Etla » Raportit

Johtopäätöksiä lisäarvon luonnista ja nappaamisesta 39:n yksityiskohtaisen tapaustutkimuksen perusteella

Jyrki Ali-Yrkkö — Mon, 19 Aug 2013 06:46:40 +0000

Tässä raportissa tutkitaan globaalien arvoverkostojen toimintaa ja arvonlisän globaalia muodostumista tuotetasolla. Tulokset osoittavat, että erityisesti kulutustavaroissa aineeton omaisuus ja palvelutoiminnot luovat yhä suuremman osan tuotteiden arvosta. Brändi, tuotemerkit, patentit ja muu aineeton omaisuus sekä jakelukanavat ovat oleellisessa roolissa arvonlisän synnyttämisessä. Toinen keskeinen tulos koskee siirtohintojen merkitystä. Kun yhä useammat yritykset toimivat kansainvälisesti, arvonlisän maantieteellisen jakaumaan sekä eri maiden BKT:een vaikuttaa oleellisesti yritysten käyttämät siirtohinnat. Niiden tärkeyttä korostaa se, että valtaosa maailmankaupasta syntyy nykyisin monikansallisten yritysten sisällä. Kolmas keskeinen löydös koskee elinkeinopolitiikkaa. Sekä suurissa maissa että erityisesti pienissä maissa vain osa tuotteiden arvoketjusta sijaitsee yhdessä maassa. Tästä johtuen politiikantekijöiden tuleekin kiinnittää huomiota työtehtäviin ja toimintoihin ennemminkin kuin toimialoihin ja yrityksiin.

Kilpailukyvyn mittaamisen teoriaa ja käytäntöä

Olavi Rantala — Wed, 14 Aug 2013 10:24:10 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan kilpailukyvyn teoriaa ja kilpailukyvyn mittaamista käytännössä. Taloustieteen yrityksen teorian mukaan tuotannon yksikkökustannukset määrittävät yritysten kilpailukykyä ja markkinaosuuksia. Kilpailukyky on sitä heikompi ja markkinaosuus sitä pienempi mitä suuremmat yrityksen yksikkökustannukset ovat suhteessa markkinoilla mukana olevien yritysten keskimääräisiin yksikkökustannuksiin. Tilastollista Suomen teollisuuden tuotannon yksikkökustannusten vertailua tehdään suhteessa Saksan teollisuuteen. Suomen teollisuuden yksikkökustannukset ovat vuodesta 2005 lähtien nousseet Saksan teollisuuden kustannustasoa korkeammiksi ilman elektroniikkateollisuuden vaikutusta laskettuina. Panos-tuotoshintamallilla arvioiden Suomen teollisuudelle on Suomen viime vuosien palkkainflaatiosta tullut merkittävästi enemmän kustannuspainetta kuin Saksan teollisuudelle on tullut Saksan palkkatason noususta. Tuotantokustannusten ohella tutkimuksessa tarkastellaan kuljetuskustannusten merkitystä kilpailukykytekijänä. Laivaliikenteeseen vuodesta 2015 lähtien sovellettava EU:n rikkidirektiivi ja laivaliikenteen mahdollinen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään heikentävät kuljetuskustannusten nousun kautta Suomen viennin kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Servitization as a Productive Strategy of a Firm – Evidence from the Forest-Based Industries

Kaija Hyvönen-Rajecki — Tue, 13 Aug 2013 11:45:57 +0000

Palvelullistuminen (servitization) on keskeinen teollisen evoluution piirre kehittyneissä talouksissa. Palvelullistumisella, ts. tuote-palvelu -muutoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa yrityksen tuottamaa ja tarjoamaa aineellista tuotetta täydennetään aineettomilla palveluilla. Tässä raportissa palvelullistumista tarkastellaan yrityksen strategisena uudelleen orientoitumisena, joka samalla edellyttää muutoksia yritysten liiketoimintamallissa. Uusi ja hyödyllinen tapa tuote-palvelu muutoksen tarkastelemiseksi on sosioekonominen viitekehys palvelun tuottavuudesta. Tähän viitekehykseen perustuen raportissa havainnollistetaan, miten palvelullistuvan yritysten tuottavuusstrategia on yhteydessä liiketoimintamalliin, jonka lähtökohtana on palveluperustainen logiikka (service-dominant logic). Yrityksen resurssit ja kyvykkyydet ovat keskeisiä tuote-palvelu -muutoksen ajureita. Suomen metsäteollisuuden palvelustrategioita tarkastelevan tapaustutkimuksen valossa raportti laajentaa palvelullistumisen tutkimuksen näkökulmaa ns. installed base -teollisuudesta prosessiteollisuuteen. Raportti on osa Aalto yliopiston (BIT) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) välistä yhteistyötä palvelututkimuksen alueella.

Työeläkejärjestelmän sopeuttaminen pysyvään kasvun hidastumiseen

Tarmo Valkonen — Tue, 25 Jun 2013 06:20:29 +0000

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen työeläkejärjestelmän sopeutumista hyvin hitaan taloudellisen kasvun oloihin. Tulosten mukaan pysyvä palkkasumman kasvun vaimeneminen nostaisi maksutasoa nykysäännöin vain vähän pitkällä aikavälillä, koska myös eläkkeet on suurelta osin sidottu ansioihin. Jos kuitenkin myös eläkerahastojen tuotto alenisi samassa yhteydessä pysyvästi, niin maksut nousisivat merkittävästi. Tästä aiheutuisi kilpailukyky- ja työllisyysongelmia. Lisäksi tulevien sukupolvien asema heikkenisi varsin paljon nykyisiin verrattuna. Tutkimuksessa esitellään esimerkinomaisesti miten eläkeiän nostolla ja eläkkeiden leikkauksella voidaan estää maksujen nousu ja hieman tasata sukupolvien välistä tulonjakoa. Tällaisten toimenpiteitten tekeminen edellyttäisi, että päättäjien enemmistö uskoo vankasti talouden kasvun pysyvän erittäin pitkään hitaana ja sijoitustuottojen huonoina. Luultavampaa on, että päätöksiä lykättäisiin kunnes eläkejärjestelmän kriisiytyminen olisi kiistatonta. Tulevaisuuteen liittyvän väestö- ja talousepävarmuuden vuoksi parempi ratkaisu olisikin muokata eläkesääntöjä niin että ne automaattisesti sopeuttaisivat eri sukupolvien maksut ja etuudet yllätyksiin. Tämän kaltaisten sopeutusmekanismien rahoituksellisen ja sosiaalisen kestävyyden selvittäminen on mittava tutkimushaaste.

Selviytymistä vai suorituskykyä? Terveydenhuolto organisoinnin, tiedonhallinnan ja henkilökunnan kannalta

Antti Kauhanen — Thu, 23 May 2013 12:15:18 +0000

Tämä raportti esittelee yhteenvedon esityksistä, jotka pidettiin 3.9.2012 seminaarissa ”Selviytymistä vai suorituskykyä? Terveydenhuolto organisoinnin, tiedonhallinnan ja henkilökunnan kannalta”. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota toimija- ja ammattiryhmärajat ylittävä foorumi tärkeälle aiheelle: miten terveydenhuolto voi selvitä nykyhaasteistaan.

Rakenteellinen budjettitasapaino

Kaija Hyvönen-Rajecki — Tue, 14 May 2013 12:27:58 +0000

Euroalueen jäsenmaat ovat sopineet yhteisestä rakenteellisen budjettitasapainon tavoitteesta, jonka kukin jäsenmaa on sitoutunut sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä (Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta). Tämän makrotalouden indikaattorin laskentaan ei kuitenkaan ole yhteisesti sovittua laskentamenetelmää. Tämä raportti esittää rakenteellisen budjettitasapainon käsitteellisen ja menetelmällisen taustan sellaisena kuin useat kansainväliset organisaatiot sen esittävät. Näytämme kuinka eri menetelmin lasketut indikaattorit vaikuttavat kvantitatiivisiin arvioihin ja indikaattorin tulkintaan. Lisäksi keskustelemme indikaattorin mahdollisista rajoitteista reaaliaikaisena finanssipolitiikan ohjenuorana.

