Keskusteluaiheita

Vaikka yritysten välistä verkostomaista yhteistyötä pidetään yleisesti yhtenä niiden liiketaloudellista menestystä tukevana tekijänä, aihetta on tutkittu varsin vähän. Tässä tutkimuksessa hyödynnämme Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten muutaman vuoden takaisessa pilottiprojektissa kerättyä aineistoa asian selvittämiseksi. Tutkimustulostemme perusteella yrityksen verkostoitumisen ja sen kannattavuuden tai kasvun välillä ei näyttäisi olevan selvää yhteyttä. Havaintomme ei välttämättä kerro siitä, etteikö verkostoitumisella

An employer-employee panel is used to study whether the movement of workers across firms is a channel of unintended diffusion of R&D-generated knowledge. Somewhat surprisingly, hiring workers from others’ R&D labs to one’s own does not seem to be a significant spillover channel. Hiring workers previously in R&D to one’s non-R&D activities, however, boosts both

Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen alueiden tuotantorakenteiden kehitystä sekä alueiden välisiä tulotasoeroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä integroituvassa maailmantaloudessa sekä aluepolitiikan haasteita. Maailmantalouden lisääntyvä avoimuus, sen mukanaan tuoma kasvava kilpailu ja sen vaikutus Suomen eri alueisiin on tutkimuksen keskeinen kysymys. Tutkimuksessa yhdistetään klassisen kansainvälisen kaupan teorian antama, suhteelliseen etuun perustuva selitys maiden tuotannon erikoistumiselle ja niin sanotun uuden

Tutkimme tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijan ammatillisen peruskoulutuksen jälkeiseen työmarkkina-asemaan. Tutkimuksessa käytämme ainutlaatuista aineistoa, joka on koottu yhdistämällä opiskelijoita, heidän vanhempiaan, opettajia, koulutuksen järjestäjiä sekä yrityssektorin yrityksiä koskevia erilaisia suomalaisia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Erottelemme neljä tulemaa : 1) työllinen, 2) jatko-opiskelija, 3) ei-työllinen ja 4) pudokas. Selittävät tekijät on ryhmitelty kolmeen luokkaan : 1) koulutuksen järjestäjän ja

Tutkimme ulkomaalaisten yritysten vaikutusta alueen yrityssektorin kotimaisten toimipaikkojen hengissä säilymiseen ja kasvuun. Tarkastelemme sitä, onko ulkomaalaisilla yrityksillä epäsymmetrinen vaikutus paikallisiin yrityksiin. Ulkomaisten yritysten paikallisia vaikutuksia on tarkasteltu uudenlaisella lähestymistavalla. Siinä käytetään hyväksi toimipaikkojen ja niissä työskentelevien työntekijöiden kotipaikan välisiä alueellisia yhteyksiä. Palvelusektorin pieniä toimipaikkoja koskevat tulokset kertovat siitä, että ulkomaalaisten yritysten läsnäolo kohottaa aggregaattituottavuutta puhdistamalla