Keskusteluaiheita

Tässä selvityksessä arvioidaan Suomen innovaatiojärjestelmässä vuosien 2007–-2010 aikana tapahtuneiden merkittävien uudistusten vaikutusta suomalaiseen tutkimusympäristöön yliopistotutkijoiden näkökulmasta. Keskeisimpiin yliopistotutkijoita koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain muutokset 2009-–2010. Selvityksessä pyritään edustavasti kartoittamaan 1700 eri tutkimusaloja ja 11 suomalaista tutkimusyliopistoa edustavan tutkijan kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten teollisuusyritysten ja luottomarkkinoiden epätäydellisyyksiä korjaamaan asetetun valtion erityisrahoitusyhtiön kanssakäymistä. Tutkimus tarkastelee, kuinka julkisen rahoittajan läsnäolo vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen yli ajan. Tutkimuksessa analysoidaan, johtuuko julkisen yritysrahoituksen käytössä havaittu pysyvyys ns. todellisesta tilariippuvuudesta vai havaitsemattomasta yrityskohtaisesta heterogeenisuudesta. Tulosten mukaan myönnetyssä julkisessa lainarahoituksessa ja takauksissa on positiivista tilariippuvuutta. Havainnot viittaavat siihen, että yksityisen sektorin osapuolet

Sekä akateemisessa maailmassa että poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee vahva usko siihen, että väestön keskimääräisen koulutustason nousu kaventaa palkkaeroja ja erityisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tässä paperissa selvitetään, ulottuuko tämä vaikutus nykypäivän tutkimus- ja kehitysintensiivisille vientitoimialoille kuten teknologiateollisuuteen. Vastaus tähän kysymykseen näyttäisi olevan varovainen ’ei’. Tuloksemme osoittavat, että teknologiateollisuuden toimihenkilöiden perinteisellä tavalla mitatun inhimillisen pääoman rakenteessa tapahtuneet

Ammattikorkeakoulujen asemasta ja tehtävistä on viime vuosina keskusteltu paljon. Esillä on ollut muun muassa työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä, ammattikorkeakoulujen asema Suomen innovaatiojärjestelmässä sekä ammattikorkeakouluverkoston laajuus. Tässä raportissa pyritään tuomaan tähän laadulliseen keskusteluun uusia näkökulmia pohjautuen laajaan verkkokyselyyn. Kyselyn tuloksista voidaan todeta seuraavat keskeisimmät löydökset. Ammattikorkeakoulujen vahvuudeksi koetaan selvästikin koulutustehtävät. Sen sijaan tutkimus- ja kehitystoimintaa

Japani on maailman toiseksi suurin elokuvan markkina-alue Yhdysvaltojen jälkeen. Japanilaiset elokuvantekijät ovat erittäin kiinnostavia yhteistyökumppaneita muiden maiden elokuvantekijöille. Raportti kattaa nykypäivän japanilaisen elokuvatuotannon ja -markkinoiden erityispiirteet, toimijarakenteet ja luo katsauksen kansainvälisiin yhteistyötuotantoelokuviin sekä luotsaa haastattelututkimuksen kautta Japanin elokuva-alan mielipiteitä aiheesta. Erityisesti tutkimuksessa luodataan japanilaisten elokuva-alan ammattilaisten mielipiteitä Japanin ja Itämeren alueen elokuvatuotannon yhteistyön mahdollisuuksista, pääkohteena

Määrittelemme Itämeren alueen koostuvaksi seuraavista maista ja alueista : Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi sekä Pietari, Leningradin alue ja Kaliningrad. Tarkastelemme Itämeren alueen suoriin ulkomaisiin sijoituksiin vaikuttavia tekijöitä kolmesta näkökulmasta. Ensiksi, tutkimme teoreettisen ja empiirisen kirjallisuuden valossa suoriin sijoituksiin yleensä vaikuttavia tekijöitä. Toiseksi, selvitämme Itämeren alueen suorien sijoitusten maajakautumaa, rakennetta sekä muita