Nokia’s Labor Inflows and Outflows in Finland: Observations from 1989 to 2010

Mika Pajarinen — Fri, 03 May 2013 08:00:34 +0000

Nokia on toimintansa aikana ollut merkittävä sekä sisään- että ulospäin suuntautuneiden työpaikkavirtojen lähde. Tässä raportissa tarkastelemme näitä työpaikkavirtoja monien eri taustamuuttujien avulla hyödyntäen Tilastokeskuksen rekisteripohjaisia aineistoja, jotka kattavat käytännössä kaikki henkilöt ja yritykset Suomessa. 1990-luvulla suuri osa Nokiaan tulleista työntekijöistä oli vastavalmistuneita tai opintojen loppusuoralla olevia opiskelijoita. Näistä useat työllistyivät erilaisiin asiantuntija- ja johtotason tehtäviin. 2000-luvulla Nokia on ollut huomattava työntekijöiden lähde yrityksille, jotka ovat rekrytoineet henkilöstöä korkeaa osaamistasoa vaativiin tehtäviin. Viime aikoina kasvava osuus entisistä Nokian työntekijöistä on perustanut uuden yrityksen tai muutoin työllistynyt alkuvaiheen yrityksiin. Myös siirtymät Nokiasta julkisen sektorin tehtäviin ovat lisääntyneet.

Suomen kilpailukykyongelman luonne

Mika Maliranta — Thu, 11 Apr 2013 12:04:39 +0000

Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen on talouspolitiikassa syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa. On virheellistä päätellä, että Suomen akuutit kilpailukykyongelmat olisivat ratkaistavissa ensisijassa liikkeenjohdon osaamista kohentamalla.

EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle

Ville Kaitila — Fri, 15 Mar 2013 07:43:32 +0000

Tiivistelmä: Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat päättäneet aloittaa neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta. Sopimus koskisi esteiden vähentämistä muun muassa ulkomaankaupan, suorien sijoitusten ja julkisiin hankintoihin osallistumisen tieltä. Toteutuessaan kyse on merkittävästä liiketoiminnan vapauttamisesta alueella, jolla asuu 825 miljoonaa ihmistä ja missä tuotetaan käyvin valuuttakurssein mitattuna noin 45 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Tarkastelemme tutkimuksessa transatlanttisia taloussuhteita tilastojen avulla erityisesti Suomen näkökulmasta ja käymme läpi olemassa olevaa empiiristä taloustieteellistä kirjallisuutta vapaakauppasopimuksen vaikutuksista. Tutkimusta varten on myös tehty kysely Suomessa toimiville yrityksille kumppanuussopimuksen vaikutuksista niiden liiketoimintaan. Vaikutusten arvioidaan olevan selkeän positiivisia.

Abstract:European Union and the United States have decided to start negotiations over a Transatlantic Trade and Investment Partnership. Among other things, the agreement would include a reduction in trade and investment barriers as well as barriers against participation in public procurement projects. If successful, the Partnership agreement would constitute a considerable liberalisation of business activity in an area with 825 million inhabitants and about 45 per cent of world GDP when measured in current exchange rates. We review the transatlantic economic relations especially from the Finnish point of view using statistics, and existing empirical economic research on the effects of a transatlantic free-trade area. We have also made an enquiry to Finnish firms concerning the expected effects on their business activities of a Transatlantic Partnership. The expected effects are clearly positive.

Euro – How Big a Difference: Finland and Sweden in Search of Macro Stability

Vesa Vihriälä — Mon, 04 Mar 2013 12:29:32 +0000

Tiivistelmä:Eurokriisi on herättänyt uudelleen keskustelun Euroopan rahaliittoon kuulumisen hyödyistä ja haitoista. Talouksiltaan varsin samankaltaisten Suomen ja Ruotsin erilaiset EMU-ratkaisut tarjoavat tässä suhteessa kiinnostavan vertailumahdollisuuden. Molempien maiden talouskasvu oli hyvin samankaltaista ennen syksyllä 2008 alkanutta ”Suurta taantumaa”. Sen jälkeen Ruotsin talouskasvu on ollut Suomea nopeampaa. Vastaavasti hintakehitys on EMU-aikana ollut Ruotsissa hieman vakaampaa kuin Suomessa. Arvioimme raha- ja valuuttakurssijärjestelmän valinnan vaikutuksia kansainvälisen talouden ekonometrisen mallin (NiGEM) avulla olettamalla Ruotsin liittyneen EMUun vuonna 1999. Simulointitulosten mukaan Ruotsin euroalueesta poikennut korko- ja valuuttakurssikehitys lievensi globaalin shokin vaikutusta Ruotsin talouteen. Rahataloudellisen regiimin erilaisuus ei kuitenkaan selitä kuilua Ruotsin ja Suomen tuotannon tasojen välillä enää vuonna 2012. Siihen täytyy olla muita syitä, kuten Nokia-klusterin heikentyminen. Kaiken kaikkiaan EMU-ratkaisusta johtuvat kokonaistaloudellisen kehityksen erot eivät ole tavattoman suuria.