Suomi

Tuskin mihinkään muuhun teknologian kehittämiseen on sijoitettu maailmanlaajuisesti niin lyhyessä ajassa yhtä paljon julkisia varoja kuin nanoteknologiaan. Nanoteknologialla tarkoitetaan yleensä toiminnallisesti uudentyyppisiin materiaaleihin ja nanomittakaavan (1-100nm) rakenteisiin perustuvien komponenttien ja laitteiden suunnittelemista sekä valmistamista erilaisiin sovelluksiin. Nanoteknologia nähdään geneerisenä, yleiskäyttöisenä teknologiana, jolla uskotaan olevan potentiaalia uudistaa useita teollisuuden aloja ja siten merkittävästi edistää eri maiden

Nanoteknologian veikataan kehittyvän yleiskäyttöiseksi teknologiaksi ja muodostuvan talouskasvun lähteeksi tällä vuosisadalle, seuraten ICT :n jalanjäljissä. Nanoteknologia on vielä suurelta osin varhaisessa tiedelähtöisessä kehitysvaiheessa ja siten tällä hetkellä pääosin talouden kannalta eksogeeninen. Suomessa mielenkiinto nanoteknologiaa kohtaan on kasvamassa, mikä näkyy erityisesti suhteellisen suurissa julkisissa investoinneissa sekä tieteellisten julkaisujen määrässä. Yksi avainkysymys nanoteknologian kaupalliselle kehitykselle Suomessa, kuten

Osana Sitran Ympäristöohjelmaa Sitra tilasi Etlatieto Oy :ltä selvityksen pääoma-sijoittamisesta ympäristöliiketoimintaan ja sen tilastoinnin kehittämisestä. Aiemmin ohjemassa on tehty selvitys Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja sen tilastoinnin kehittämisestä. Ympäristöliiketoiminta on yksi maailmantalouden kasvualoista. Suurimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, mutta Aasiassa kasvu on nopeinta. Puhtaiden teknologioiden valmistuksessa Eurooppa on kilpailukykyinen. Maailman 500 suurimmasta pääomasijoittajasta 28 % oli

Tuskin mihinkään muuhun teknologiaan on investoitu niin lyhyessä ajassa yhtä paljon T&K rahoitusta kuin nanoteknologiaan. Nanoteknologialla tarkoitetaan yleensä toiminnallisesti uudentyyppisiin materiaaleihin ja nanomittakaavaan (1-100nm) rakenteisiin perustuvien komponenttien ja laitteiden suunnittelemista ja valmistamista erityyppisiin sovelluksiin. Nanoteknologia nähdään geneerisenä yleiskäyttöisenä teknologiana jolla uskotaan olevan potentiaalia merkittävästi uudistaa useiden teollisuuden alojen toimintaa. Kehitys on kuitenkin vielä varsin varhaisessa

Suomen talouden kehitys 1990-luvulla osoittaa, että tieto ja osaaminen voivat olla todella merkittäviä tekijöitä talouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Raaka-aine-, energia- ja pää-omaintensiivinen talous muuttui vuosikymmenessä suurelta osin osaamisvetoiseksi. Suomi on sijoittunut kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärkeen ja menestynyt hyvin myös esimerkiksi OECD :n koulusaavutuksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa. Raportti tarkastelee elinkeinopolitiikan roolia talouden ja teollisuuden rakennemuutoksessa, sen erityispiirteitä suhteessa

Is the process of workforce aging a burden or a blessing for the firm? Our paper seeks to answer this question by providing evidence on the age-productivity and age-earnings profiles for a sample of plants in three manufacturing industries (“forest”, “industrial machinery” and “electronics”) in Finland. Our main result is that exposure to rapid technological