Keskusteluaiheita

Palkat, kannustimet ja tuottavuus – Miten tuottavuudesta palkitaan ja tulisi palkita Suomen työmarkkinoilla?

Tutkimuksessa tarkastellaan tuottavuuden ja palkanmuodostuksen välistä suhdetta kolmelta kannalta. Ensinnäkin tarkastellaan kotimaisen ja kansainvälisen toimialoittaisen tilastoaineiston valossa, miten tuottavuus ja palkanmuodostus ovat olleet yhteydessä toisiinsa sekä miten tuotannon kasvu ja tuotannontekijäliikkeet riippuvat näistä. Toiseksi tutkitaan työmarkkinoita kuvaavan tehokkuuspalkkahypoteesin laajennuksen avulla, mikä tuottavuuden ja palkanmuodostuksen yhteyden tulisi olla työmarkkinoilla. Kolmanneksi pohditaan sitä, minkälaisia implikaatioita aiheutuu palkanmuodostuksen

Suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki – alueellisten teemavalintojen tarkastelu

Viime vuosien aikana kaikilla alueilla Suomessa on laadittu useita alueellisia teknologia- ja innovaatiostrategioita. Strategioiden laadinnassa käytetyt lähestymistavat, menetelmät ja niiden semantiikka ovat kuitenkin poikenneet toisistaan huomattavasti, mikä on tehnyt niiden keskinäisen vertailun hyvin vaikeaksi. Tämän raportin tavoitteena on esitellä, analysoida ja yhteismitallistaa jo olemassa olevia alueellisia innovaatiostrategioita käyttäen tarkoitukseen kehitettyä käsitteellistä viitekehystä. Viitekehys tukeutuu tuoreeseen

Finnish University Technology Transfer in a Whirl of Changes- a Brief Summary

Tämän tiivistelmän pohjana olevassa selvityksessä arvioidaan innovaatiojärjestelmässämme hiljattain tapahtuneiden ja tapahtuvien merkittävien aloitteiden ja uudistusten vaikutusta teknologiansiirtotoimintaan suomalaisissa yliopistoissa. Keskeisimpiin yliopistoja koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain tulevat massiiviset muutokset. Analyysissä pyritään peilaamaan yliopistojen alustavia kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista uudistusten alkuperäisiin tavoitteisiin. Tässä

Verokannustimet innovaatiopolitiikan välineenä

Valtaosa – noin 70 % – OECD maista käyttää verokannustimia innovaatiopolitiikan välineenä. Suomessa yritysten innovaatiotoimintaa on tuettu suorilla tuilla. Järjestelmä on toiminut verrattain hyvin, mutta ongelmaksi on koettu se, että se ei tavoita riittävän hyvin pieniä ja aloittavia yrityksiä sen vuoksi, että tuen hakemisen kynnys ja kustannukset koetaan liian korkeiksi. Tässä raportissa tarkastellaan muista maista

Toimihenkilöiden työ- ja palkkaurat Suomen teollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan toimihenkilöiden välisiä eroja työ- ja palkkaurissa sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, missä uravaiheessa merkittävimmät erot syntyvät ja mikä merkitys erilaisilla siirtymillä on palkkakehityksen kannalta. Teoriaosuudessa liitetään työvoiman liikkuvuus perinteiseen inhimillisen pääoman teoriaan sekä yritysten sisäisiä työmarkkinoita käsittelevään kirjallisuuteen. Kuvainnollisessa analyysissä arvioidaan erilaisten urakehitystä määrittävien siirtymien yleisyyttä ja tärkeyttä

Rationales and Instruments for Public Innovation Policies

Economic interest in innovation policy largely arises from the fundamental importance of innovation to social welfare and from well-known inefficiencies in innovation in a competitive market environment. As a result, a wide variety of public innovation policies are used in practice. This report reviews the economic justifications for public innovation policies and compares the existing