Etla » kasvu

The role of business subsidies in job-creation start-ups, gazelles and imcumbents

Heli Koski — Fri, 08 Apr 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa verrataan yritystukien työllisyysvaikutuksia nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä, muissa nuorissa yrityksissä sekä vanhemmissa yrityksissä. Yritystuet jaotellaan kolmeen luokkaan : t&k-tuet, työllistämistuet ja muut tuet. Kaikki suomalaiset yritykset vuosilta 2003-2008 sisältävän aineiston analyysin tulokset viittaavat siihen, että yritystukien vaikutus työllisyyteen on erilainen nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä kuin muissa yrityksissä. Kokonaisuutena sekä aloittelevissa että vanhemmissa yrityksissä kaikilla yritystuilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen tukien myöntövuonna. Työllistämistukia ja muita tukia saaneet yritykset kasvoivat myös tukivuoden jälkeen nopeammin kuin tukea saamattomat. Sen sijaan nopeasti kasvavissa nuorissa yrityksissä yritystuet eivät näyttäisi tuovan lisäsykäystä työllisyyden kasvuun tuen myöntövuonna eikä sen jälkeen verrattuna tukea saamattomiin nopeasti kasvaviin yrityksiin.

JEL: J23, L10, O33
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 34
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1246

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen

Mika Pajarinen — Wed, 16 Mar 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako yrityksen omistusmuoto niiden kotimaiseen työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Tarkasteltavia omistajaryhmiä on kuusi : ensimmäisen ja vähintään toisen sukupolven perheyritykset, julkisomisteiset, ulkomaalaisomisteiset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset sekä ryhmänä muut yritykset, joita ovat aineistossa lähinnä osuuskunnat ja pörssin ulkopuoliset hajautetusti omistetut osakeyhtiöt. Omistajuudella on tulosten perusteella vaikutusta työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Hajautetusti omistettujen pörssiyritysten työllisyys vaihtelee selvästi enemmän kuin muiden yritysryhmien. Julkisomisteisten yritysten työllisyys vaihtelee vähiten, ne ovat myös viimeisimmän talouskriisin aikana vähentäneet työvoimaansa vähemmän kuin muut yritykset. Toisen sukupolven perheyritysten työllisyys vaihtelee vähemmän kuin ensimmäisen polven perheyritysten. Toisen polven perheyritykset eivät tyypillisesti ole kasvuyrityksiä. Analyysin perusteella havaitaan, että (toisen polven) perheyritykset hakevat mieluummin vakautta kuin nopeaa kasvua.

JEL: G32, L21, M14
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 31
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1242

Innovaatio ei ole sama kuin T&K-toiminta: Strategiset innovaatioprofiilit ja yrityksen kasvu

Jyrki Ali-Yrkkö — Wed, 27 Oct 2010 08:10:24 +0000

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan empiirisesti yritysten innovaatiotoimintaa ja sen vaikutuksia yritysten kasvuun. Sen sijaan, että yritysten innovaatiotoimintaa mitattaisiin vain t&k-toiminnalla, tässä tutkimuksessa innovaatiotoiminta jaetaan 12 eri ulottuvuuteen. Tämä mittaristo ottaa huomioon myös sellaisen innovaatiotoiminnan, joka ei liity teknologian kehitykseen. Lisäksi mittaristo mahdollistaa yritysten strategisen innovaatioprofiilin tarkastelemisen. Tulosten mukaan erityyppinen innovaatiotoiminta vaikuttaa yritysten kasvuun, mutta vaikutus tulee markkinoille tuotujen uusien tuotteiden ja palvelujen kautta. T&k-toiminnan lisäksi uusien tuotteiden onnistuneeseen kehitykseen vaikuttavat myönteisesti myös yritysten tarjoamaan, brändiin ja jakelukanaviin sekä arvoketjustrategiaan liittyvä innovaatiotoiminta. Arvoketjustrategiaan liittyvä innovaatiotoiminta vaikuttaa myönteisesti myös uusien palvelujen onnistuneeseen kehitykseen. Arvoketjustrategian sisällä erityisesti käyttäjäkokemukseen kohdistuva innovaatiotoiminta on merkittävässä roolissa uusien palvelujen kehityksessä

JEL: L86, L8, L25
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 22
Hinta: 10 €
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1220

Marginal Intra Industry Trade Expansion and Productivity Growth

Ville Kaitila — Wed, 19 Nov 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa käytetään marginaalisen ristikkäiskaupan (MIIT) käsitettä analysoitaessa ulkomaankaupan kasvun merkitystä työvoiman tuottavuuden kasvulle 23 EU-maassa ja 94 teollisuuden toimialalla vuosina 19952005. Korkeimmat MIIT-indeksin arvot ovat toimialoilla, jotka tuottavat differentioituja hyödykkeitä tai ovat tiede- tai skaalaintensiivisiä. Alimmat MIIT-indeksiarvot ovat resurssi- ja työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Siten erikoistuminen perinteisen suhteellisen edun toimialoille on liittynyt hitaampaan tuottavuuden kasvuun. Tulokset osoittavat, että toimialoilla, joilla on nopeampi tuottavuuden kasvu, myös ulkomaankaupan kasvu on perustunut ristikkäiskauppaan. Erityisesti tuonnin kasvu on ollut tärkeä tekijä tässä. Analyysi tehdään lähinnä satunnaisvaikutusten RE-malleilla, mutta myös muita estimointimenetelmiä käytetään varmistamaan tulosten luotettavuutta.

JEL: J24, F1, C23
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 21
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1164

The Impact of Technological and Non-Technological Innovations on Firm Growth

Jyrki Ali-Yrkkö — Thu, 13 Nov 2008 11:00:00 +0000

Teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutus ohjelmistoalan yritysten kasvuun
Tutkimuksessa tarkastellaan innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eri innovaatiomuotojen eli teknologisten ja ei-teknologisten innovaatioiden vaikutukset kasvuun. Empiirinen aineisto koostuu Suomessa toimivista ohjelmistoalan yrityksistä. Tulosten mukaan pelkillä teknologisilla innovaatioilla ei ole vaikutusten yritysten kasvuun. Sen sijaan yritykset, jotka tekevät teknologisia ja ei-teknologisia innovaatioita, kasvavat muita yrityksiä nopeammin sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän suhteen.

JEL: O3, O33, L2
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 19
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1165

Verkostoista alueellista elinvoimaa? Havaintoja yrityskyselystä

admin — Tue, 07 Oct 2008 11:00:00 +0000

Kolmella neljäsosalla suomalaisyrityksistä on normaaleja vaihdantasuhteita syvempiä kumppanuuksia ulkopuolisten tahojen kanssa eli ne ovat verkostoituneita. Alueellisesti verkostoituminen on yleisintä Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa/Kainuussa, Keski-Suomessa ja Lapissa/Pohjois-Pohjanmaalla. Määrällisesti ja laadullisesti tärkeintä on verkostoituminen toisten yritysten kanssa. Verkostoituminen on leimallisesti paikallista erityisesti näin on oppi- ja tutkimuslaitos- sekä viranomaisverkostoitumisen osalta. Verkostoituminen saattaa olla yhteydessä ripeämpään kasvuun matalan teknologian aloilla. Kansallisessa klusterissa toimimisella näyttäisi oleva positiivinen yhteys yrityksen parempaan kannattavuuteen. On merkkejä siitä, että eräissä tapauksissa verkostoituminen on yrityksen hengissä pysymisen kannalta jopa välttämätön toimintatapa paikallisten anonyymien panosmarkkinoiden puuttuessa.

JEL: D21, L14, L22, L25
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 93
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1157

Verkostoitumisen yhteys yritysten kannattavuuteen ja kasvuun: empiirisiä havaintoja

admin — Tue, 15 Jan 2008 11:00:00 +0000

Vaikka yritysten välistä verkostomaista yhteistyötä pidetään yleisesti yhtenä niiden liiketaloudellista menestystä tukevana tekijänä, aihetta on tutkittu varsin vähän. Tässä tutkimuksessa hyödynnämme Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten muutaman vuoden takaisessa pilottiprojektissa kerättyä aineistoa asian selvittämiseksi. Tutkimustulostemme perusteella yrityksen verkostoitumisen ja sen kannattavuuden tai kasvun välillä ei näyttäisi olevan selvää yhteyttä. Havaintomme ei välttämättä kerro siitä, etteikö verkostoitumisella olisi merkitystä yritysten liiketoiminnan kannalta, vaan itse tutkimuskysymys jää tämän työn perusteella avoimeksi. Pääjohtopäätöksemme on, että verkostoituminen ei ainakaan automaattisesti tai itsestään tue kannattavuutta tai kasvua; olennaista on verkostoitumisen muoto ja sisältö.
ABSTRACT : even though inter-firm networking is often argued to be among the factors enhancing business performance, empirical

JEL: D21, L14, L22, L24, L25
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 14
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1118

Growth Prospects of Emerging Market Economies in Europe – How Fast Will They Catch up with the Old West?

admin — Sun, 30 Dec 2007 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen euron suhteen johtavan hintatasojen konvergenssin oletetaan riippuvan tulotasoerosta. Arvioimme lisäksi sitä, onko KIE-maiden koulutuksen taso riittävä EU15 :n kiinniottamiseksi. EU-jäsenyyden, joka useimmilla KIE-mailla on, voidaan odottaa tukevan maiden investointi- ja yritysilmapiiriä ja johtavan sellaisen talous- ja muun politiikan harjoittamiseen, joka tukee konvergenssia pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan KIE-maat eivät saa EU15-maita kiinni vuoteen 2050 mennessä. Jos tulokset kuitenkin yhdistetään analyysiimme kasvuvauhdin epävarmuudesta ja laskelmiin tulosten luottamusvälistä sekä kvalitatiiviseen arvioon muista tekijöistä (politiikka, instituutiot, koulutustaso), joita ei ole otettu kasvumallissa eksplisiittisesti huomioon, voidaan argumentoida, että jotkin KIE-maat todennäköisesti saavuttavat EU15-maiden keskimääräisen tulotason muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana.

JEL: O47
Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 46
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1115

Does Foreign Presence Stimulate Creative Destruction in Local Markets

admin — Wed, 19 Dec 2007 11:00:00 +0000

Tutkimme ulkomaalaisten yritysten vaikutusta alueen yrityssektorin kotimaisten toimipaikkojen hengissä säilymiseen ja kasvuun. Tarkastelemme sitä, onko ulkomaalaisilla yrityksillä epäsymmetrinen vaikutus paikallisiin yrityksiin. Ulkomaisten yritysten paikallisia vaikutuksia on tarkasteltu uudenlaisella lähestymistavalla. Siinä käytetään hyväksi toimipaikkojen ja niissä työskentelevien työntekijöiden kotipaikan välisiä alueellisia yhteyksiä. Palvelusektorin pieniä toimipaikkoja koskevat tulokset kertovat siitä, että ulkomaalaisten yritysten läsnäolo kohottaa aggregaattituottavuutta puhdistamalla markkinoilta pois tehottomia yksiköitä. Sen sijaan ulkomaalaiset yritykset eivät näytä stimuloivan tuottavuutta vahvistavaa rakennemuutosta suurien, teollisten tai jatkavien kotimaisten toimipaikkojen keskuudessa.

JEL: F23, J23, R11, R23
Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 15
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1114

Ulkomaalaisomistuksen vaikutus yrityksen kasvuun

Jyrki Ali-Yrkkö — Mon, 02 Apr 2007 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten kehitystä. Vuosina 2001-2003 Suomeen tuli yhteensä 760 ulkomaista yritystä. Tässä työssä selvitetään, miten näiden yritysten toiminta on kehittynyt myöhempinä vuosina. Tutkimuksessa saatiin kaksi merkittävää tulosta. Ensiksi, ulkomaiset uusperustannoin (greenfield) tulleet yritykset ovat lisänneet henkilöstöä keskimäärin 13-15 prosenttia ja liikevaihtoa 10-12 prosenttia enemmän kuin vastaavat kotimaiset yritykset. Tutkimuksen toinen päätulos on, että ulkomaalaisomistuksen vaikutus on erilainen yrityskaupoissa kuin uusperustannoissa. Yrityskauppakohteiden tapauksessa sekä henkilöstön että liikevaihdon kehitys on ollut samanlaista sekä kotimaisissa että ulkomaalaisomisteisissa yksiköissä.

Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 24
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1081