisesti on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin?

Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka on nojautunut palveluelinkeinoihin ja antanut kotimaisen teollisuuden kutistua. Tulokset eivät ole kehuttavat, maan julkinen ja ulkomainen velka kasvavat vuosi vuodelta. Saksa taas tukeutuu hyvistä neuvoista huolimatta teollisuuteen, on maailman toiseksi suurin vientimaa ja kasvattaa ulkomaisia varojaan suuren vaihtotaseylijäämän siivittämänä. Kumpi niistä mahtaa olla parempi esikuva?

Yhdysvalloissa etsitään presidentin johdolla keinoja teollisuuden elinvoiman parantamiseen, ja Euroopan uudessa kasvustrategiassa on teollisuuspolitiikka nostettu yhdeksi painopisteeksi. Ei kai Suomi ole jäämässä junasta?

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 73
Hinta: 30€
Kieli: Suomi
ETLA B 249

Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden suhteellinen erikoistuminen

Mika Pajarinen — Mon, 08 Feb 2010 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden erikoistumista ja siinä tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana 1980-luvulta lähtien. Matalan teknologiatason toimialojen osuus teollisuustuotannosta ja työllisyydestä on ollut huomattava. Näiden alojen merkitys taloudessa on kuitenkin pienentynyt ja kansainvälisestikin tarkasteltuna Suomi on erikoistunut viime vuosikymmeninä yhä enemmän korkean teknologiatason toimialoille. Suureksi osaksi voimakkaan tieto- ja viestintäteknologiaan sekä metsäteollisuuden teknologiaan erikoistumisen johdosta Suomen suhteellinen erikoistuminen kokonaisuudessaan on ollut monista muista maista poikkeavaa. Edellä mainittujen ohella Suomen teknologisiin vahvuusalueisiin voidaan lukea erikoiskoneiden, kuten massa- ja paperikoneiden, erikoislaivojen sekä nosto- ja siirtolaitteiden valmistukseen liittyvä osaaminen, sekä perusmetalliteollisuuden teknologia.

JEL: L16, L60, N60, O30
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 20
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1210

Labour Productivity and Firm Entry and Exit in Manufacturing

admin — Mon, 25 Aug 2008 11:00:00 +0000

Työn tuottavus ja yritysten vaihtuvuus teollisuuden alatoimialoilla
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhteyttä yritysten vaihtuvuuden ja työn tuottavuuden kasvun välillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu modernista schumpeteriläisestä kasvuteoriasta, eturintaman etäisyys mallista ja vuosikertamalleista. Tuottavuutta vahvistavan rakennemuutoksen merkitys talouskasvulle on alettu tunnustaa enenevissä määrin ja tutkimuksen perustana olevat teoriat kuvaavatkin yritysten vaihtuvuuden aikaansaamia tuottavuutta vahvistavia vaikutuksia. Huolimatta laajasta teoreettisesta keskustelusta aiheesta on aiemmin toteutettu vain vähän empiiristä tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kontribuutio jo olemassa olevaan empiiriseen kirjallisuuteen hyödyntämällä paneeliaineistoa, joka sisältää tietoja kahdeksan EU-maan teollisuuden alatoimialoista vuosina 1997-2004. Empiirinen analyysi toteutetaan kiinteiden vaikutusten regressiomallilla. Yritysten vaihtuvuuden erityisesti yritysten markkinoille tulon havaitaan vaikuttaneen tuottavuuskasvua vahvistavasti, mutta kolmen vuoden viipeellä. Yritysten markkinoilta poistumisen tuottavuusvaikutukset ovat myös positiiviset, mutta yrityssyntymien vaikutuksia vähäisemmät. Tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä markkinoille tulevien yritysten heterogeenisyydestä.

