


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; globalisaatio</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/globalisaatio/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkoissa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/mysteeri-avautuu-suomi-globaaleissa-arvoverkoissa/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/mysteeri-avautuu-suomi-globaaleissa-arvoverkoissa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 13 Feb 2013 13:58:29 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[B-sarja]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=21393</guid>
		<description><![CDATA[&#160; Globalisaatio on hajottanut kansalliset klusterit. Niiden sijaan yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät globaaleissa arvoverkostoissa. Kansallisissa toimialaklustereissamme oli kunkin klusterin kaikkia työtehtäviä. Sen sijaan globaaleissa arvoverkostoissa nuo työtehtävät ovat hajautuneet maailmalle. Maat eivät siis enää erikoistu toimialoihin vaan enemmän työtehtäviin ja toimintoihin. Arvonlisän syntyminen verkostoissa herättää kysymyksen siitä, kuka arvon oikeastaan luo ja missä ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>&nbsp;</p>
<p>Globalisaatio on hajottanut kansalliset klusterit. Niiden sijaan yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät globaaleissa arvoverkostoissa. Kansallisissa toimialaklustereissamme oli kunkin klusterin kaikkia työtehtäviä. Sen sijaan globaaleissa arvoverkostoissa nuo työtehtävät ovat hajautuneet maailmalle. Maat eivät siis enää erikoistu toimialoihin vaan enemmän työtehtäviin ja toimintoihin.</p>
<p>Arvonlisän syntyminen verkostoissa herättää kysymyksen siitä, kuka arvon oikeastaan luo ja missä se syntyy. Mitä tapahtuu arvonlisälle, jos tuotteen valmistus siirretään muualle? Entä onko valmistus Kiinassa aina Suomea halvempaa? Näihin kysymyksiin pureudutaan tässä kirjassa.</p>
<p>Julkaisuvuosi:2013<br />
Sivuja: 135<br />
Hinta: 44 €<br />
Kieli:suomi</p>
<p>ETLA B 257<br />
ISSN 0356-7443<br />
ISBN 978-951-628-574-3 (nid.)<br />
ISBN 978-951-628-574-0 (pdf)</p>
<p>Julkistamistilaisuuden <a href="/wp-content/uploads/ETLA-B257-esitys.pdf" target="_blank">esitys</a> pdf-tiedostona.<br />
Julkistamistilaisuuden <a href="/wp-content/uploads/ETLA-B257-esitys.pptx" target="_blank">esitys</a> pptx-tiedostona.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/mysteeri-avautuu-suomi-globaaleissa-arvoverkoissa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Network! Network! Network! How global technology start-ups access modern business ecosystems</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 29 Jan 2013 13:56:09 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Antti-Jussi Tahvanainen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Working Papers]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/yleinen/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems-2/</guid>
		<description><![CDATA[Abstract: This study explores the very first mile in entrepreneurial networking by examining what entrepreneurs really do to connect to critical stakeholders and, thereby, to integrate into foreign business ecosystems. Reverting to explorative, inductive methodology, the study contributes to the existing body of knowledge by approaching networking from a rare angle; networking as practice. The ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Abstract: This study explores the very first mile in entrepreneurial networking by examining what entrepreneurs really <i>do</i> to connect to critical stakeholders and, thereby, to integrate into foreign business ecosystems. Reverting to explorative, inductive methodology, the study contributes to the existing body of knowledge by approaching networking from a rare angle; networking as practice. The study examines (i) the precepts and principles that direct the start-ups’ networking efforts, (ii) the practices they employ to identify relevant partners and establish connections to them, (iii) the practices they make use of in the interface of newly established connections to sway and commit the respective partners to their cause and network, and finally (iv), the practices that offshore governmental agency nodes apply to help start-ups assimilate to foreign local ecosystems. We found that firms need to embrace and learn how to exploit serendipitous networking opportunities to gain access to stakeholders that purely ansoffian planning approaches could never uncover. The exploitation of serendipity necessitates flexibility with regard to the start-ups’ existing product or service concepts, strategies and business plans because in the serendipitous mode these are often re- and co-designed with newly encountered stakeholders. Many of the actual networking practices were found to have evolved together with the progress of other dominant megatrends such as the spread and acceptance of social and other digital media. Such progress seems to have endogenously affected some of the conventional cultural tenets of networking, helping to bypass hierarchical gatekeepers in organizations, for instance. In addition, the diffusion and acceptance of more content- and context-rich communication techniques such as social and mobile video, prototyping and story-telling have made pitching a proposal faster, more holistic, experiential and interactive. We further found that offshore governmental agency nodes can play a decisive role in accelerating and facilitating the integration of foreign newcomers into a local ecosystem. Important prerequisite for the capability to provide such services is a respected and established status within the ecosystem, a vast, cross-sectoral network, and professional employees with hands-on industrial experience in the respective ecosystem.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2013<br />
Sivuja: 32<br />
Hinta: 15 €<br />
Kieli: englanti</p>
<p>ETLA Working Papers No 4<br />
ISSN 2323-2439</p>
<p>&nbsp;</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/network-network-network-global-technology-start-ups-access-modern-business-ecosystems/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-ala.  Tuotantoketjut hajautuvat, osaamistarpeet muuttuvat</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1273-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1273-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 29 May 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Pekka Ylä-Anttila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[elektroniikka- ja tietotekniikka-ala]]></category>
		<category><![CDATA[ennakointi]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[osaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[sähkö-]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5049</guid>
