Keskusteluaiheita

T&K-toimintojen kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan – Empiirinen tutkimus Suomen aineistolla Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&k) kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaahan. Aineisto koostuu Suomessa toimivista yrityksistä. Ekonometristen analyysien tulosten mukaan sillä, että yrityksellä on t&k-toimintaa ulkomailla ei ole vaikutusta t&k-henkilöstön määrään kotimaassa. Tulokset muuttuvat, kun otetaan huomioon t&k-toiminnan kansainvälistymisen muoto ja yritysten toimiala. Teollisuudessa erityisesti konsernin

This paper aims to establish how the innovative activity in Finland has changed over time in the transition from a resource-driven economy to a knowledge-driven economy. The paper first takes a historical perspective on innovation and industrial activity in Finland through a descriptive analysis. The aim is to identify technological trends in both specific technological

Tämä raportti tarkastelee rahoitusmarkkinakriisin vaikutuksia yrityksiin ja kotitalouksiin. Tätä varten tehtiin lokakuun 2008 lopussa kyselyt sekä Suomessa toimiville vähintään 10 hengen yrityksille (33 % eli 2 017 vastasi) että 15–74 vuotiaille suomalaisille (37 % ja 2 025 vastasi). Yli puolet yrityksistä katsoo, että niiden kohtaama markkinakysyntä on vähentynyt kriisin johdosta. Tällä hetkellä teollisuus on kaikissa

This paper examines the knowhow in strategic business areas that venture capital companies and organizations impart to their portfolio firms in early-stage high-tech enterprises and the mechanisms they use to impart this knowledge. The paper considers three types of investors, independent, private-sector venture capital firms, public-sector venture capital organizations, and business angels, who can be

Perinteisten toimialoittaisten kannattavuusindikaattorien käyttö kilpailun tilan arviointiin on ongelmallista kahdesta syystä. Ensiksi, kannattavuuden lyhyen aikavälin heilahtelut kertovat enemmän suhdannevaihtelusta kuin kilpailupolitiikan vaikutuksista. Toiseksi, karkeat toimialoittaiset indikaattorit peittävät alleen erilaisia mekanismeja, jotka riippuvat kilpailusta, mutta joiden kannattavuusvaikutukset saattavat olla vastakkaissuuntaiset. Tässä analyysissä molempia ongelmia on vältetty käyttämällä Tilastokeskuksen yrityskohtaisia tilinpäätösaineistoja vuosilta 1995–2006 sekä soveltamalla dekomponointimenetelmää. Näitä

Kolmella neljäsosalla suomalaisyrityksistä on normaaleja vaihdantasuhteita syvempiä kumppanuuksia ulkopuolisten tahojen kanssa – eli ne ovat verkostoituneita. Alueellisesti verkostoituminen on yleisintä Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa/Kainuussa, Keski-Suomessa ja Lapissa/Pohjois-Pohjanmaalla. Määrällisesti ja laadullisesti tärkeintä on verkostoituminen toisten yritysten kanssa. Verkostoituminen on leimallisesti paikallista – erityisesti näin on oppi- ja tutkimuslaitos- sekä viranomaisverkostoitumisen osalta. Verkostoituminen saattaa olla yhteydessä ripeämpään kasvuun matalan