JEL: L6, O4
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 25
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1152

Ohjelmistoalan nykytilanne Suomessa

Jyrki Ali-Yrkkö — Mon, 21 Jan 2008 11:00:00 +0000

Tässä selvityksessä tarkastellaan ohjelmisto-alan nykytilaa Suomessa. Tulosten mukaan koko IT-alan osuus Suomen BKT :sta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyisin IT-alan osuus BKT :sta on noin 2 prosenttia. Vuonna 2006 IT-alalla oli kaikkiaan noin 8000 yritystä. IT-yritysten yhteenlaskettu Suomen henkilöstömäärä oli 46 000, joista noin 33 000 työskenteli yrityksissä, joiden päätoimialana on ohjelmistot. Selvityksessä tuli esiin se, että näiden ohjelmistoyritysten kannattavuus ja tuottavuus vaihtelevat voimakkaasti yritysten kokoluokittain. Tulokset viittaavat siihen, että keskikokoisten (30-70 henkilöä) ohjelmistoyritysten tuottavuus, tuottavuuden kasvuvauhti ja kannattavuus ovat muita kokoluokkia selvästi alempia. Kaiken kaikkiaan ohjelmistoalan työn tuottavuus näyttäisi olevan melko matalalla tasolla, mikä johtunee ohjelmistojen teon käsityövaltaisuudesta.

Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 21
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1119

Ulkoistukset Suomen teollisuusyrityksissä – Onko toimialalla merkitystä?

admin — Mon, 12 Feb 2007 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemiä ulkoistuksia Suomen teollisuusyrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistusten yleisyyttä ja sitä, mitä toimintoja ulkoistukset ovat koskeneet. Tulosten mukaan teknologiateollisuuden (metalli-, konepaja- ja elektroniikkateollisuuden) yrityksistä keskimäärin 60 prosenttia on ulkoistanut toimintojaan. Muussa teollisuudessa vastaava osuus on 68 prosenttia. Yleisimmin ulkoistukset ovat suuntautuneet kotimaahan. Ulkomaille suuntautuneet ulkoistukset ovat yleisimpiä valmistustoiminnassa. Sen sijaan t&k-toimintaa on ulkoistettu ulkomaille vain harvassa tapauksessa. T&k-toimintaa ulkoistaneista teknologiateollisuuden yrityksistä puolet aikoo lisätä t&k-henkilöstöä Suomessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Muissa teknologiateollisuuden yrityksissä vastaava osuus jää selvästi pienemmäksi.

Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 15
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1070

EI VAIN MUODON VUOKSI – Muotoilu on kilpailuetu

admin — Wed, 28 Jun 2006 11:00:00 +0000

Julkaisuvuosi: 2006
Sivuja: 93
Hinta: 30€
Kieli: Suomi
ETLA B 220

The Use of Design in Finnish Manufacturing Firms

admin — Tue, 09 May 2006 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten teollisuusyritysten muotoilun käyttöä ja asemaa. Lisäksi selvitetään muotoilun vaikuttavuutta yritysten liiketoimintaan. Tutkimus perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton EK :n jäsenyrityksille marras-joulukuussa 2005 suunnattuun kyselyyn. Tutkimustulosten mukaan muotoilun käyttö teollisuudessa on edelleen verrattain vähäistä. Muotoilun käyttö kuitenkin poikkeaa selvästi tarkasteltujen yritysten keskuudessa. Tulosten mukaan muotoilun käytön luonne ja asema määrittävät muotoilun vaikuttavuutta selvästi. Sellaiset yritykset, joissa muotoilu on integroitu osa yrityksen muita toimintoja ja strategiaa ja joissa muotoilun käyttö on luonteeltaan jatkuvaa, muotoilun positiivinen vaikutus on havaittavissa useimpien tutkittujen vaikutuskanavien, kuten tuotteiden ja palvelujen myynnin kasvun kohdalla. Seuraavien viiden vuoden aikana (2005-2010) teollisuusyritysten muotoilun käyttö on kasvussa.

JEL: L20, L25, L60, M21
Julkaisuvuosi: 2006
Sivuja: 26
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1017

Employment Dynamics and Openness to Trade in Finnish Manufacturing

admin — Thu, 02 Dec 2004 11:00:00 +0000

JEL: F16, J21, J23, L60
Julkaisuvuosi: 2004
Sivuja: 28
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 956