Keskusteluaiheita

Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan

General purpose technologies (GPT) have a significant impact on economic activity through radical technological change and wide technological diffusion. This paper aims to address the generality of technologies associated with the GPT concept. Information and communications technologies (ICT), biotechnology and nanotechnology are viewed as existing or potential general purpose technologies, but there is a lack

Lääkemarkkinoita on vapautettu viime vuosina muissa Pohjoismaissa. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa itsehoitolääkkeiden myynti on sallittu apteekkien lisäksi päivittäistavarakaupalle. Norjassa ja Ruotsissa on vapautettu lääkemarkkinoita laajemminkin. Myös Suomessa on käyty keskustelua itsehoitolääkkeiden myynnin sallimisesta muun muassa päivittäistavarakaupalle. Tämä lisäisi kilpailua itsehoitolääkkeiden markkinoilla, alentaisi niiden hintoja, vähentäisi kuluttajien lääkemenoja ja parantaisi lääkkeiden saatavuutta. Tässä tutkimuksessa selvitetään itsehoitolääkkeiden

Yksityisen sektorin palkkaerojen kasvun lähteitä Suomessa Kokonaisansioilla mitatut palkkaerot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen sekä teollisuuden toimihenkilöillä että palvelualoilla työskentelevillä (Asplund ja Böckerman, 2008). Palvelualoilla palkkaerojen kasvu muodostui selvästi nopeammaksi 1990-luvun jälkipuoliskolla kuin 2000-luvun alussa. Teollisuuden toimihenkilöillä palkkaerojen kasvu nopeutui vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Yhteistä näille ryhmille on palkkaerojen kasvun keskittyminen palkkajakauman ylempään päähän.

Jos yrittäjinä pidetään henkilöitä, jotka havaitsevat uusia mahdollisuuksia, tuovat markkinoille niihin perustuvia ratkaisuja ja päättävät tuotannon organisoinnista, he synnyttävät pääosan taloudellisesta hyvinvoinnista. Kokonaan ilman tämänkaltaista yrittäjyyttä talous on väistämättä taantuva. Tällaisen yrittäjyyden, jota löytyy myös vanhoista organisaatioista ja palkansaajien keskuudesta, mittaaminen on vaikeaa; niinpä käytännössä tarkastellaan usein laajemman ilmiön joitain puolia. Erityisesti laajenevilla yrityksillä on

Vertaileva tutkimus yliopistojen laitosten rakenteellisistaeroista Tässä kuvailevassa tutkimuksessa tarkastellaan valittujen tieteenalojen laitoksia suomalaisissa yliopistoissa ja verrataan niitä vastaaviin ulkomaisten yliopistojen laitoksiin Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ensisijaisesti tutkimus tuottaa tietoa laitosten kokoeroista. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälistymistä, toteutuneita opiskeluaikoja ja tutkimuksen kaupallistamiseen liittyvää toimintaa. Tutkimus perustuu uuteen kyselyaineistoon, jossa laitokset on mahdollista erotella sekä tieteenalan että kansallisen