Etla » Raportit

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Jukka Lassila — Wed, 30 Jan 2013 08:02:29 +0000

Tiivistelmä: Kunnan päätös tuottaa jokin palvelu itse tai ostaa se yksityiseltä tuottajalta vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen. Selvityksessä tarkastellaan niitä ulkoistamispäätösten vaikutuksia, jotka ovat seurauksia eläkejärjestelmien erillisyydestä. Kunnan ulkoistaessa palvelujaan työnantajan ja työntekijän eläkemaksut menevät yksityisalojen eläkejärjestelmään kunnallisen eläkejärjestelmän sijasta. Tämä heikentää kunnallisen järjestelmän palkkaperusteista rahoituspohjaa. Vakuutettujen määrän muutosten vaikutus eläkejärjestelmille ei kuitenkaan riipu siitä, mistä syystä muutos tapahtuu. Väestön ikääntymisen aiheuttama terveys- ja hoivapalvelujen tarpeen kasvu voi olla ulkoistamista merkittävämpi ilmiö. On hyvin mahdollista, että seuraavan 20 vuoden aikana voitaisiin ulkoistaa yli 100 000 työpaikkaa lisää ilman, että kunnallisen eläkejärjestelmän maksupohja pienenee suhteessa yksityisalojen eläkejärjestelmän maksupohjaan. Selvityksen mukaan ei ole erityisiä syitä odottaa, että henkilöiden siirtymät järjestelmien välillä aiheuttaisivat merkittäviä ongelmia eläkkeiden rahoitukseen. Eläkejärjestelmien kannattaisi silti sopia, miten vakuutettujen tuleviin määriin liittyvä rahoitusriski jaetaan. Kunnallisen eläkejärjestelmän säännöt eivät vaikuta nykyisellään merkittävästi ulkoistamispäätöksiin. Uusista eläkemenoperusteisen maksun määräytymissäännöistä kannattaisi kuitenkin päättää pian.

Abstract: Municipal employees and private-sector employees in Finland belong to separate earnings-related pension systems. Both systems are financed by contributions from the payroll, and are mostly pay-as-you-go. Thus if a municipality decides to buy services from the private sector, instead of producing them by own employees, the pension contributions will go to the private-sector pension system rather than the municipal pension system. This weakens the financial base of the municipal system and strengthens that of the private-sector system. Outsourcing, however, is not the only factor affecting the relative size of the two systems. Increasing demand for health and long-term care services, caused by population ageing and mostly financed by municipalities, may increase the number of municipal employees substantially during the next 20 years even if outsourcing becomes more widespread. We don’t foresee any pension financing problems caused by shifts between municipal and private-sector pension systems in the future. Still the systems should jointly decide how the risk related to future contribution bases is best divided. We also conclude that the current financing rules of the municipal pension system do not significantly affect outsourcing decisions

Julkaisuvuosi: 2013
Sivuja: 34
Hinta:15 €
Kieli: suomi

ETLA Raportit – Reports No 4
ISSN 2323 – 2455

Julkisen talouden rahoituksellinen kestävyys

Jukka Lassila — Tue, 22 Jan 2013 09:11:26 +0000

Tutkimuksessa arvioidaan Suomen julkisen talouden rahoituksellista kestävyyttä. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveys- ja hoivamenot kasvavat ja koulutusmenot pienenevät, jos menot henkeä kohti kehittyvät nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Kestävyyslaskelmiemme mukaan nykyinen verotaso ei riitä näiden menojen rahoittamiseen. Perusvaihtoehdossa oletamme, että finanssikriisi ei enää pahene ja että kriisin jälkeen tuottavuus palaa aiemmalle kasvu-uralleen. Suomen julkinen talous on tällöin vielä tilanteessa, jossa julkinen velka tai alijäämä ei ylitä uusia EU:ssa sovittuja rajoja. Julkisten menojen odotettua enemmyyttä tuloista kuvaavan kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Toisessa vaihtoehdossa kriisi pitkittyy ja pahenee, ja julkinen talous velkaantuu enemmän ennen kuin talous päätyy pitkän ajan kasvu-uralle, jolla kasvuvauhti on aiempaa matalampi. Kestävyysvaje tässä vaihtoehdossa olisi 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laskelmat pohjautuvat Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään väestöennusteeseen.

