Keskusteluaiheita

Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin

Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen suorituskykynsä parantamiseksi. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa yhdessä yhteiskunnallisen koheesion ja ympäristön kestävän kehityksen kanssa. Keskeiset taloudelliset välineet tavoitteiden saavuttamiseksi koostuvat EU-maissa vero- ja tulonsiirtopolitiikan instrumenteista. Taloudellinen ja poliittinen ympäristö näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi riippuu nykyään – sekä politiikan tekoa edistäen että sitä rajoittaen – sellaisista muutostekijöistä kuin ikääntyminen, globalisaatio

This paper presents the first empirical evidence on the nature and effects of human resource practices (HRM) in the Finnish manufacturing sector. In the analysis, we use the novel survey on HRM practices, based on a representative random sample from the population of the Finnish manufacturing firms who had 50 or more employees in 2005.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten ja miesten välisiä ammatillisia eroja Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995–2004 käyttäen Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolten ammatilliset erot ovat Suomessa suuret. Segregaation aste on tosin pienentynyt tutkimusperiodin aikana, mutta muutokset ovat olleet verrattain pieniä. Segregaation suuruus vaihtelee huomattavasti taustatekijöiden mukaan. Segregaatio on esimerkiksi selvästi suurempaa vanhemmissa ikäryhmissä nuoriin työntekijöihin verrattuna.

Tässä selvityksessä tarkastellaan ohjelmisto-alan nykytilaa Suomessa. Tulosten mukaan koko IT-alan osuus Suomen BKT :sta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyisin IT-alan osuus BKT :sta on noin 2 prosenttia. Vuonna 2006 IT-alalla oli kaikkiaan noin 8000 yritystä. IT-yritysten yhteenlaskettu Suomen henkilöstömäärä oli 46 000, joista noin 33 000 työskenteli yrityksissä, joiden päätoimialana on ohjelmistot. Selvityksessä

Tutkimuksessa selvitetään nuorten naisten ja miesten urakehityseroja työuran ensimmäisten vuosien aikana. Kuvauksellisessa analyysissä vertaillaan naisten ja miesten ensimmäisen tehtävän vaativuustasoja sekä työmarkkinaliikkuvuutta. Ekonometrinen osuus koostuu ylennyksen ja tehtävänvaihdon todennäköisyyksien estimoinneista paneeliprobit -mallien avulla. Käytettävä aineisto on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palkkakyselyihin perustava toimihenkilötilasto, josta on tätä tutkimusta varten poimittu nuoria uusia rekrytointeja. Tutkimuksen tulosten mukaan naisten