Etla » Suomi

Determinants for Foreign Direct Investment in the Baltic Sea Region

Markku Kotilainen — Tue, 06 Nov 2012 08:14:21 +0000

Tiivistelmä: Olemme määritelleet Itämeren alueeksi Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. Tutkimme ulkomaisia suoria sijoituksia näihin maihin aikavälillä 1995 – 2010 ekonometrisen analyysin menetelmin. Käytämme kahta erilaista mallia: ensimmäisessä mallissa tutkitaan suoria sijoituksia kokonaisuuksina ja toisessa mallissa huomioidaan maiden kahdenkeskeiset sijoitusvirrat. Tilastorajoitteiden takia jälkimmäistä mallia ei voida estimoida kaikille maille. Tuloksemme osoittavat, että makrotalouden tekijät, kuten yritysverotus, vaikuttavat suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Havaitsemme myös, että nämä tulokset vaihtelevat eri maiden kesken. Maiden keskinäinen kauppa on myös tilastollisesti merkitsevä tekijä. Toisaalta maiden välinen etäisyys ei vaikuta suorien sijoitusten määrään. Näiden tekijöiden suhteen maittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suurempia. Institutionaaliset tekijät kuten euro- tai EU-jäsenyys eivät ole tilastollisesti merkitseviä tekijöitä, mutta tämä voi johtua tilastopuutteista tai siitä, että tällaiset muutokset maan kansainvälisessä asemassa ovat osana muita selittäviä tekijöitä.

JEL: F21, F23, F13, F15
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 37 s.
Hinta: 15 €
Kieli: englanti

ETLA Raportit – ETLA Reports No 1

Finpron vaikuttavuus – Finpron palveluiden käytön vaikutukset yritysten kansainvälistymiseen ja menestymiseen

Mika Pajarinen — Mon, 19 Sep 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan ekonometristen arviointimenetelmien avulla sitä, onko Finpron asiakkuudella ollut yhteyttä pienten ja keskisuurten asiakasyritysten kansainvälistymiseen tai niiden taloudelliseen suorituskykyyn. Koska kansainvälistymiselle tai taloudelliselle suorituskyvylle ei ole yhtä oikeaa tunnuslukua, niitä mitataan tässä raportissa eri tavoin, toisiaan täydentävien muuttujien avulla. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Finpron asiakkuus tukee yritysten kansainvälistymistä etenkin, kun yritykset perustavat uusia tytäryrityksiä ulkomaille tai laajentavat ulkomaisen toiminnan maajakaumaa. Myös Finpron asiakkuuden ja yritysten vientitoiminnan (harjoittaa/ei harjoita vientiä) välillä havaittiin toisinaan positiivinen yhteys, mutta tältä osin tuloksissa oli eri arviointimenetelmien välillä vaihtelua. Kun yritysten kansainvälistymisastetta mitataan ulkomaisen henkilöstön suhteellisella osuudella, ei Finpron asiakkuudella havaittu pääsääntöisesti olevan merkitystä. Finpron asiakkuuden yhteys yritysten taloudelliseen suorituskykyyn jää pääosin tilastollisesti ei merkitseväksi. Siltä osin kuin merkitseviä tuloksia tulee, eri arviointimenetelmien tai eri tarkasteluvuosien tulokset eivät usein ole yhdenmukaisia. Finpron palvelut eivät ilmeisesti ole vaikuttaneet palveluiden piiriin tulleiden yritysten taloudelliseen suorituskykyyn siten, että ao. vaikutusta olisi tässä tutkimuksessa hyödynnetyillä aineistoilla ja menetelmillä kyetty dokumentoimaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Finpron ja kolmen muun julkisen organisaation, Finnveran, Tekesin ja työ- ja elinkeinoministeriön, tukien mahdollisia yhteisvaikutuksia yritysten kansainvälistymiseen ja taloudelliseen suorituskykyyn. Tilastollista näyttöä yhteisvaikutusten olemassaolosta ei juurikaan saada.

