inhimillinen pääoma

Tutkimuksessa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia palkanmuodostukseen teollisuuden toimihenkilöillä tutkimalla palkkaeroja kahden ammattiryhmän välillä. Ensimmäisen ryhmän, ’Inno’ henkilöt, muodostavat toimihenkilöt, jotka työskentelevät ICT -, T&K -, johto- tai markkinointitehtävissä kun taas tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät lukeutuvat ’ei-Inno’ toimihenkilöihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ammattien välisiä palkkaeroja tutkitaan myös sukupuolittain. Tutkimuksessa käytetään vertailukelpoisia aineistoja kolmesta eurooppalaisesta maasta : Tsekin

Tutkimuksessa tarkastellaan sekä yritysten sisäistä että yritysten välistä ura- ja palkkadynamiikkaa hyödyntämällä laajaa yhdistettyä työnantaja-työntekijä paneeliaineistoa. Käytettävä aineisto kattaa 26 vuoden ajanjakson ja se mahdollistaa kuusitasoisen vaativuustasohierarkian laatimisen yli 5000 yritykselle. Tutkimuksessa toistetaan monia Bakerin, Gibbsin ja Holmströmin (Quarterly Journal of Economics, 1994) tekemiä tarkasteluja, mutta samalla myös laajennetaan heidän analyysiaan ura- ja palkkadynamiikasta. Tutkimuksen

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet aineettoman pääoman olevan tärkeä talouskasvun ja tuottavuuden lähde. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu aineettoman pääoman vaikuttaneen merkittävällä tavalla palkkarakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin viime vuosina. Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa kirjallisuutta aineettoman pääoman palkkavaikutuksista tarkastelemalla aineettoman pääoman merkitystä sukupuolten palkkaerojen taustalla Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimus vertailee sukupuolten palkkaeroja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina

Sekä akateemisessa maailmassa että poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsee vahva usko siihen, että väestön keskimääräisen koulutustason nousu kaventaa palkkaeroja ja erityisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tässä paperissa selvitetään, ulottuuko tämä vaikutus nykypäivän tutkimus- ja kehitysintensiivisille vientitoimialoille kuten teknologiateollisuuteen. Vastaus tähän kysymykseen näyttäisi olevan varovainen ’ei’. Tuloksemme osoittavat, että teknologiateollisuuden toimihenkilöiden perinteisellä tavalla mitatun inhimillisen pääoman rakenteessa tapahtuneet

Tutkimuksessa tarkastellaan toimihenkilöiden välisiä eroja työ- ja palkkaurissa sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, missä uravaiheessa merkittävimmät erot syntyvät ja mikä merkitys erilaisilla siirtymillä on palkkakehityksen kannalta. Teoriaosuudessa liitetään työvoiman liikkuvuus perinteiseen inhimillisen pääoman teoriaan sekä yritysten sisäisiä työmarkkinoita käsittelevään kirjallisuuteen. Kuvainnollisessa analyysissä arvioidaan erilaisten urakehitystä määrittävien siirtymien yleisyyttä ja tärkeyttä

Tämä tutkielma tarkastelee työmarkkinasignaloinnin teoriaa käsittelevää kirjallisuutta ja koulutuksen mahdollista roolia työmarkkinasignaalina. Tarkastelen koulutuksen mahdollisen signaaliominaisuuden merkitystä yksilön ja yhteisön tulonmuodostuksessa nojautuen kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin. Esitän myös katsauksen tyypillisimpiin signalointihypoteesia empiirisesti testaaviin menetelmiin. Tutkielman empiirisessä osiossa pyrin testaamaan signaloinnin hypoteesia kahdella kirjallisuudessa esiintyvällä menetelmällä. Ensimmäinen näistä on nk. luonnonkoemenetelmä, jossa hyödynnän Suomen 1970-luvun peruskoulu-uudistusta ns.