Etla » Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Tutkimusympäristö muutoksessa – Tutkijoiden näkemykset SHOK:n, korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain vaikutuksista

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 22 Dec 2010 11:00:00 +0000

Tässä selvityksessä arvioidaan Suomen innovaatiojärjestelmässä vuosien 2007-2010 aikana tapahtuneiden merkittävien uudistusten vaikutusta suomalaiseen tutkimusympäristöön yliopistotutkijoiden näkökulmasta. Keskeisimpiin yliopistotutkijoita koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain muutokset 2009-2010. Selvityksessä pyritään edustavasti kartoittamaan 1700 eri tutkimusaloja ja 11 suomalaista tutkimusyliopistoa edustavan tutkijan kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista tutkimuksen toimintaedellytyksiin ja tutkimuksen tekemiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki kolme muutosta on otettu keskimäärin varsin pessimistisesti vastaan. Etenkin varsinaista tutkimustoimintaa suunnitellusti hyödyttävät vaikutukset herättivät eriäviä mielipiteitä tutkijoissa. Toimintaan liittyvän hallinnollisen taakan koettiin lisääntyvän, eikä tieteen tason ja laadun uskota ainakaan parantuvan. Lisäksi tutkimushankkeiden ja rahoitussyklien pidentymiseen liittyvät hyötyväitteet torjutaan järjestelmällisesti. Sen sijaan koettiin, että muutokset ajavat pikemminkin yliopistotoiminnan kaupallistumista ja tähän liittyvien puitteiden paranemista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muutokset kannustaisivat yksittäisiä tutkijoita kaupallistamaan löydöksiään aiempaa paremmin. Pääsääntöisesti tähän liittyvät väitteet torjuttiin. Pessimistisistä tuloksista välittyykin kuva, jonka mukaan yliopistojen kaupallistuminen tapahtuisi tutkijoiden näkemyksien mukaan tieteen toimintaedellytysten kustannuksella. Kokonaisuudessaan tulokset ovat huolestuttavia, sillä pessimistinen näkemys tieteen ja tutkimuksen tilasta innovaatiojärjestelmän muutosten jälkeen saattaa heijastaa turhautumista, pelkoa ja epävarmuutta suomalaisen tutkimuksen tulevaisuudesta tutkijoiden keskuudessa.

How General Are General Purpose Technologies? Evidence from nano-, bio- and ICT-technologies in Finland

Tuomo Nikulainen — Fri, 20 Nov 2009 11:00:00 +0000

General purpose technologies (GPT) have a significant impact on economic activity through radical technological change and wide technological diffusion. This paper aims to address the generality of technologies associated with the GPT concept. Information and communications technologies (ICT), biotechnology and nanotechnology are viewed as existing or potential general purpose technologies, but there is a lack of empirical evidence of their generality. This paper addresses the argument by using patent, industry and company level data from Finland. The results provide evidence that ICT, as expected, is a GPT. Nanotechnology shows signs of being potentially widely applicable, but for biotechnology the channels of technological diffusion seem to be fewer and more focused on areas where Finnish companies are less active. The results and discussion are also reflected on the newly formed innovation policy instrument in Finland – SHOKs (Strategic centres for science, technology and innovation), which aim to direct a large share of the Finnish public R&D subsidies towards more demand-based and incumbent-driven innovation activity.

