Etla » koulutus

Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?

Ville Kaitila — Wed, 03 Oct 2012 07:46:15 +0000

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos tuottavuuden tasoeroa ei huomioida. Vastaavasti myöskään siirtyminen ulkomaalaisomistukseen ei ole keskimäärin vaikuttanut tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tulokset henkilöstön määrän kasvuvauhdista riippuvat käytetystä menetelmästä ja aikajänteestä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on korkeammin ja pidempään koulutettua kuin vertailuryhmän yritysten henkilöstö. Ulkomaiset tytäryritykset maksavat enemmän veroja henkilöstön määrään suhteutettuna, mitä osaltaan selittää niiden korkeampi tuottavuus. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pikemminkin korkeamman tuottavuuden keskisuuria tai suuria yrityksiä kuin muita yrityksiä.

JEL: C23, F23, G34, J24
Julkaisuvuosi 2012
Sivuja 62
hinta: 10 €
Keskusteluaiheita nro 1279

Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi

admin — Fri, 31 Aug 2012 11:00:00 +0000

Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää noin 130 000 henkilöä Suomessa ja lisäksi noin 100 000 henkilöä suomalaisten yritysten ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Tässä raportissa keskitytään alan ammatillisen koulutuksen (ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut) laadulliseen eli sisällölliseen ennakointiin. Lähtökohtana oli suhteellisen runsas tutkimusaineisto alan työtehtävien ja toimintojen tulevista muutoksista, mikä on listattu lähdeluettelossa. Näistä tutkija ja alan koulutustoimikunta määrittelivät viisi tärkeintä tulevaisuuden osaamisaluetta ja niihin liittyvät kehitystrendit, jotka ovat seuraavat : i) asiakasosaaminen, jossa ratkaisukeskisyydellä ja syvällisellä asiakasymmärryksellä synnytetään asiakkaalle lisäarvoa, ii) tutkimus ja tuotekehitys, joiden merkitys yritysten toiminnassa jatkuvasti kasvaa, iii) kansainvälistyminen tuotantoverkkojen globalisoituessa ja varsinkin johtavien yritysten pyrkiessä hoitamaan tuotantoa ja markkinointia maanosakohtaisesti, iv) tietotekniikka ja automaatioälyn lisääntyessä koneissa ja automaation prosesseissa sekä v) energia- ja ympäristöosaaminen, koska nimenomaan näillä aloilla syntyy uutta liiketoimintaa. Muiden alojen kanssa on syytä tulevaisuudessa lisätä koulutusyhteistyötä ICT :n soveltamisessa koneisiin, esineisiin ja teollisiin prosesseihin, hankintatoimen opetuksessa sekä kansainvälisen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) vaatimien taitojen kuten kielten, kulttuurien ja markkinoiden opettamisessa.

Tämä on esitutkimus. Jatkossa suositellaan käytettäväksi systemaattista analyysiä, jossa alan tärkeimmät työtehtävät kartoitetaan, niiden toistuvuus ja tärkeys selvitetään kyselyllä. Tämän tuloksena saadaan esille keskeiset työkokonaisuudet ja alan ammattiprofiilit. Alan asiantuntijavoimin voidaan arvioida näissä tapahtuvia muutoksia. Tämän tiedon avulla voidaan suunnitella tulevaisuuden opetussuunnitelmia ja kehittää opettajakoulutusta niin, että uusiin vaatimuksiin voidaan opetuksessa vastata.
Abstract
Machinery and metal products industry employs about 130,000 people in Finland and another 100,000 people in foreign subsidiaries of Finnish companies. This report focuses on this sectors qualitative or substantive projections for vocational education and training (vocational schools and polytechnics). The starting point was a relatively rich body of research studies on future changes in the sectors job tasks and functions, which are listed in the bibliography. Based on these studies the researcher and the training committee identified the five most important future areas of expertise and related trends, which are as follows : i) customer know-how, where solution orientation and deep understanding of clients generate value for clients, ii) research and development, the importance of which is continually growing in their operations iii) the internationalization of production networks in the wake of globalization as especially leading companies seeking to manage production and marketing on a continent-by-continent basis, iv) information technology and increasing automation of intelligence in machines and automation processes, and v) energy and environmental expertise, because it is precisely these areas that will spawn new businesses. In the future educational co-operation with other sectors should be increased regarding the application of ICT to machinery, goods, and industrial processes, teaching of procurement and skills required in international research, development and innovation (RDI), such as teaching of languages, cultures and marketing. This is a pilot study. In the future a systematic analysis should be carried out based on surveys designed to pinpoint the sectors main job tasks, their frequency and importance. The result of this study would be the specification of the main job categories and job profiles of professionals in this field. Experts in this sector could be asked to assess the changes going on in these areas. This information can be used to plan the future development of curricula and teacher training so that the new educational demands can be met.

