palvelut

Palveluiden ja teollisuuden vastakkainasettelu on turhaa – ja usein vahingollista. Kansainvälisesti menestyneet yritykset tuottavat ja vievät tavaroita ja palveluita sekä usein niiden yhdistelmiä. Palvelut ovat integroituneet osaksi teollisuus-tuotteita. Palveluista on tullut keskeinen kilpailukeino globaaleilla markkinoilla. Digitaaliteknologia on muuttanut perinteistä käsitystämme palveluista. Yhä suurempi osa palveluista on muutettavissa digitaaliseen muotoon. Niillä voidaan käydä kansainvälistä kauppaa samaan

Virallisten tilastojen perusteella muodostuva kuva palveluiden maailmankaupasta on väärä. Erityisesti ICT:tä hyödyntävät mutta myös muut palvelut ovat merkittäviä ja kasvavia osia kansainvälistä vaihdantaa.   Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 2 Hinta: Maksuton verkkojulkaisu Kieli: suomi ETLA Muistio – ETLA Brief ISSN 2323-2463

Tässä tutkimuksessa esitellään yleisiä empiirisiä tuloksia, jotka koskevat ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä viidellä eri yksityisellä palvelualalla neljässä eri EU-maassa. Käytämme keskenään verrannollisia tietoja yrityksistä ja palveluista. Tulostemme mukaan viennin osuus kokonaismyynnistä on selvästi alempi palvelualoilla kuin teollisuudessa.Vastaavasti myös harvempi yritys osallistuu ulkomaankauppaan kuin teollisuudessa. Ulkomaankaupan intensiteetti vaihtelee toimialoittain ja maittain. Yritykset, joilla on sekä vientiä että

Selvityksessä arvioidaan kansainvälisen matkustajaliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutuksia laiva- ja lentoliikenteen kannattavuuteen ja työllisyyteen Suomesta käsin toimivien yritysten näkökulmasta. Kyseisten palveluiden saattaminen arvonlisäverotuksen piiriin johtaa palveluiden kuluttajahintojen nousuun, tuottajahintojen laskuun sekä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemiseen. Koska EU-maiden välisen liikenteen arvonlisäverotukseen on tarkoitus soveltaa lähtömaaperiaatetta, vaikutukset riippuvat liikenteen lähtömaiden arvonlisäverokannoista. Selvityksessä arvioidaan euromääräisiä menetyksiä ja

Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintaverkostoihin kohdistuu voimakkaita muutospaineita. Päähankkijayritykset kansainvälistyvät ja koveneva kilpailu edellyttää toimitusketjujen virittämistä entistäkin tehokkaammiksi. Päähankkijat keskittyvät yhä selkeämmin omaan ydinosaamiseensa ja siirtävät muuta tuotantoa sekä osin tuotekehitystä ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Tämä avaa alihankkijoille uusia mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Tässä kirjassa tarkastellaan tuotantoverkostojen muutosta kahdesta näkökulmasta. Päähankkijat kertovat, millaiseksi

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemiä ulkoistuksia Suomen teollisuusyrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistusten yleisyyttä ja sitä, mitä toimintoja ulkoistukset ovat koskeneet. Tulosten mukaan teknologiateollisuuden (metalli-, konepaja- ja elektroniikkateollisuuden) yrityksistä keskimäärin 60 prosenttia on ulkoistanut toimintojaan. Muussa teollisuudessa vastaava osuus on 68 prosenttia. Yleisimmin ulkoistukset ovat suuntautuneet kotimaahan. Ulkomaille suuntautuneet ulkoistukset ovat yleisimpiä valmistustoiminnassa. Sen sijaan t&k-toimintaa on