teollisuus

Tutkimuksessa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia palkanmuodostukseen teollisuuden toimihenkilöillä tutkimalla palkkaeroja kahden ammattiryhmän välillä. Ensimmäisen ryhmän, ’Inno’ henkilöt, muodostavat toimihenkilöt, jotka työskentelevät ICT -, T&K -, johto- tai markkinointitehtävissä kun taas tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät lukeutuvat ’ei-Inno’ toimihenkilöihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ammattien välisiä palkkaeroja tutkitaan myös sukupuolittain. Tutkimuksessa käytetään vertailukelpoisia aineistoja kolmesta eurooppalaisesta maasta : Tsekin

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet aineettoman pääoman olevan tärkeä talouskasvun ja tuottavuuden lähde. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu aineettoman pääoman vaikuttaneen merkittävällä tavalla palkkarakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin viime vuosina. Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa kirjallisuutta aineettoman pääoman palkkavaikutuksista tarkastelemalla aineettoman pääoman merkitystä sukupuolten palkkaerojen taustalla Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimus vertailee sukupuolten palkkaeroja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina

Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti – joskaan ei yksimielisesti – on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin? Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden erikoistumista ja siinä tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana 1980-luvulta lähtien. Matalan teknologiatason toimialojen osuus teollisuustuotannosta ja työllisyydestä on ollut huomattava. Näiden alojen merkitys taloudessa on kuitenkin pienentynyt ja kansainvälisestikin tarkasteltuna Suomi on erikoistunut viime vuosikymmeninä yhä enemmän korkean teknologiatason toimialoille. Suureksi osaksi voimakkaan tieto- ja viestintäteknologiaan sekä

Työn tuottavus ja yritysten vaihtuvuus teollisuuden alatoimialoilla Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhteyttä yritysten vaihtuvuuden ja työn tuottavuuden kasvun välillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu modernista schumpeteriläisestä kasvuteoriasta, eturintaman etäisyys –mallista ja vuosikertamalleista. Tuottavuutta vahvistavan rakennemuutoksen merkitys talouskasvulle on alettu tunnustaa enenevissä määrin ja tutkimuksen perustana olevat teoriat kuvaavatkin yritysten vaihtuvuuden aikaansaamia tuottavuutta vahvistavia vaikutuksia. Huolimatta laajasta

Tässä selvityksessä tarkastellaan ohjelmisto-alan nykytilaa Suomessa. Tulosten mukaan koko IT-alan osuus Suomen BKT :sta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyisin IT-alan osuus BKT :sta on noin 2 prosenttia. Vuonna 2006 IT-alalla oli kaikkiaan noin 8000 yritystä. IT-yritysten yhteenlaskettu Suomen henkilöstömäärä oli 46 000, joista noin 33 000 työskenteli yrityksissä, joiden päätoimialana on ohjelmistot. Selvityksessä