JEL: L61, L62, L64, I25, O30
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1280

Asevelvollisuus ja työmarkkinat:Varusmiespalveluksen vaikutus koulutukseen, työllisyyteen ja palkkaan

admin — Fri, 30 Mar 2012 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan varusmiespalveluksen vaikutusta tulevaan työmarkkina-asemaan Suomessa. Tätä mitataan kolmella tavalla : armeijanjälkeisen koulutuksen hankkimisen nopeudella ja tasolla, työllistymisellä ja palkalla. Tätä varten vuoden 1998 varusmiesikäluokkaa koskevat Puolustusvoimien tiedot asepalveluksen suorittamisesta yhdistettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka perusteella työmarkkina-asema kuvataan. Tulosten mukaan varusmiespalveluksella on merkittävä tilastollinen yhteys henkilön tulevaan työmarkkina-asemaan. Erityisen merkittävä tekijä on varusmiespalveluksesta annetulla arvioinnilla, jolla on kauttaaltaan myönteinen yhteys työmarkkina-asemaan. Varusmiespalveluksen pitenemisen vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon kyvykkäimpien henkilöiden valikoituminen johtajakoulutukseen. Arvioimme työmarkkinavaikutuksia sekä instrumenttimuuttujamenetelmällä että rinnastamisella (matching). Edellisellä menetelmällä pidemmän varusmieskoulutuksen vaikutus ei ole tilastollisesti merkitsevä palkkaan, mutta jälkimmäisellä menetelmällä arvio reserviupseerikoulutuksen palkkavaikutuksesta vajaan 10 vuoden tähtäyksellä on noin 20 %. Varusmiespalveluksen pituudella ei ole vaikutusta koulutuksen hankinnan pitkittymiseen eikä se vähennä työllistymistä.

JEL: J31, C21, C26
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 30
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1269

A Comparative Survey of Structural Characteristics of Finnish University Departments

admin — Wed, 28 Oct 2009 11:00:00 +0000

Vertaileva tutkimus yliopistojen laitosten rakenteellisistaeroista
Tässä kuvailevassa tutkimuksessa tarkastellaan valittujen tieteenalojen laitoksia suomalaisissa yliopistoissa ja verrataan niitä vastaaviin ulkomaisten yliopistojen laitoksiin Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ensisijaisesti tutkimus tuottaa tietoa laitosten kokoeroista. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälistymistä, toteutuneita opiskeluaikoja ja tutkimuksen kaupallistamiseen liittyvää toimintaa. Tutkimus perustuu uuteen kyselyaineistoon, jossa laitokset on mahdollista erotella sekä tieteenalan että kansallisen paremmuusjärjestyksen mukaan. Tulokset osoittavat, että suomalaisten yliopistojen laitokset ovat suhteellisen pieniä tieteenalasta riippumatta. Ulkomaisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden osuus on myös verrattain pieni. Tulosten mukaan paremmin menestyvät laitokset ovat tyypillisesti suurempia kuin saman maan muut laitokset. Lisäksi havaitaan, että tutkijat suomalaisissa yliopistoissa osallistuvat suhteellisen aktiivisesti tutkimuksen kaupallistamiseen tähtäävään toimintaan.

JEL: I23, I28, O31, O38
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 26
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1195

Koulutus työmarkkinasignaalina

admin — Wed, 20 Aug 2008 11:00:00 +0000

Tämä tutkielma tarkastelee työmarkkinasignaloinnin teoriaa käsittelevää kirjallisuutta ja koulutuksen mahdollista roolia työmarkkinasignaalina. Tarkastelen koulutuksen mahdollisen signaaliominaisuuden merkitystä yksilön ja yhteisön tulonmuodostuksessa nojautuen kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin. Esitän myös katsauksen tyypillisimpiin signalointihypoteesia empiirisesti testaaviin menetelmiin.

Tutkielman empiirisessä osiossa pyrin testaamaan signaloinnin hypoteesia kahdella kirjallisuudessa esiintyvällä menetelmällä. Ensimmäinen näistä on nk. luonnonkoemenetelmä, jossa hyödynnän Suomen 1970-luvun peruskoulu-uudistusta ns. eksogeenisena shokkimuuttujana yksilön kouluttautumista selittävässä ekonometrisessa mallissa. Totean signalointihypoteesin selityskyvyn tämän menetelmän perusteella vähäiseksi verrattuna koulutuksen tuottavuusvaikutusta korostavaan inhimillisen pääoman hypoteesiin. Tarkasteluni tulokset ovat kuitenkin osin tulkinnallisia, eivätkä ehdottomasti rajaa pois signalointihypoteesiakaan.

Toinen menetelmäni tarkastelee suhteellisen koulutuksen merkitystä yksilön ansiotulonmuodostusta selittävässä mallissa. Totean suhteellisen koulutustason määrittelyssä käytettävillä viiteryhmillä olevan selvä vaikutus saavutettuihin tutkimustuloksiin. Tästä syystä myös toisen menetelmän tulokset koulutuksen merkityksestä työmarkkinasignaalina ovat osin tulkinnallisia. Eniten tukea signalointihypoteesi saa, kun yksilön suhteellinen koulutustaso määritetään tämän ikäryhmän ja asuinalueen koulutusjakauman perusteella.

Kokonaisuutena tutkielman empiirinen osio tarjoaa enemmän tukea inhimillisen pääoman hypoteesille. Johtopäätöksenä totean peruskoulutusuudistuksella itsessään todennäköisesti olleen yksilöiden keskimääräistä tuottavuutta kasvattava vaikutus, mutta tämä tulos ei sinällään ole yleistettävissä koko koulutusjärjestelmää koskevaksi.

Empiirisessä osiossa analysoitu otos koostuu vuosina 1962-1966 Suomessa syntyneistä miehistä. Otos on leikkaus Tilastokeskuksen pitkittäistiedostosta.

JEL: I21, J31
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 78
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1147

Biotekniikan ennakointi

admin — Wed, 02 Apr 2008 11:00:00 +0000

Biotekniikan ennakointi -projektin tavoitteena on ollut selvittää bioteknologian muuntumista kaupalliseksi tuotannoksi sekä esittää sen pohjalta suosituksia kehittää koulutusjärjestelmää kaupallisen tuotannon edistämiseksi vuoteen 2020 asti.

Liiketoimintaosaamisen pikaiseksi lisäämiseksi bioalalla koulutusponnistelut tulisi kohdentaa työuran aikaiseen täydennyskoulutukseen, joka toteutettaisiin kolmella osa-alueella :

1. Liiketoimintaosaajia tulisi saada biotekniikan kaupallistamisprosesseihin mukaan muilta toimialoilta Science for managers- täydennyskoulutuksella.
2. Huippututkijoita tulisi rohkaista oppimaan liiketoiminnan periaatteita ja kielenkäyttöä lyhytaikaisella Business for scientist -täydennyskoulutuksella.
3. Biotekniikka-alan koulutuksen saaneille tulisi järjestää mahdollisuus kouluttautua uransa aikana muuntokoulutuksella liiketoimintaosaajiksi, biotekniikka-ekonomeiksi.

Varsinaisesta biotekniikkakoulutuksesta esille nousi erityisesti bioinformatiikka-alan koulutus, jota voidaan soveltaa monella eri sovellusalalla. Esimerkiksi lääkekehitysalalla maamme ainutlaatuiset potilastietokannat ja -aineistot tulisi saattaa yhtenäiseen muotoon, jotta niitä ylipäänsä voitaisiin hyödyntää terveydenhuollon sovellusaloilla, kuten lääkekehityksessä ja diagnostiikassa.

Metsäalalla havaittiin perinteisen puunjalostuksen sivuvirtojen olevan merkittävin uutta arvonlisäystä synnyttävä sovellusalue metsäalan koko arvoketjussa. Tosin sellu- ja paperiteollisuuden liepeillä näyttää edelleen oleva voimakas halu tehostaa jalostusprosesseja, missä voitaisiin hyödyntää myös bioteknologioita. Kuitenkin metsäalan kohdalla erityisesti energiasovellusten tutkimus ja koulutus näyttää olevan tulevaisuuden ala. Lisäksi muilla teollisen biotekniikan aloilla on tarvetta jatkossa kehittää tutkimusta ja koulutusta.

Bioteknologian perustutkintokoulutukseen sisältyy jo nykyisellään liiketoiminnan periaatteita ja kielenkäyttöä opettavia opintokokonaisuuksia; tätä toimintaa tulisi jatkaa ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa.

Akateemisen perustutkimuksen ja kaupallistamiseen tähtäävän soveltavan tutkimuksen luonne ja kannustimet ovat selkeästi erilaiset, vaikka biotekniikka-alan perustutkimus näyttää olevan monelta osin käyttötarkoituslähtöistä. Akateemisen tutkimuksen pääkannustimena ovat tieteelliset oivallukset ja tieteellinen julkaisutoiminta, ja käytännön sovellukset voivat olla hy-inkin kaukana tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme haasteeksi muodostuu määrätietoisen ja fokusoidun kaupallistamiseen tähtäävän innovaatiotoiminnan tukeminen ja samanaikainen korkeatasoisen ja geneerisen akateemisen tutkimuksen turvaaminen ennakkoluulottoman tuottavana ilman pakottamista yksittäisen sovellusalan muottiin. Yliopistojen ja teollisuuden välissä toimivien teknologiansiirto-organisaatioiden toiminta muodostuu tämän kannalta ratkaisevaksi.

Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 23
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1130

Occupational Segregation during the the 1980s and 1990s – The Case of Finnish Manufacturing

admin — Wed, 20 Apr 2005 11:00:00 +0000

JEL: J11, J16, J24
Julkaisuvuosi: 2005
Sivuja: 54
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 976

A Macroeconomic Perspective on Education and Inequality

admin — Thu, 01 Jan 2004 11:00:00 +0000

JEL: D63,H23,H52,I28
Julkaisuvuosi: 2004
Sivuja: 22
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 906