Keskusteluaiheita

Tutkimuksessa tarkastellaan työn tulo-osuuden muutoksen mikrotaloudellisia mekanismeja käyttäen teollisuuden toimipaikka-aineistoa vuosilta 1975–2005. Lisäksi tarkastelemme työn tulo-osuuden kehityksen kytköstä työn tuottavuuden ja palkkojen muutosten mikro-dynamiikkaan. Työn tulo-osuuden muutos hajotetaan ns. toimipaikkatekijään (keskimääräinen muutos jatkavissa toimipaikoissa) sekä rakennemuutostekijään. Rakennemuutoksen kontribuutio on negatiivinen silloin, kun kannattavien yritysten markkinaosuudet kasvavat. Tulosten mukaan viennin osuuden kasvulla on ollut negatiivinen yhteys

We study the effect of new product introduction on firm value. Using a unique sample on mobile phone handset introduction by 16 major handset manufacturers over 10 years, we distinguish between imitative product introduction and truly innovative product introduction. We find that while most product introduction is imitative, both types of innovation increase firm value.

We use the data compiled from the USPTO patent and patent citations concerning the patented knowledge intensive technologies in three areas : cryptography, image analysis and data processing/software. The data is restricted to those patents between the years 1980-2003 that have two or more assignees, i.e. we consider only joint patents. We find some evidence

Our study aims at shedding light on the organizational mechanisms that produce differences in the firmsŽ innovation performance. We use a survey data collected from 398 Finnish manufacturing firms for the years 2002 and 2005 to empirically explore whether and which organizational factors explain why certain firms produce larger innovative research output than others, and

Tavallisesti työpaikkavirrat määritellään toimipaikoilla tapahtuvien työllisyysmuutosten perusteella. Näin laskien Suomen yrityssektorilla työpaikkojen syntymisaste oli 22,4 ja tuhoutumisaste 23,8 % neljän vuoden periodilla 2000–2004. Kun määrittelyssä otetaan huomioon myös toimipaikkojen eri tehtäväryhmät (seitsemään luokkaan ryhmiteltynä), syntymisaste on 30,6 ja tuhoutumisaste 32,0 %. Tutkimuksessa havaitaan, että työntekijöiden liikkuvuus on selvästi suurempaa, mitä talouden työllisyyden nettomuutos, toimipaikkarakenteiden ja

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien paperiteollisuuden ja metallituoteteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja sen tasosta. Tarkoituksena on