Finnish University Technology Transfer in a Whirl of Changes- a Brief Summary

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 03 Jun 2009 11:00:00 +0000

Tämän tiivistelmän pohjana olevassa selvityksessä arvioidaan innovaatiojärjestelmässämme hiljattain tapahtuneiden ja tapahtuvien merkittävien aloitteiden ja uudistusten vaikutusta teknologiansiirtotoimintaan suomalaisissa yliopistoissa. Keskeisimpiin yliopistoja koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain tulevat massiiviset muutokset. Analyysissä pyritään peilaamaan yliopistojen alustavia kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista uudistusten alkuperäisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä tunnistetaan myös keskeisimmät haasteet ja hyödyt yliopistojen näkökulmasta.
Tulosten mukaan SHOKien tuomien hyötyjen odotetaan muodostuvan pitkäjänteisemmistä tutkimushankkeista ja rahoitussykleistä, kunnianhimoisemmista tutkimustavoitteista, näiden mahdollistamien radikaalien innovaatioiden synnyttämisestä, tutkimuksen monipuolistumisesta, tutkimusyhteistyön lisääntymisestä ja tehostumisesta, eri yliopistojen roolien profiloitumisesta innovaatiojärjestelmässä, resurssien lisääntymisestä valikoiduilla aloilla, ja huippuosaajien rekrytoinnin helpottumisesta. Haasteiden nähdään liittyvän erityisesti SHOK :ssa syntyvien immateriaalioikeuksien laajoihin ja korvauksettomiin hyödyntämisoikeuksiin, jotka saattavat uhata yliopistotutkimuksen vapautta. SHOK -haasteiksi luetellaan myös huippututkijoiden heikot kannustimet osallistua SHOK-hankkeisiin, vahvan yritysvetoisuuden vaarat akateemisen tutkimuksen laadulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle, laajan osallistujapohjan tehottomuus, ja sekavien valmistelukäytäntöjen aiheuttama tiedonpuute.
Korkeakoulukeksintölain tuomat hyödyt puolestaan muodostuvat tieteen norsunluutornin vaiheittaisesta purusta, keksintöilmoitusmäärien lievästä noususta ja hallinnollisten käytäntöjen ja rutiinien virtaviivaistumisesta. Lakimuutoksen tuomat haasteet nähdään liittyvän erityisesti lain immateriaalioikeuksien kohdentamista säätelevien ratkaisujen tulkinnanvaraisuuteen, hallinnon uudelleenjärjestelystä koituvaan taakkaan, yliopistojen hallinnon sitoutumattomuuteen, ja tutkija-, hallinto, sekä yritysmaailmojen välisiin kulttuurieroihin.
Lopuksi tulevan yliopistolakiuudistuksen hyödyt nähdään uudistuksen tuomassa taloudellisessa joustavuudessa, jonka odotetaan ilmenevän vapautuneen sijoitustoiminnan ja vapaamman budjetoinnin muodossa. Erityisesti yliopistolähtöisten uusien yritysten perustaminen ja näiden tukeminen tullee helpottumaan. Yliopistojen taloudellisen itsenäisyyden myötä toivotaan myös, että teknologiansiirtoyksiköiden rooli yliopistollisessa kokonaisstrategiassa tulisi vahvistumaan, jolloin myös resursointi paranisi. Haasteiden nähtiin liittyvän sekä hallinnollisen että liiketaloudellisen osaamisen puutteeseen yliopistoissa ja teknologiansiirtoyksiköissä. Nähtiin, että osaamisen hankinta on keskeinen menestystekijä siirryttäessä uuteen hallintomuotoon, jossa myös teknologiansiirtoyksiköiden sisäinen liiketaloudellinen osaaminen tulee korostumaan. Mahdollisuudet hankkia osaamista riippuvat yksiköiden resursoinnista ja täten tulevan yliopistojohdon teknologian¬siirtotehtäville kaavailemasta strategisesta roolituksesta.

Yliopistollinen teknologiansiirto muutosten pyörteissä. Näkemyksiä SHOK korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain vaikutuksista tutkimus- ja innovaatiotoimintaan