JEL: H81,L53, 025
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 35
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1258

The role of business subsidies in job-creation start-ups, gazelles and imcumbents

Heli Koski — Fri, 08 Apr 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa verrataan yritystukien työllisyysvaikutuksia nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä, muissa nuorissa yrityksissä sekä vanhemmissa yrityksissä. Yritystuet jaotellaan kolmeen luokkaan : t&k-tuet, työllistämistuet ja muut tuet. Kaikki suomalaiset yritykset vuosilta 2003-2008 sisältävän aineiston analyysin tulokset viittaavat siihen, että yritystukien vaikutus työllisyyteen on erilainen nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä kuin muissa yrityksissä. Kokonaisuutena sekä aloittelevissa että vanhemmissa yrityksissä kaikilla yritystuilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen tukien myöntövuonna. Työllistämistukia ja muita tukia saaneet yritykset kasvoivat myös tukivuoden jälkeen nopeammin kuin tukea saamattomat. Sen sijaan nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä yritystuet eivät näyttäisi tuovan lisäsykäystä työllisyyden kasvuun tuen myöntövuonna eikä sen jälkeen verrattuna tukea saamattomiin nopeasti kasvaviin yrityksiin.

JEL: J23, L10, O33
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 34
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1246

Antaa valojen palaa – Teollisuutta tarvitaan

Timo Nikinmaa — Thu, 17 Mar 2011 11:00:00 +0000

Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti joskaan ei yksimielisesti on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin?

Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka on nojautunut palveluelinkeinoihin ja antanut kotimaisen teollisuuden kutistua. Tulokset eivät ole kehuttavat, maan julkinen ja ulkomainen velka kasvavat vuosi vuodelta. Saksa taas tukeutuu hyvistä neuvoista huolimatta teollisuuteen, on maailman toiseksi suurin vientimaa ja kasvattaa ulkomaisia varojaan suuren vaihtotaseylijäämän siivittämänä. Kumpi niistä mahtaa olla parempi esikuva?

Yhdysvalloissa etsitään presidentin johdolla keinoja teollisuuden elinvoiman parantamiseen, ja Euroopan uudessa kasvustrategiassa on teollisuuspolitiikka nostettu yhdeksi painopisteeksi. Ei kai Suomi ole jäämässä junasta?

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 73
Hinta: 30€
Kieli: Suomi
ETLA B 249

Do Business Subsidies Facilitate Employment Growth?

Heli Koski — Tue, 04 Jan 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa analysoidaan julkisten yritystukien (työllistämistuki, t&k-tuki, muut tuet) vaikutuksia yritysten työllisyyden kasvuun. Aineistona on 15508 vähintään 10 henkeä työllistänyttä yritystä vuosilta 20032008. Kaikilla tukityypeillä havaitaan selkeä samanaikainen positiivinen yhteys työllisyyden kasvun kanssa. T&K-tuilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen myös vuosi tuen saamisen jälkeen, kun työllistämistukien ja muiden tukien osalta positiivinen vaikutus näyttäisi jatkuvan kolmen tukea seuraavan vuoden ajan. Tämän jälkeen erot tuettujen ja ei-tuettujen yritysten välillä katoavat. Toisiaan täydentävillä tuilla eivät näytä olevan vaikutusta työllisyyteen. Tutkimuksessa havaitaan lisäksi Harrisonin ym. (2008) ja Hallin ym. (2008) tutkimusten tavoin, että sekä tuoteinnovaatiot että aiemmin kehitettyjen tuotteiden myynnin kasvu vaikuttavat positiivisesti yrityksen työllisyyden kasvuun. Prosessi-innovaatioilla ei sen sijaan havaita olevan vaikutusta työllisyyden muutoksiin

JEL: J23, L10, O33, O38
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 20
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1235

