Etla » inhimillinen pääoma

Intangible capital and wages: An analysis of wage gaps across occupations and genders in Czech Republic, Finland and Norway

Rita Asplund — Tue, 12 Apr 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia palkanmuodostukseen teollisuuden toimihenkilöillä tutkimalla palkkaeroja kahden ammattiryhmän välillä. Ensimmäisen ryhmän, Inno henkilöt, muodostavat toimihenkilöt, jotka työskentelevät ICT -, T&K -, johto- tai markkinointitehtävissä kun taas tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät lukeutuvat ei-Inno toimihenkilöihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ammattien välisiä palkkaeroja tutkitaan myös sukupuolittain. Tutkimuksessa käytetään vertailukelpoisia aineistoja kolmesta eurooppalaisesta maasta : Tsekin tasavallasta, Suomesta ja Norjasta. Tarkasteluissa hyödynnetään palkkadekomponointimenetelmää,joka perustuu ei-ehdollistetulle kvantiiliregressiolle. Menetelmä mahdollistaa palkkaerojen ja niiden taustalla olevien tekijöiden tutkimisen koko palkkajakaumalla. Aineiston käyttö useammasta maasta ja palkkaerojen tutkiminen palkkajakauman eri pisteissä osoittautuu hyödylliseksi. Havaitsemme esimerkiksi, että vaikka Inno toimihenkilöiden kokonaistuntiansiot ovat kaikissa kolmessa maassa korkeammat kuin ei-Inno toimihenkilöiden, niin sekä palkkaerojen tasossa että palkkaeroprofiileissa on huomattavia eroja maiden välillä. Myös tekijät palkkaerojen taustalla vaihtelevat maittain. Sen sijaan sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaiset maasta tai ammattiryhmästä riippumatta. Sukupuolten palkkaerot eivät selity miesten ja naisten välisillä eroilla mitatussa inhimillisessä pääomassa vaan naisten miehiä heikommasta palkitsemisesta samankaltaisesta osaamisesta.

JEL: J16, J31
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 22
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1248

Career and Wage Dynamics: Evidence from Linked Employer-Employee Data

Antti Kauhanen — Mon, 28 Mar 2011 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan sekä yritysten sisäistä että yritysten välistä ura- ja palkkadynamiikkaa hyödyntämällä laajaa yhdistettyä työnantaja-työntekijä paneeliaineistoa. Käytettävä aineisto kattaa 26 vuoden ajanjakson ja se mahdollistaa kuusitasoisen vaativuustasohierarkian laatimisen yli 5000 yritykselle. Tutkimuksessa toistetaan monia Bakerin, Gibbsin ja Holmströmin (Quarterly Journal of Economics, 1994) tekemiä tarkasteluja, mutta samalla myös laajennetaan heidän analyysiaan ura- ja palkkadynamiikasta. Tutkimuksen tulokset antavat tukea monille heidän yhtä yritystä koskeville havainnoille. Urat yrityksissä ovat tärkeitä, mutta yrityksen sisäisten työmarkkinoiden teoria ei saa kuitenkaan varauksetonta tukea. Viimeaikaiset teoriat ura- ja palkkadynamiikasta pystyvät sen sijaan hyvin selittämään tutkimuksen empiirisiä havaintoja.

JEL: M51, M12, J62, L22
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 32
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1244

Intangibles and the gender wage gap: An analysis of gender wage gaps across occupations in the Finnish private sector

Rita Asplund — Wed, 23 Mar 2011 11:00:00 +0000

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet aineettoman pääoman olevan tärkeä talouskasvun ja tuottavuuden lähde. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu aineettoman pääoman vaikuttaneen merkittävällä tavalla palkkarakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin viime vuosina. Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa kirjallisuutta aineettoman pääoman palkkavaikutuksista tarkastelemalla aineettoman pääoman merkitystä sukupuolten palkkaerojen taustalla Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimus vertailee sukupuolten palkkaeroja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 2002 ja 2009 erikseen teollisuuden toimihenkilöiden ja yksityisen palvelusektorin työntekijöiden osalta. Lisäksi tutkimuksessa jaetaan henkilöt tehtävänimikkeiden perusteella kahteen ryhmään : ICT-, T&K, johto- tai markkinointitehtävissä toimivat ja kaikki muut työntekijät. Tämä eri henkilöstöryhmien yksityiskohtaisempi tarkastelu sektoreittain osoittautuu tärkeäksi, sillä havaitsemme huomattavia eroja sekä sektoreiden että työntekijäryhmien välillä sukupuolten keskimääräisissä palkkaeroissa, sukupuolten palkkaerojen vaihtelussa palkkajakauman eri osissa ja sukupuolten palkkaeroissa tapahtuneissa muutoksissa tarkasteluajanjakson aikana. Tuloksemme viittaavat edelleen siihen, että havaittujen erojen taustalla sektorikohtaiset tekijät ovat keskeisessä asemassa, joskaan työntekijäryhmäkohtaiset tekijät eivät ole täysin vailla merkitystä. Tästä syystä aineettoman pääoman vaikutusten tutkiminen sukupuolten välisiin palkkaeroihin vertailemalla eri työntekijäryhmiä ilman, että samanaikaisesti kiinnitetään huomiota sektoriin, saattaa johtaa vääriin johtopäätöksiin aineettoman pääoman tärkeydestä miesten ja naisten välisissä palkkaeroissa.
JEL : J16, J31

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 29
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1243

Wage formation and gender wage gaps: The changing role of human capital in the Finnish technology industry

admin — Tue, 07 Dec 2010 11:00:00 +0000

Sekä akateemisessa maailmassa että poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee vahva usko siihen, että väestön keskimääräisen koulutustason nousu kaventaa palkkaeroja ja erityisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tässä paperissa selvitetään, ulottuuko tämä vaikutus nykypäivän tutkimus- ja kehitysintensiivisille vientitoimialoille kuten teknologiateollisuuteen. Vastaus tähän kysymykseen näyttäisi olevan varovainen ei. Tuloksemme osoittavat, että teknologiateollisuuden toimihenkilöiden perinteisellä tavalla mitatun inhimillisen pääoman rakenteessa tapahtuneet muutokset pystyvät selittämään vain murto-osan, jos lainkaan, heidän palkkarakenteessaan tapahtuneista muutoksista. Tämä koskee yhtä lailla reaalipalkkojen kasvua kuin palkkaerojen (eli palkkahajonnan)suurentumista. Sen sijaan vuonna 2002 käyttöön otettu tehtävien vaativuustasoluokitus on ainakin osittain tehnyt teknologiateollisuuden toimihenkilöiden palkanmuodostuksesta aiempaa selvästi läpinäkyvämpää. Erityisen selkeästi tämä muutos näkyy kaikista osaavimpien ja kilpailukykyisimpien naistoimihenkilöiden kohdalla, jotka aiempaa paremmin näyttäisivät siirtyneen omia taitojaan ja ponnistuksiaan vastaaviin tehtäviin. Tutkimuksemme keskeinen johtopäätös onkin, että naisten perusosaamisen nostaminen lähemmäksi miesten tasoa ei riitä kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja kansainvälisillä, vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen panostavilla toimialoilla, joissa erityisosaamisen merkitys tuottavuuden ja kannattavuuden edistämisessä on ratkaisevaa. Tämä johtuu siitä, että työelämässä on enenevässä määrin ryhdytty palkitsemaan työssä hankittua pätevyyttä. Toisin sanoen, varsinkin näillä toimialoilla on palkkatason ja palkkaerojen huomattavasti keskeisemmäksi määrittäjäksi noussut perinteisen osaamisen sijaan työn vaativuus. Näin ollen huolellisesti suunniteltu tehtävien vaativuustasoluokitus eli muodollisen ja epämuodollisen osaamisen tarkkaan mietitty yhdistäminen näyttäisi monessa tilanteessa tarjoavan tehokkaamman välineen sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamisessa.

JEL: J16, J31
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 22
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1230

Toimihenkilöiden työ- ja palkkaurat Suomen teollisuudessa

admin — Wed, 13 May 2009 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan toimihenkilöiden välisiä eroja työ- ja palkkaurissa sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, missä uravaiheessa merkittävimmät erot syntyvät ja mikä merkitys erilaisilla siirtymillä on palkkakehityksen kannalta. Teoriaosuudessa liitetään työvoiman liikkuvuus perinteiseen inhimillisen pääoman teoriaan sekä yritysten sisäisiä työmarkkinoita käsittelevään kirjallisuuteen. Kuvainnollisessa analyysissä arvioidaan erilaisten urakehitystä määrittävien siirtymien yleisyyttä ja tärkeyttä urapolkujen määräytymiselle. Ekonometrinen osuus koostuu ylennyksen ja työnantajan vaihdon estimoimisesta lineaarisilla todennäköisyysmalleilla sekä yritysten sisäisten ja yritysten välisten siirtymien vertailusta. Tutkimuksen viimeisessä osiossa analysoidaan siirtymien palkkavaikutuksia. Käytettävä aineisto on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palkkatilasto vuosilta 19812006. Tutkimustulosten mukaan merkittävät yksilöiden työuria erottavat ratkaisut tehdään koulutusvalintojen muodossa. Korkeammin koulutetut paitsi sijoittuvat heti uran alussa vaativampiin tehtäviin kuin vähemmän koulutetut, mutta he myös ylenevät muita nopeammin. Myös koulutusalalla on merkitystä : teknisen koulutuksen hankkineet etenevät kaupallisen tutkinnon suorittaneita todennäköisemmin vaativampiin tehtäviin. Tutkimuksessa myös havaitaan, että työuran alku on ratkaiseva myöhemmän urakehityksen kannalta. Todennäköisyys ylentyä on suurin alle 30-vuotiailla toimihenkilöillä, joiden työsuhde on kestänyt alle neljä vuotta. Myös sukupuolella on merkitystä : miehet ylenevät naisia todennäköisemmin ja saavat myös suuremman palkankorotuksen ylennyksen yhteydessä. Yritysten sisäisten siirtymien lisäksi myös yritysvaihtoihin liittyy merkittäviä palkkahyötyjä. Yritystä vaihtavat todennäköisimmin korkeasti koulutetut ja parhaiten palkatut, vaativissa tehtävissä olevat toimihenkilöt. Myös työnantajan vaihto ajoittuu tyypillisesti uran alkupuolelle.

JEL: J24, J30, J62, M51, M52
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 99
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1186

Koulutus työmarkkinasignaalina

admin — Wed, 20 Aug 2008 11:00:00 +0000

Tämä tutkielma tarkastelee työmarkkinasignaloinnin teoriaa käsittelevää kirjallisuutta ja koulutuksen mahdollista roolia työmarkkinasignaalina. Tarkastelen koulutuksen mahdollisen signaaliominaisuuden merkitystä yksilön ja yhteisön tulonmuodostuksessa nojautuen kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin. Esitän myös katsauksen tyypillisimpiin signalointihypoteesia empiirisesti testaaviin menetelmiin.

Tutkielman empiirisessä osiossa pyrin testaamaan signaloinnin hypoteesia kahdella kirjallisuudessa esiintyvällä menetelmällä. Ensimmäinen näistä on nk. luonnonkoemenetelmä, jossa hyödynnän Suomen 1970-luvun peruskoulu-uudistusta ns. eksogeenisena shokkimuuttujana yksilön kouluttautumista selittävässä ekonometrisessa mallissa. Totean signalointihypoteesin selityskyvyn tämän menetelmän perusteella vähäiseksi verrattuna koulutuksen tuottavuusvaikutusta korostavaan inhimillisen pääoman hypoteesiin. Tarkasteluni tulokset ovat kuitenkin osin tulkinnallisia, eivätkä ehdottomasti rajaa pois signalointihypoteesiakaan.

Toinen menetelmäni tarkastelee suhteellisen koulutuksen merkitystä yksilön ansiotulonmuodostusta selittävässä mallissa. Totean suhteellisen koulutustason määrittelyssä käytettävillä viiteryhmillä olevan selvä vaikutus saavutettuihin tutkimustuloksiin. Tästä syystä myös toisen menetelmän tulokset koulutuksen merkityksestä työmarkkinasignaalina ovat osin tulkinnallisia. Eniten tukea signalointihypoteesi saa, kun yksilön suhteellinen koulutustaso määritetään tämän ikäryhmän ja asuinalueen koulutusjakauman perusteella.

Kokonaisuutena tutkielman empiirinen osio tarjoaa enemmän tukea inhimillisen pääoman hypoteesille. Johtopäätöksenä totean peruskoulutusuudistuksella itsessään todennäköisesti olleen yksilöiden keskimääräistä tuottavuutta kasvattava vaikutus, mutta tämä tulos ei sinällään ole yleistettävissä koko koulutusjärjestelmää koskevaksi.

Empiirisessä osiossa analysoitu otos koostuu vuosina 1962-1966 Suomessa syntyneistä miehistä. Otos on leikkaus Tilastokeskuksen pitkittäistiedostosta.

JEL: I21, J31
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 78
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1147