Keskusteluaiheita

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen polkupyörän arvoketjua ja miten tuotteen arvo jakautuu arvoketjussa, kun tuote valmistetaan polkupyörän markkinoijan omalla tehtaalla Suomessa tai ulkoistuskumppanin toimesta Baltiassa tai Indonesiassa. Tutkimme myös, miten arvolisän jakautuu maantieteellisesti edellä mainituissa vaihtoehdoissa. Lisäksi analysoimme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta arvon jakautumiseen. Suomalainen valmistuttaja /markkinoija kerää 36 % polkupyörän arvosta eli verottomasta jälleenmyyntihinnasta, kun pyörä valmistetaan

Tässä tutkimuksessa tavoitteena on arvioida bioteknologiasektorin kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelussa ovat yritysten kasvuodotukset, näiden odotusten toteutuminen, julkisen rahoituksen kehitys sekä tunnistaa mahdolliset tekijät yritysten kasvun ja tuloksellisuuden taustalla. Tutkimusten tulokset näyttävät yritysten kasvuodotusten ja realisoituneen kasvun välillä olevan merkittävä ero. Vain noin kolmannes odotetusta kasvusta toteutui. On kuitenkin huomioitava, että koko sektori on kasvanut

Suomalaisten yritysten uudistumista on usein tarkasteltu innovaatiotoiminnan kautta. Yritykset kuitenkin uudistuvat monella muullakin tavalla. Tässä raportissa otetaan huomioon innovaatiotoiminnan lisäksi myös tuote- ja palvelutarjonta, toimittaja- ja jakelukanavat, kansainvälistyminen sekä markkinointi. Tutkimuksen laajaan kyselyyn pohjautuvat tulokset osoittavat, että suomalaiset teollisuusyritykset ovat aktiivisia mutta itsenäisiä uudistujia. Vain muutamat ulkopuoliset toimijat korostuvat eri uusiutumismuodoissa. Toimialakohtaiset erot uudistamisyhteistyössä osoittautuvat

Pohjois-Savon yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 10 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus oli vajaa kolmannes. Maakunnan teollinen rakenne ei ole vahva, mutta ei toisaalta huolestuttavan ohkainenkaan, koska maakunnalla on menestyneitä kapeita vahvuusaloja. Pohjois-Savon tuotannon ja viennin kasvu on ollut maakuntien keskitasoa. Maakunta on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita.

Tarkastelemme ulkomaankauppaa harjoittavia palvelualan yrityksiä neljässä EU-maassa. Tulosten mukaan palvelualan yrityksillä on keskenään yhteisiä piirteitä, vaikkakin ne harjoittavat suhteellisesti ottaen vähemmän ulkomaankauppaa kuin teollisuusyritykset. Palvelualan yritykset harjoittavat tuontia todennäköisemmin kuin vientiä. Yleisimmin ulkomaankauppaa käydään tavaroilla. Ulkomaankauppa on sitä monimuotoisempaa mitä suurempi ja tuottavampi yritys on. Yrityksissä, jotka harjoittavat sekä vientiä että tuontia, on korkeampi tuottavuus