JEL: H30, H62, H63

Julkaisuvuosi: 2013
Sivuja: 26 s.
Hinta: 15 €
Kieli: suomi

ETLA Raportit – ETLA Reports No 3
ISSN 2323-2447

EU:n ilmastopolitiikan talousvaikutukset vuoteen 2020

Olavi Rantala — Tue, 27 Nov 2012 13:54:40 +0000

Tiivistelmä: Tutkimuksessa arvioidaan päästökaupalla toteutettavan EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia päästöoikeuden hintaan, sähkön hintaan, teollisuuden kilpailukykyyn ja kokonaistaloudelliseen kehitykseen kolmannella päästökauppakaudella 2013-2020. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia verrataan koko EU-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Osoittautuu, että kylmästä ilmastosta johtuvan energiatarpeen, talouden vientiriippuvuuden ja teollisuuden energiaintensiivisyyden takia Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin. Erityiskysymyksinä tarkastellaan muun muassa päästöoikeuksien huutokaupan ja Saksan ydinvoimapolitiikan vaikutuksia. Todetaan, että Saksan päätös luopua ydinvoimasta maksaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä Suomelle enemmän kuin EU-maille keskimäärin. Ilmastopolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia arvioidaan myös kauemmas tulevaisuuteen olettaen, että ilmastopolitiikkaa kiristetään edelleen 2020-luvulla. Todetaan, että kiristyvien päästörajoitusten takia EU-alueen talouskasvu riippuu pitkällä ajalla keskeisesti päästöttömän sähköntuotannon kasvusta eikä enää niinkään muista talouden kasvutekijöistä, kuten työvoiman tarjonnasta ja tuottavuuden kasvusta.

JEL: C5, E3, Q4, Q5

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 48 s.
Hinta: 15 €
Kieli: suomi

ETLA Raportit – ETLA Reports No 2
ISSN 2323-2455

Determinants for Foreign Direct Investment in the Baltic Sea Region

Markku Kotilainen — Tue, 06 Nov 2012 08:14:21 +0000

Tiivistelmä: Olemme määritelleet Itämeren alueeksi Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. Tutkimme ulkomaisia suoria sijoituksia näihin maihin aikavälillä 1995 – 2010 ekonometrisen analyysin menetelmin. Käytämme kahta erilaista mallia: ensimmäisessä mallissa tutkitaan suoria sijoituksia kokonaisuuksina ja toisessa mallissa huomioidaan maiden kahdenkeskeiset sijoitusvirrat. Tilastorajoitteiden takia jälkimmäistä mallia ei voida estimoida kaikille maille. Tuloksemme osoittavat, että makrotalouden tekijät, kuten yritysverotus, vaikuttavat suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Havaitsemme myös, että nämä tulokset vaihtelevat eri maiden kesken. Maiden keskinäinen kauppa on myös tilastollisesti merkitsevä tekijä. Toisaalta maiden välinen etäisyys ei vaikuta suorien sijoitusten määrään. Näiden tekijöiden suhteen maittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suurempia. Institutionaaliset tekijät kuten euro- tai EU-jäsenyys eivät ole tilastollisesti merkitseviä tekijöitä, mutta tämä voi johtua tilastopuutteista tai siitä, että tällaiset muutokset maan kansainvälisessä asemassa ovat osana muita selittäviä tekijöitä.

JEL: F21, F23, F13, F15
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 37 s.
Hinta: 15 €
Kieli: englanti

ETLA Raportit – ETLA Reports No 1