Suomi

Nanotechnology, as an emerging science-based technology, is seen to have great potential both in scientific as well as economic terms. In this paper the focus is on identifying the technological linkages between the Finnish nanotechnology community and the industrial incumbents. These technological link-ages are first observed at a broader level in comparison with the technological

Yritysten t&k-toimintaa voidaan kannustaa valtion toimesta joko suorin tuin tai verotuksellisin keinoin. Verokannustimet ovat tulleet viime vuosikymmenten aikana yhä suositummiksi. Tässä raportissa analysoidaan näiden kahden kannustinmuodon etuja ja haittoja Norjan teknologiapolitiikasta saatujen kokemusten valossa. Raportissa luodaan katsaus meneillään olevaan arviointiin Norjan t&k :n verohyvitysjärjestelmästä ja pohditaan, olisiko Suomessa tarvetta ottaa käyttöön samankaltainen järjestelmä. Tuloksena todetaan,

Nanoteknologiasta povataan tämän vuosisadan seuraavaa yleiskäyttöistä teknologiaa ja talouden kasvun moottoria. Mittavat maailmanlaajuiset T&K-investoinnit nanoteknologiaan näkyvät kuitenkin etupäässä alan tieteellisten julkaisujen kasvuna, kaupallistaminen on vielä varhaisessa vaiheessa ja nanoteknologian sovellusmahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. Tässä tutkimuksessa keskitytään nanoteknologian siirron haasteisiin, muotoihin ja tuotoksiin. Tutkimus pohjautuu laajaan kyselyaineistoon, jonka avulla voidaan huomioida suomalaisten yliopisto- ja yritystutkijoiden erilaiset näkemykset

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten kehitystä. Vuosina 2001-2003 Suomeen tuli yhteensä 760 ulkomaista yritystä. Tässä työssä selvitetään, miten näiden yritysten toiminta on kehittynyt myöhempinä vuosina. Tutkimuksessa saatiin kaksi merkittävää tulosta. Ensiksi, ulkomaiset uusperustannoin (greenfield) tulleet yritykset ovat lisänneet henkilöstöä keskimäärin 13-15 prosenttia ja liikevaihtoa 10-12 prosenttia enemmän kuin vastaavat kotimaiset yritykset. Tutkimuksen toinen päätulos

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden määräytyminen Tutkimuksen kohde on Suomen ja Venäjän taloussuhteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja niiden tulevaisuudennäkymät. Tutkimus tarkastelee sekä kaupan että suorien sijoitusten määräytymistä. Pääpaino on ulkomaankaupan rakenteessa ja kehityksessä. Ristikkäiskauppaa mittaavan ns. Grubel-Lloyd -indeksin mukaan alle 3 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä ulkomaankaupasta tapahtui saman hyödykeryhmän sisällä vuonna 2004 (SITC3, 4 numeron

Kohti paikallista sopimista tupo-raamit säilyttäen Tämä kirjoitus tarjoaa lähinnä ei-suomalaisille lukijoille tarkoitetun lyhyen katsauksen suomalaiseen palkkaneuvottelujärjestelmään ja sen kehitykseen 1960-luvun lopulta nykypäivään asti. Pääpaino on sopimusjärjestelmän rakenteessa ja sen sisällössä tapahtuneissa merkittävimmissä muutoksissa kuten niitä on kuvattu enimmäkseen suomenkielisissä asiakirjoissa ja raporteissa. Katsauksessa pyritään niin ikään arvioimaan näiden muutoksien mahdollista heijastumista yhtäältä palkkojen ja toisaalta