Antti-Jussi Tahvanainen — Tue, 17 Mar 2009 11:00:00 +0000

Tässä selvityksessä arvioidaan innovaatiojärjestelmässämme hiljattain tapahtuneiden ja tapahtuvien merkittävien aloitteiden ja uudistusten vaikutusta teknologiansiirtotoimintaan suomalaisissa yliopistoissa. Keskeisimpiin yliopistoja koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain tulevat massiiviset muutokset. Analyysissä pyritään peilaamaan yliopistojen alustavia kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista uudistusten alkuperäisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä tunnistetaan myös keskeisimmät haasteet ja hyödyt yliopistojen näkökulmasta.
Tulosten mukaan SHOKien tuomien hyötyjen odotetaan muodostuvan pitkäjänteisemmistä tutkimushankkeista ja rahoitussykleistä, kunnianhimoisemmista tutkimustavoitteista, näiden mahdollistamien radikaalien innovaatioiden synnyttämisestä, tutkimuksen monipuolistumisesta, tutkimusyhteistyön lisääntymisestä ja tehostumisesta, eri yliopistojen roolien profiloitumisesta innovaatiojärjestelmässä, resurssien lisääntymisestä valikoiduilla aloilla, ja huippuosaajien rekrytoinnin helpottumisesta. Haasteiden nähdään liittyvän erityisesti SHOK :ssa syntyvien immateriaalioikeuksien laajoihin ja korvauksettomiin hyödyntämisoikeuksiin, jotka saattavat uhata yliopistotutkimuksen vapautta. SHOK-haasteiksi luetellaan myös huippututkijoiden heikot kannustimet osallistua SHOK-hankkeisiin, vahvan yritysvetoisuuden vaarat akateemisen tutkimuksen laadulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle, laajan osallistujapohjan tehottomuus, ja sekavien valmistelukäytäntöjen aiheuttama tiedonpuute.
Korkeakoulukeksintölain tuomat hyödyt puolestaan muodostuvat tieteen norsunluutornin vaiheittaisesta purusta, keksintöilmoitusmäärien lievästä noususta ja hallinnollisten käytäntöjen ja rutiinien virtaviivaistumi-sesta. Lakimuutoksen tuomat haasteet nähdään liittyvän erityisesti lain immateriaalioikeuksien kohdentamista säätelevien ratkaisujen tulkinnanvaraisuuteen, hallinnon uudelleenjärjestelystä koituvaan taakkaan, yliopisto-jen hallinnon sitoutumattomuuteen, ja tutkija-, hallinto, sekä yritysmaailmojen välisiin kulttuurieroihin.
Lopuksi tulevan yliopistolakiuudistuksen hyödyt nähdään uudistuksen tuomassa taloudellisessa joustavuudessa, jonka odotetaan ilmenevän vapautuneen sijoitustoiminnan ja vapaamman budjetoinnin muodossa. Erityisesti yliopistolähtöisten uusien yritysten perustaminen ja näiden tukeminen tullee helpottumaan. Yliopistojen taloudellisen itsenäisyyden myötä toivotaan myös, että teknologiansiirtoyksiköiden rooli yliopistollisessa kokonaisstrategiassa tulisi vahvistumaan, jolloin myös resursointi paranisi. Haasteiden nähtiin liittyvän sekä hallinnollisen että liiketaloudellisen osaamisen puutteeseen yliopistoissa ja teknologiansiirtoyksiköissä. Nähtiin, että osaamisen hankinta on keskeinen menestystekijä siirryttäessä uuteen hallintomuotoon, jossa myös teknologiansiirtoyksiköiden sisäinen liiketaloudellinen osaaminen tulee korostumaan. Mahdollisuudet hankkia osaamista riippuvat yksiköiden resursoinnista ja täten tulevan yliopistojohdon teknologiansiirtotehtäville kaavailemasta strategisesta roolituksesta.

Towards Demand Based Innovation Policy?The Introduction of SHOKs as Innovation Policy Instrument

Tuomo Nikulainen — Fri, 13 Mar 2009 11:00:00 +0000

This paper aims to provide an overview of the recently introduced demand based innovation policy instrument in Finland – the Strategic Centers for Science, Technology and Innovation (in Finnish – SHOKs). SHOKs are formed to support the innovative activities of existing industries in Finland with emphasis on industrial renewal through innovation. The focus in this paper is on the current state of SHOKs, the role of different actors in their formation process, the organization of SHOKs, the development of strategic long-term research agendas and short-term research programs, the challenges related to intellectual property rights, and co-operation between different SHOKs. The paper compares these dimensions across SHOKs and tries to highlight some potential threats and opportunities that might arise. The underlying interview data shows that, while SHOKs are fairly similar in most of the dimensions, there are differences in partner selection, industry specificity, and formulation of research areas. It should be noted that individual SHOKs are in very different stages of development as some have existed for two years and others are still to be established.