Why do firms invest in the Baltic Sea Region

Markku Kotilainen — Fri, 19 Nov 2010 11:00:00 +0000

Määrittelemme Itämeren alueen koostuvaksi seuraavista maista ja alueista : Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi sekä Pietari, Leningradin alue ja Kaliningrad. Tarkastelemme Itämeren alueen suoriin ulkomaisiin sijoituksiin vaikuttavia tekijöitä kolmesta näkökulmasta. Ensiksi, tutkimme teoreettisen ja empiirisen kirjallisuuden valossa suoriin sijoituksiin yleensä vaikuttavia tekijöitä. Toiseksi, selvitämme Itämeren alueen suorien sijoitusten maajakautumaa, rakennetta sekä muita sijoitusten tunnuspiirteitä. Kolmanneksi, tutkimme suoriin ulkomaisiin sijoituksiin Itämeren alueella vaikuttavia tekijöitä kahdella yrityskyselyllä : 1) MIPIM-kiinteistösijoitusmessuihin osallistuvien yritysten joukossa, ja 2) Itämeren alueella aktiivisten suomalaisyritysten keskuudessa (Finpro-rekisteri). Keskeiset yhteiset tulokset molemmista empiirisistä tutkimuksista ovat : 1) tärkeimmät suorien sijoitusten syyt ovat markkinoiden koko ja niiden kasvupotentiaali, 2) yritykset eivät näe Itämeren aluetta yhtenäisenä markkinana investointeja koskevassa päätöksen-teossaan, 3) euroalueen ulkopuolella olevien maiden liittyminen siihen nähdään selvästi positiivisena asiana, mutta tulokset eivät ole kovin vahvoja : sitä voi selittää se, että osa valuutoista on jo melko uskottavasti kiinnitetty (Viro, Tanska, Latvia, Liettua) ja Ruotsin kruunun kellunta taas tuottaa yrityksille hajautushyötyjä, 4) julkisilla investointien edistämisorganisaatioilla on melko pieni merkitys varsinaisen investointipäätöksen teossa; ne ovat tärkeämpiä yleisen informaation antamisessa maan investointiolosuhteista. Suurimmat erot kyselyissä ovat seuraavat : 1) kiinteistöihin sijoittavissa yrityksissä pääosa sijoituksista tehdään ostamalla olemassa oleva yritys, suomalaisten Itämeren alueella aktiivisten yritysten joukossa suorat sijoitukset tehdään useimmiten ns. greenfield-sijoituksena (perustamalla uusi yritys tai toimipaikka), 2) kiinteistösijoitusyritysten joukossa Ruotsi, Suomi, Saksa ja Puola ovat tärkeimmät suorien sijoitusten kohdemaat; enemmän teollisuus- ja palveluyrityksiä sisältävän suomalaisten yritysten otoksen joukossa Pietari, Puola, Viro ja Ruotsi ovat tärkeimmät isäntämaat, 3) kiinteistösijoitusyrityksissä tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k) sekä Venäjän markkinoiden läheisyys eivät ole merkittäviä syitä suorille sijoituksille; teollisuus- ja palveluyrityksistä koostuvassa suomalaisten yritysten joukossa ne taas ovat tärkeitä, 4) kiinteistösijoitusyrityksissä kiinteistöjen hintojen nousupotentiaali on merkittävä syy suorille sijoituksille.

JEL: F21, F23, F13, F15
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 36
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1229

Towards a Green Post-Crisis Economy – The Position of Finland in Environmental Technologies

Tuomo Nikulainen — Fri, 13 Aug 2010 11:00:00 +0000

Climate change is a major global challenge and governments around the world are now promoting environmental technologies to address both climate change and realize new employment and growth opportunities in this rapidly expanding area. Investments have reached unprecedented levels and stimulus packages to tackle the recent economic crisis also contain noticeable commitments to green technologies. Innovation policies are now under pressure to capitalize these investments and define priorities in the application of environmental technologies to both boost competitiveness and eco-innovation. The aim of this paper is to clarify foreseen impacts of growing environmental technology investments, green components of economic stimulus packages and the ideas of a Global Green New Deal and Green Growth and to assess how Finland is positioned in environmental technologies. The paper reviews existing studies, analyzes global and Finnish patenting and considers the role of environmental technologies in its industrial context in Finland. The findings suggest that renewable energy is the most rapidly expanding environmental technology area, while the economic stimulus packages will play a lesser role than originally anticipated in transitions to low-carbon economies. Finland is comparatively well positioned in environmental technologies by overall levels of patenting activity. Nonetheless, Finland does not have a specific specialization profile in the area, neither a comparative advantage in renewable energy technologies as the most rapidly expanding fields globally. Environmental technologies are developed in the context of a broad range of Finnish industries whereby the application potentials of these technologies are manifold

Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1219

Yritystukien tarjonta, täydentävyys ja toistuvuus

Heli Koski — Wed, 09 Jun 2010 11:00:00 +0000

Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen yritystuki- ja muiden yrityskohtaisten aineistojen avulla yritystukien tarjontaa, tukimuotojen ja organisaatioiden keskinäisiä täydentävyyksiä sekä tukien toistuvuuden yleisyyttä 2000-luvulla. Yritystukien määrä on kasvanut sekä euromääräisesti että tukea ja rahoitusta hakeneiden ja saaneiden yritysten lukumäärän suhteen. Yritystukia myöntävien organisaatioiden suhteellisissa rahoitusosuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tuen ja rahoituksen hakemisen ja saamisen todennäköisyys lisääntyy yrityksen koon, iän ja suhteellisten innovaatiopanostusten kasvaessa. Eri tukimuotojen ja organisaatioiden tarjoaman tuen ja rahoituksen välillä havaitaan monelta osin täydentävyyttä ja jatkuvuutta.

JEL: H81, L53, O25, Y10
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 19
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1217

Finpro Suomen innovaatiojärjestelmässä – Millaiset yritykset käyttävät Finpron palveluita?

Mika Pajarinen — Tue, 23 Mar 2010 11:00:00 +0000

Finpro on henkilöstömäärällä mitattuna yksi suurimmista yrityspalvelu- ja innovaatiojärjestelmän organisaatioista. Sen tavoitteena on edistää erityisesti kasvuun tähtäävien innovatiivisten yritysten kansainvälistymistä. Finpro on siirtänyt toimintansa painopistettä kansainvälisen markkinatiedon välittämiseen, megatrendien ja varhaisten markkinasignaalien tunnistamiseen. Raportin tavoitteena on selvittää, millaisia Finpron asiakasyritykset ovat miten asiakaskunta ja Finpron toiminta vastaavat asetettuja tavoitteita. Erityisesti keskitytään siihen, miten Finpron palveluita käyttävät yritykset poikkeavat muista suomalaisista yrityksistä. Finpron asiakkaina on ollut vuosina 20048 lähes 5 000 yritystä. Finpron palveluita käyttävät asiakkaat ovat tyypillisesti jo kansainvälistä toimintaa harjoittavia, innovatiivisia ja osaamispohjaisia. Ne ovat suurempia ja pidempään toimineita kuin yrityskanta keskimäärin. Toisaalta niiden kannattavuus ja vakavaraisuus on ollut hieman keskimääräistä heikompaa. Finpron asiakkaat käyttävät myös muuta julkista tukea tai rahoitusta todennäköisemmin kuin yritykset keskimäärin.

JEL: H81, L53, O25
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 35
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1213

Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden suhteellinen erikoistuminen

Mika Pajarinen — Mon, 08 Feb 2010 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden erikoistumista ja siinä tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana 1980-luvulta lähtien. Matalan teknologiatason toimialojen osuus teollisuustuotannosta ja työllisyydestä on ollut huomattava. Näiden alojen merkitys taloudessa on kuitenkin pienentynyt ja kansainvälisestikin tarkasteltuna Suomi on erikoistunut viime vuosikymmeninä yhä enemmän korkean teknologiatason toimialoille. Suureksi osaksi voimakkaan tieto- ja viestintäteknologiaan sekä metsäteollisuuden teknologiaan erikoistumisen johdosta Suomen suhteellinen erikoistuminen kokonaisuudessaan on ollut monista muista maista poikkeavaa. Edellä mainittujen ohella Suomen teknologisiin vahvuusalueisiin voidaan lukea erikoiskoneiden, kuten massa- ja paperikoneiden, erikoislaivojen sekä nosto- ja siirtolaitteiden valmistukseen liittyvä osaaminen, sekä perusmetalliteollisuuden teknologia.

JEL: L16, L60, N60, O30
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 20
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1210