kilpailukyky

Pohjois-Savon yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 10 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus oli vajaa kolmannes. Maakunnan teollinen rakenne ei ole vahva, mutta ei toisaalta huolestuttavan ohkainenkaan, koska maakunnalla on menestyneitä kapeita vahvuusaloja. Pohjois-Savon tuotannon ja viennin kasvu on ollut maakuntien keskitasoa. Maakunta on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita.

Valtiovarainministeriö tilasi Etlatieto Oy :ltä selvityksen merenkulun toimintaedellytyksistä, kilpailukyvystä ja sopeuttamistoimista. Rahtilaivojen kilpailukyky on merkittävästi parantunut, kun sekamiehitys sallittiin ja tonnistoverolaki astui voimaan. EU :n ulkopuolisen merimiesten käyttö alentaa laivan työkustannuksia 20 -30 prosentilla. Tonnistoverolaki vähentää rahtialusten verotusta 10-30 milj. eurosta puoleen miljoonaan euroon. Sekamiehityssopimus ei koske matkustajalaivoja. Niitä ei myöskään kannata siirtää tonnistoveron alle,

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Wickensin (2007) esittämää tulosta euroalueen kestämättömyydestä inflaatioerojen suhteen spesifioimalla EMUlle avoimen talouden versio kahden alueen uuskeynesiläisestä mallista. Osoitetaan, että Wickensin tulos ei päde yleisesti. Johdamme tuloksen, että avoimen talouden EMU-mallilla on ratkaisu suurelle joukolle politiikkasääntöjä niin, että euroalue ja sen jäsenmaat konvergoituvat kohti tasapainoa tarjonta- ja kysyntäshokkien jälkeen, kun hintatasot ja kilpailukyvyt

Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien – lähinnä Kiinan – asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Vertailuja suoritetaan myös yksittäisiin maihin. Kansainvälisen vertailun jälkeen elintarvikeketjun keskittyneisyyttä, kilpailua ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat : 1) merkittävä syy korkealle

Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan