Etla » Keskusteluaiheita

Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?

Ville Kaitila — Wed, 03 Oct 2012 07:46:15 +0000

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos tuottavuuden tasoeroa ei huomioida. Vastaavasti myöskään siirtyminen ulkomaalaisomistukseen ei ole keskimäärin vaikuttanut tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tulokset henkilöstön määrän kasvuvauhdista riippuvat käytetystä menetelmästä ja aikajänteestä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on korkeammin ja pidempään koulutettua kuin vertailuryhmän yritysten henkilöstö. Ulkomaiset tytäryritykset maksavat enemmän veroja henkilöstön määrään suhteutettuna, mitä osaltaan selittää niiden korkeampi tuottavuus. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pikemminkin korkeamman tuottavuuden keskisuuria tai suuria yrityksiä kuin muita yrityksiä.

JEL: C23, F23, G34, J24
Julkaisuvuosi 2012
Sivuja 62
hinta: 10 €
Keskusteluaiheita nro 1279

Palaako tuotanto Aasiasta Suomeen? Case Polkupyörä

Matias Kalm — Wed, 19 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen polkupyörän arvoketjua ja miten tuotteen arvo jakautuu arvoketjussa, kun tuote valmistetaan polkupyörän markkinoijan omalla tehtaalla Suomessa tai ulkoistuskumppanin toimesta Baltiassa tai Indonesiassa. Tutkimme myös, miten arvolisän jakautuu maantieteellisesti edellä mainituissa vaihtoehdoissa. Lisäksi analysoimme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta arvon jakautumiseen. Suomalainen valmistuttaja /markkinoija kerää 36 % polkupyörän arvosta eli verottomasta jälleenmyyntihinnasta, kun pyörä valmistetaan heidän omalla tehtaallaan. Tästä valmistuksen osuus on 16 prosenttiyksikköä. Ulkoistetussa valmistuksessa valmistuttajalle jää 27-28 % arvonlisästä. Suomeen jää 67 % kokonaisarvosta kotimaassa valmistettaessa ja 58-59 % kokonaisarvosta valmistuksen ollessa ulkoistettu ulkomaille. Tulosten perusteella ulkomaille ulkoistaminen on valmistuttajalle taloudellisesti kannattavaa. Vastaavasti Suomen kansantaloudelle ulkoistaminen on menetys. Analyysimme perusteella valmistuksen siirto pois Aasiasta on yrityksen näkökulmasta perusteltua - tosin ei Suomeen vaan Baltiaan. Havaintojemme mukaan korkean arvonlisän toiminnot jäävät ulkoistuksen yhteydessä Suomeen, sillä ulkoistuskumppaneiden osuus kokonaisarvosta on vain 2 %.

JEL: F14, F23, L22, L23, L24
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 28
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1287

Expectations, Reality and Performance in the Finnish Biotechnology Business

Tuomo Nikulainen — Wed, 19 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa tavoitteena on arvioida bioteknologiasektorin kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelussa ovat yritysten kasvuodotukset, näiden odotusten toteutuminen, julkisen rahoituksen kehitys sekä tunnistaa mahdolliset tekijät yritysten kasvun ja tuloksellisuuden taustalla. Tutkimusten tulokset näyttävät yritysten kasvuodotusten ja realisoituneen kasvun välillä olevan merkittävä ero. Vain noin kolmannes odotetusta kasvusta toteutui. On kuitenkin huomioitava, että koko sektori on kasvanut merkittävästi niin liikevaihdolla kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. Samaan aikaan julkisen rahoituksen määrä on vaihdellut huomattavissa määrin 2000-luvulla johtuen julkisen rahoituksen uudelleensuuntauksesta sekä viimeaikaisen talouskriisin johdosta. Tutkimuksen tulokset tuottavat merkittäviä politiikka johtopäätöksiä liittyen Suomen bioteknologiasektorin mahdollisiin kasvukanaviin.

JEL: O30, M21, L25
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 30
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1286

Uudistaminen ja yhteistyöverkostot Suomen teollisuudessa – Havaintoja yrityskyselystä

Tuomo Nikulainen — Fri, 14 Sep 2012 11:00:00 +0000

Suomalaisten yritysten uudistumista on usein tarkasteltu innovaatiotoiminnan kautta. Yritykset kuitenkin uudistuvat monella muullakin tavalla. Tässä raportissa otetaan huomioon innovaatiotoiminnan lisäksi myös tuote- ja palvelutarjonta, toimittaja- ja jakelukanavat, kansainvälistyminen sekä markkinointi. Tutkimuksen laajaan kyselyyn pohjautuvat tulokset osoittavat, että suomalaiset teollisuusyritykset ovat aktiivisia mutta itsenäisiä uudistujia. Vain muutamat ulkopuoliset toimijat korostuvat eri uusiutumismuodoissa. Toimialakohtaiset erot uudistamisyhteistyössä osoittautuvat kyselyssä merkittäviksi. Tulokset antavat aiempaa laajemman kuvan yritysten uudistumisesta. Samalla ne paljastavat uudistumisen monimuotoisuuden tuoman haasteen, joka vaikeuttaa yritysten uudistumisaktiviteettien ja niihin liittyvien verkostojen tilastollista tarkastelua.

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 28
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1285

Pohjois-Savon kilpailukyky ja tulevaisuuden haasteet – Selvitys Pohjois-Savon liitolle

Martti Kulvik — Fri, 07 Sep 2012 11:00:00 +0000

Pohjois-Savon yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 10 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus oli vajaa kolmannes. Maakunnan teollinen rakenne ei ole vahva, mutta ei toisaalta huolestuttavan ohkainenkaan, koska maakunnalla on menestyneitä kapeita vahvuusaloja. Pohjois-Savon tuotannon ja viennin kasvu on ollut maakuntien keskitasoa. Maakunta on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita. Lupaava kasvuala on biologisten lääkkeiden tutkimus, testaus ja tuotanto. Nämä ovat maakunnan teollisuuden veturit tulevaisuudessa. Metsäteollisuudessa puutuoteteollisuus on vahva ja sen erikoistuotteet, kuten lämpöpuu, liimapuupalkit ja parketit, käyvät kaupaksi. Sellun ja paperin tuotanto ovat kärsineet menetyksiä, mutta kartongeilla on kysyntää. Koneteollisuudessa voimalaitoskattilat, metsätraktorit ja kaivoskoneet ovat globaaleja menestystuotteita. Niiden tuotantoverkostoissa on mukana huomattava joukko paikallisia alihankintayrityksiä. Vastavirtastrategia on avainsana tulevaisuuden kehityksessä. Metsäteollisuudesta tulee bioteollisuutta, jossa hajautetulla paikallisella bioöljyn tuotannolla suurten laitosten sijaan on keskeinen rooli. Puukerrostalojen ympärille voidaan kerätä oma klusterinsa. Koneteollisuudessa keskeinen osaaminen on syytä pitää Savon salaisuutena, mutta palveluverkoista ja osasta tuotantoa kannattaa tehdä globaaleja. Maito on puun ohella maakunnan raaka-ainerikkaus, johon perustuvan tuotannosta pidetään huolta jatkossakin. Tutkimuksella maidon ja puun sisältö jalostetaan entistä arvokkaammiksi lisäarvotuotteiksi. Tuore-, lähi- ja luomuelintarviketuotantoa edistetään yrittäjien koulutuksella, tuotekehityksellä ja julkisten laitosten tuore-elintarvikkeiden kilpailutetuilla ostoilla. Lääketeollisuuden kehityksessä on duaalistrategia : Biolääketeollisuutta kehitetään synergioilla ja panostamalla tutkimukseen, yrittäjyyteen sekä hankkimalla riskisijoituksia. Lähinaapuri Venäjän investoi lääketeollisuutensa kehittämiseen. Kuopion lääketieteen keskittymä voi saada osansa kehityksestä auttamalla lääkkeiden kehittämisessä, hyväksyntäprosessissa, valmistamisessa ja pakkaamisessa sekä länsimarkkinoille saattamisessa. Teollisuuden kehitys vaatii saumatonta yhteistyötä julkisen vallan yksiköiden kanssa. Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, KYS ja FIMEA sekä yrityskehityksestä ja rahoituksesta vastaavat yksiköt ovat keskeisiä kehityksen työrukkasia.

JEL: R11, D28, R53,L52, L73,L 66, L61,L62, L64, L65
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 92
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1281

The performance of trading firms in the services sectors Comparable evidence from four EU countries

Ville Kaitila — Thu, 06 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tarkastelemme ulkomaankauppaa harjoittavia palvelualan yrityksiä neljässä EU-maassa. Tulosten mukaan palvelualan yrityksillä on keskenään yhteisiä piirteitä, vaikkakin ne harjoittavat suhteellisesti ottaen vähemmän ulkomaankauppaa kuin teollisuusyritykset. Palvelualan yritykset harjoittavat tuontia todennäköisemmin kuin vientiä. Yleisimmin ulkomaankauppaa käydään tavaroilla. Ulkomaankauppa on sitä monimuotoisempaa mitä suurempi ja tuottavampi yritys on. Yrityksissä, jotka harjoittavat sekä vientiä että tuontia, on korkeampi tuottavuus kuin vain joko vientiä tai tuontia harjoittavissa yrityksissä. Yritykset, jotka jo harjoittavat tavarakauppaa, alkavat muita todennäköisemmin harjoittaa myös palvelujen ulkomaankauppaa. Muutokset ulkomaankauppastatuksessa joko lisäämällä uusi kauppaulottuvuus (tuonti, vienti) tai uusi tuote (tavara, palvelu) ovat harvinaisia ja niihin liittyy huomattava preemio. Oppimisvaikutukset kauppastatuksen vaihtamisesta ovat harvinaisia. Nämä tulokset viittaavat huomattaviin kiinteisiin kustannuksiin ulkomaankaupan harjoittamisessa. Siten heterogeenisten yritysten kirjallisuus selittää yritysten jakautumista ulkomaankauppaa harjoittaviin ja muihin yrityksiin myös palvelualoilla.

JEL: F14, F19, F23
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1284

A portrait of trading firms in the services sectors Comparable evidence from four EU countries

Ville Kaitila — Thu, 06 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa esitellään yleisiä empiirisiä tuloksia, jotka koskevat ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä viidellä eri yksityisellä palvelualalla neljässä eri EU-maassa. Käytämme keskenään verrannollisia tietoja yrityksistä ja palveluista. Tulostemme mukaan viennin osuus kokonaismyynnistä on selvästi alempi palvelualoilla kuin teollisuudessa.Vastaavasti myös harvempi yritys osallistuu ulkomaankauppaan kuin teollisuudessa. Ulkomaankaupan intensiteetti vaihtelee toimialoittain ja maittain. Yritykset, joilla on sekä vientiä että tuontia, dominoivat palvelualan yritysten ulkomaankauppaa jonkin verran vähemmän kuin mitä on teollisuusyritysten kohdalla.Ulkomaankaupan arvon osalta palvelujen kauppa on selvästi tärkeämpää kuin teollisuudessa. Silti suurin osa palvelualan yrityksistä käy ulkomaankauppaa enimmäkseen tavaroilla.
Suuret, korkean tuottavuuden yritykset harjoittavat muita yrityksiä todennäköisemmin sekä vientiä että tuontia ja lisäksi ne käyvät kauppaa muita todennäköisemmin sekä tavaroilla että palveluilla. Vain harvat yritykset vievät monia eri palveluja tai useisiin eri maihin. Yritykset, jotka vievät palveluja useisiin maihin,
vastaavat suuresta osasta viennin kokonaisarvoa. Tämä ei koske kaikkia maita.

JEL: F14, D22, L80
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 38
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1283

Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi

admin — Fri, 31 Aug 2012 11:00:00 +0000

Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää noin 130 000 henkilöä Suomessa ja lisäksi noin 100 000 henkilöä suomalaisten yritysten ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Tässä raportissa keskitytään alan ammatillisen koulutuksen (ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut) laadulliseen eli sisällölliseen ennakointiin. Lähtökohtana oli suhteellisen runsas tutkimusaineisto alan työtehtävien ja toimintojen tulevista muutoksista, mikä on listattu lähdeluettelossa. Näistä tutkija ja alan koulutustoimikunta määrittelivät viisi tärkeintä tulevaisuuden osaamisaluetta ja niihin liittyvät kehitystrendit, jotka ovat seuraavat : i) asiakasosaaminen, jossa ratkaisukeskisyydellä ja syvällisellä asiakasymmärryksellä synnytetään asiakkaalle lisäarvoa, ii) tutkimus ja tuotekehitys, joiden merkitys yritysten toiminnassa jatkuvasti kasvaa, iii) kansainvälistyminen tuotantoverkkojen globalisoituessa ja varsinkin johtavien yritysten pyrkiessä hoitamaan tuotantoa ja markkinointia maanosakohtaisesti, iv) tietotekniikka ja automaatioälyn lisääntyessä koneissa ja automaation prosesseissa sekä v) energia- ja ympäristöosaaminen, koska nimenomaan näillä aloilla syntyy uutta liiketoimintaa. Muiden alojen kanssa on syytä tulevaisuudessa lisätä koulutusyhteistyötä ICT :n soveltamisessa koneisiin, esineisiin ja teollisiin prosesseihin, hankintatoimen opetuksessa sekä kansainvälisen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) vaatimien taitojen kuten kielten, kulttuurien ja markkinoiden opettamisessa.

Tämä on esitutkimus. Jatkossa suositellaan käytettäväksi systemaattista analyysiä, jossa alan tärkeimmät työtehtävät kartoitetaan, niiden toistuvuus ja tärkeys selvitetään kyselyllä. Tämän tuloksena saadaan esille keskeiset työkokonaisuudet ja alan ammattiprofiilit. Alan asiantuntijavoimin voidaan arvioida näissä tapahtuvia muutoksia. Tämän tiedon avulla voidaan suunnitella tulevaisuuden opetussuunnitelmia ja kehittää opettajakoulutusta niin, että uusiin vaatimuksiin voidaan opetuksessa vastata.
Abstract
Machinery and metal products industry employs about 130,000 people in Finland and another 100,000 people in foreign subsidiaries of Finnish companies. This report focuses on this sectors qualitative or substantive projections for vocational education and training (vocational schools and polytechnics). The starting point was a relatively rich body of research studies on future changes in the sectors job tasks and functions, which are listed in the bibliography. Based on these studies the researcher and the training committee identified the five most important future areas of expertise and related trends, which are as follows : i) customer know-how, where solution orientation and deep understanding of clients generate value for clients, ii) research and development, the importance of which is continually growing in their operations iii) the internationalization of production networks in the wake of globalization as especially leading companies seeking to manage production and marketing on a continent-by-continent basis, iv) information technology and increasing automation of intelligence in machines and automation processes, and v) energy and environmental expertise, because it is precisely these areas that will spawn new businesses. In the future educational co-operation with other sectors should be increased regarding the application of ICT to machinery, goods, and industrial processes, teaching of procurement and skills required in international research, development and innovation (RDI), such as teaching of languages, cultures and marketing. This is a pilot study. In the future a systematic analysis should be carried out based on surveys designed to pinpoint the sectors main job tasks, their frequency and importance. The result of this study would be the specification of the main job categories and job profiles of professionals in this field. Experts in this sector could be asked to assess the changes going on in these areas. This information can be used to plan the future development of curricula and teacher training so that the new educational demands can be met.

JEL: L61, L62, L64, I25, O30
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1280

The Impact of Networking on Firm Performance – Evidence from Small and Medium-Sized Firms in Emerging Technology Areas

Matias Kalm — Fri, 31 Aug 2012 11:00:00 +0000

Viimeaikainen kehitys verkostotutkimuksessa on kasvattanut kiinnostusta organisaatioiden välisten suhteiden tutkimiseen sosiaalitieteiden tutkijoiden keskuudessa. Yksi tärkeimmistä tutkimusalueista on selvittää, miten yrittäjyystutkimus ja verkostosuhteet vaikuttavat yrityksen menestykseen. Tästä huolimatta olemassa oleva kirjallisuus koostuu pääosin vain laadullisista tapaustutkimuksista ja määrällisistä tutkimuksista, jotka analysoivat lähinnä yrityskauppa- tai patenttidataa.

Tämä työ tutkii yritysten yhteistyösuhteiden ja yrityksen kasvun välistä yhteyttä empiirisesti analysoimalla toimijoiden välisiä suhteita sekä vastaamalla tutkimuskysymykseen : Miten verkostosuhteet vaikuttavat teknologialähtöisten yritysten kasvunopeuteen ja kansainvälistymiseen uusilla teknologia-aloilla?. Lisäksi työssä tutkitaan yritysten yhteistyösuhteiden ja kansainvälistymisen välistä yhteyttä.

