Suomi

Climate change is a major global challenge and governments around the world are now promoting environmental technologies to address both climate change and realize new employment and growth opportunities in this rapidly expanding area. Investments have reached unprecedented levels and stimulus packages to tackle the recent economic crisis also contain noticeable commitments to green technologies.

Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen yritystuki- ja muiden yrityskohtaisten aineistojen avulla yritystukien tarjontaa, tukimuotojen ja organisaatioiden keskinäisiä täydentävyyksiä sekä tukien toistuvuuden yleisyyttä 2000-luvulla. Yritystukien määrä on kasvanut sekä euromääräisesti että tukea ja rahoitusta hakeneiden ja saaneiden yritysten lukumäärän suhteen. Yritystukia myöntävien organisaatioiden suhteellisissa rahoitusosuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tuen ja rahoituksen hakemisen ja saamisen todennäköisyys

Finpro on henkilöstömäärällä mitattuna yksi suurimmista yrityspalvelu- ja innovaatiojärjestelmän organisaatioista. Sen tavoitteena on edistää erityisesti kasvuun tähtäävien innovatiivisten yritysten kansainvälistymistä. Finpro on siirtänyt toimintansa painopistettä kansainvälisen markkinatiedon välittämiseen, megatrendien ja varhaisten markkinasignaalien tunnistamiseen. Raportin tavoitteena on selvittää, millaisia Finpron asiakasyritykset ovat – miten asiakaskunta ja Finpron toiminta vastaavat asetettuja tavoitteita. Erityisesti keskitytään siihen, miten Finpron

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden erikoistumista ja siinä tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana 1980-luvulta lähtien. Matalan teknologiatason toimialojen osuus teollisuustuotannosta ja työllisyydestä on ollut huomattava. Näiden alojen merkitys taloudessa on kuitenkin pienentynyt ja kansainvälisestikin tarkasteltuna Suomi on erikoistunut viime vuosikymmeninä yhä enemmän korkean teknologiatason toimialoille. Suureksi osaksi voimakkaan tieto- ja viestintäteknologiaan sekä

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Vertailuja suoritetaan myös yksittäisiin maihin. Kansainvälisen vertailun jälkeen elintarvikeketjun keskittyneisyyttä, kilpailua ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat : 1) merkittävä syy korkealle

Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan