koulutus

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos

Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää noin 130 000 henkilöä Suomessa ja lisäksi noin 100 000 henkilöä suomalaisten yritysten ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Tässä raportissa keskitytään alan ammatillisen koulutuksen (ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut) laadulliseen eli sisällölliseen ennakointiin. Lähtökohtana oli suhteellisen runsas tutkimusaineisto alan työtehtävien ja toimintojen tulevista muutoksista, mikä on listattu lähdeluettelossa. Näistä tutkija ja alan koulutustoimikunta määrittelivät viisi tärkeintä

Tutkimuksessa tarkastellaan varusmiespalveluksen vaikutusta tulevaan työmarkkina-asemaan Suomessa. Tätä mitataan kolmella tavalla : armeijanjälkeisen koulutuksen hankkimisen nopeudella ja tasolla, työllistymisellä ja palkalla. Tätä varten vuoden 1998 varusmiesikäluokkaa koskevat Puolustusvoimien tiedot asepalveluksen suorittamisesta yhdistettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka perusteella työmarkkina-asema kuvataan. Tulosten mukaan varusmiespalveluksella on merkittävä tilastollinen yhteys henkilön tulevaan työmarkkina-asemaan. Erityisen merkittävä tekijä on varusmiespalveluksesta annetulla arvioinnilla,

Vertaileva tutkimus yliopistojen laitosten rakenteellisistaeroista Tässä kuvailevassa tutkimuksessa tarkastellaan valittujen tieteenalojen laitoksia suomalaisissa yliopistoissa ja verrataan niitä vastaaviin ulkomaisten yliopistojen laitoksiin Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ensisijaisesti tutkimus tuottaa tietoa laitosten kokoeroista. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälistymistä, toteutuneita opiskeluaikoja ja tutkimuksen kaupallistamiseen liittyvää toimintaa. Tutkimus perustuu uuteen kyselyaineistoon, jossa laitokset on mahdollista erotella sekä tieteenalan että kansallisen

Tämä tutkielma tarkastelee työmarkkinasignaloinnin teoriaa käsittelevää kirjallisuutta ja koulutuksen mahdollista roolia työmarkkinasignaalina. Tarkastelen koulutuksen mahdollisen signaaliominaisuuden merkitystä yksilön ja yhteisön tulonmuodostuksessa nojautuen kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin. Esitän myös katsauksen tyypillisimpiin signalointihypoteesia empiirisesti testaaviin menetelmiin. Tutkielman empiirisessä osiossa pyrin testaamaan signaloinnin hypoteesia kahdella kirjallisuudessa esiintyvällä menetelmällä. Ensimmäinen näistä on nk. luonnonkoemenetelmä, jossa hyödynnän Suomen 1970-luvun peruskoulu-uudistusta ns.

Biotekniikan ennakointi -projektin tavoitteena on ollut selvittää bioteknologian muuntumista kaupalliseksi tuotannoksi sekä esittää sen pohjalta suosituksia kehittää koulutusjärjestelmää kaupallisen tuotannon edistämiseksi vuoteen 2020 asti. Liiketoimintaosaamisen pikaiseksi lisäämiseksi bioalalla koulutusponnistelut tulisi kohdentaa työuran aikaiseen täydennyskoulutukseen, joka toteutettaisiin kolmella osa-alueella : 1. Liiketoimintaosaajia tulisi saada biotekniikan kaupallistamisprosesseihin mukaan muilta toimialoilta ”Science for managers”- täydennyskoulutuksella. 2. Huippututkijoita tulisi