Tutkimusta varten haastateltiin 53 suomalaisen pienen ja keskisuuren yrityksen edustajaa. Tutkimuksessa käytetään sekä kuvailevia että regressioanalyysin menetelmiä analysoimaan yhteistyösuhteiden ja yrityksen kasvun tai kansainvälistymisen yhteyttä. Yrityksen kasvua mitataan sekä liikevaihdon että henkilöstön kasvulla. Lisäksi aktiivisuus yhteistyösuhteissa jaetaan tutkimuksessa kahteen komponenttiin : kasvavaan ja jatkuvaan aktiivisuuteen verkostotoimijoiden kanssa. Tutkimuksessa huomioidaan mahdollisia kausaliteettiin liittyviä ongelmia luomalla aktiviteettimuuttujat yhteistyösuhteiden lukumäärän sijasta niiden tärkeyden perusteella.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyvä aktiivisuus verkostotoimijoiden kanssa on positiivisesti yhteydessä sekä yrityksen että liikevaihdon ja henkilöstön kasvun suhteen. Tämän lisäksi tulokset osittain tukevat hypoteesia, että jatkuva aktiivisuus on positiivisesti yhteydessä yrityksen kasvuun. Tutkimustulokset myös viittaavat kasvuyritysten hyötyvän lisääntyvästä aktiivisuudesta sekä tulevien että nykyisten toimijoiden kanssa monipuolisessa verkostossa. Tulokset osoittavat myös, että julkisen sektorin toimijoiden ja verkostojen merkitys on aktiivisissa verkostosuhteissa vähäinen.

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 82
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1278

Targets, Models and Policies: A Quantitative Approach to Raising the EU Employment Rate

admin — Wed, 29 Aug 2012 11:00:00 +0000

The EU 2020 process has the key headline target of raising the average employment rate in the EU to 75 from the present 69 per cent. In this paper, we first derive a new result for optimal policymaking under uncertainty. It consists of two components : one of a unilateral policy reaction under certainty, which is then multiplied by a scale factor, reflecting the uncertainty over the impact coefficient concerned with respect to those of the other policy variables. Based on this finding, we use a large multi-country labour market model, estimated in Bassanini and Duval (2006), to derive and discuss the various employment policy interventions and relevant labour market indicators to be monitored in the EUs Joint Assessment Framework (JAF). As the derived optimal labour market policy entails streamlining welfare benefits and may thus jeopardise the other target of inclusion in the EU 2020 process, we then discuss and evaluate how the distributional consequences of such a policy can be mitigated through transfer and tax changes. It turns out that compensation of the losers is possible in such a way that all will gain, and employment, GDP and aggregate labour supply will all rise.
Tiivistelmä. EU :n 2020-prosessilla on yhtenä päätavoitteena nostaa keskimääräinen työllisyysaste 75 prosenttiin nykyisestä 69 prosentista. Tässä tutkimuksessa johdamme ensin uuden tuloksen koskien optimaalista politiikkaa, joka muodostuu kahdesta komponentista : ensinnäkin yksittäisestä politiikasta varmuuden vallitessa, joka toiseksi kerrotaan skaalatekijällä, joka on yhden ja nollan välillä ja joka kuvaa kyseisen politiikan vaikutuskertoimen epävarmuutta suhteessa muiden politiikkamuuttujien kertoimien epävarmuuteen. Tähän tulokseen perustuen hyödynnämme laajaa useita maita kattavaa työmarkkinamallia, jonka ovat rakentaneet Bassanini ja Duval (2006) ja jonka avulla ratkaistaan optimaalinen työllisyyspolitiikka. Koska johdettu politiikka merkitsee mm. hyvinvointietuuksien karsintaa, tarkastelemme, kuinka tällaisen politiikan tulonjakovaikutuksia voidaan lieventää verotuksen ja tulonsiirtojen välityksellä. Saamme tuloksen, jonka mukaan häviäjien kompensointi on siten mahdollista, että työllisyys, BKT ja työn tarjonta nousevat verrattuna tilanteeseen ennen politiikkaa.

JEL: J08, J20, J30
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 22
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1282