		<description><![CDATA[Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-ala on syvässä murroksessa ICT -teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. ICT -alan työllisyys supistuu jyrkästi lähivuosien aikana ja alalta häviää nyt runsaasti korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja. Syinä ovat globaalin markkinatilanteen muutokset sekä alan arvoketjujen hajautuminen maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan, kun ICT -alan teollisuustuotanto ja työllisyys supistuvat, tietotekniikkapalveluiden tuotanto kasvaa. Osa ICT -alan teollisesta tuotannosta vapautuvasta ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-ala on syvässä murroksessa ICT -teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. ICT -alan työllisyys supistuu jyrkästi lähivuosien aikana ja alalta häviää nyt runsaasti korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja. Syinä ovat globaalin markkinatilanteen muutokset sekä alan arvoketjujen hajautuminen maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan, kun ICT -alan teollisuustuotanto ja työllisyys supistuvat, tietotekniikkapalveluiden tuotanto kasvaa. Osa ICT -alan teollisesta tuotannosta vapautuvasta työvoimasta siirtyykin palvelualoille, mutta myös muille teollisuuden aloille kuten koneteollisuuteen, jonka tuotteet ovat muuttumassa yhä enemmän ohjelmistoja ja palveluita sisältäviksi. Koko alaa koskevat poikkeuksellisen suuret muutokset asettavat koulutusjärjestelmällä ja koulutustarpeiden ennakoinnille suuria haasteita.</p>
<p>JEL: J62, L63, O25, O33<br />
Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 20<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1273</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1273-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Outsourcing, occupational restructuring, and employee well-being: Is there a silver lining?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1271-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1271-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 19 Apr 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5041</guid>
		<description><![CDATA[This paper explores the effects of outsourcing on employee well-being through the use of the Finnish linked employer-employee data. The direct negative effect of outsourcing is attributable to greater job destruction and worker outflow. In terms of perceived well-being, the winners in international outsourcing are those who are capable of performing interactive tasks (i.e., managers, ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>This paper explores the effects of outsourcing on employee well-being through the use of the Finnish linked employer-employee data. The direct negative effect of outsourcing is attributable to greater job destruction and worker outflow. In terms of perceived well-being, the winners in international outsourcing are those who are capable of performing interactive tasks (i.e., managers, professionals and experts), especially when offshoring involves closer connections to other developed countries.</p>
<p>JEL: J28, F23<br />
Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 32<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1271</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1271-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kilpailukyky ja globaalin toimintaympäristön muutos &#8211; Suomen koneteollisuus maailmantaloudessa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 19 Aug 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Paavo Suni</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[koneteollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[nousevat taloudet]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4977</guid>
		<description><![CDATA[Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien  lähinnä Kiinan  asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien  lähinnä Kiinan  asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu ja ulkoistettu ja monet teollisuusyritykset ovat siirtyneet erilaisten palveluiden tuottajiksi. Suomen koneteollisuuden sopeutuminen globaalin kilpailutilanteen muutoksiin on tapahtunut merkittävän rakennemuutoksen kautta : alan sisällä kannattavuus- ja tuottavuuserot ovat kasvaneet, toimipaikkoja on lopetettu ja resursseja on siirtynyt paremman tuottavuuden yksiköihin. Tämän seurauksena alan tuottavuus on kasvanut suhteellisen nopeasti viiden viime vuoden aikana.</p>
<p>JEL: F13, L60, l64, O12<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 44<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1255</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1255-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Antaa valojen palaa &#8211; Teollisuutta tarvitaan</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/b249-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/b249-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 17 Mar 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Timo Nikinmaa</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[B-sarja]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[teollisuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=10650</guid>
		<description><![CDATA[Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti  joskaan ei yksimielisesti  on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin? Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti  joskaan ei yksimielisesti  on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin?</p>
<p>Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka on nojautunut palveluelinkeinoihin ja antanut kotimaisen teollisuuden kutistua. Tulokset eivät ole kehuttavat, maan julkinen ja ulkomainen velka kasvavat vuosi vuodelta. Saksa taas tukeutuu hyvistä neuvoista huolimatta teollisuuteen, on maailman toiseksi suurin vientimaa ja kasvattaa ulkomaisia varojaan suuren vaihtotaseylijäämän siivittämänä. Kumpi niistä mahtaa olla parempi esikuva?</p>
<p>Yhdysvalloissa etsitään presidentin johdolla keinoja teollisuuden elinvoiman parantamiseen, ja Euroopan uudessa kasvustrategiassa on teollisuuspolitiikka nostettu yhdeksi painopisteeksi. Ei kai Suomi ole jäämässä junasta?</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 73<br />
Hinta: 30€<br />
Kieli: Suomi<br />
ETLA B 249</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/b249-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Globalization, Creative Destruction, and Labor Share Change: Evidence on the Determinants and Mechanism from Longitudinal Plant-level Data</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1178-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1178-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 02 Feb 2009 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Maliranta</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälinen kauppa]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[mikro-tason rakenne¬muutos]]></category>
		<category><![CDATA[työn tulo-osuus]]></category>
		<category><![CDATA[ulkomaalaisomistus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4669</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa tarkastellaan työn tulo-osuuden muutoksen mikrotaloudellisia mekanismeja käyttäen teollisuuden toimipaikka-aineistoa vuosilta 19752005. Lisäksi tarkastelemme työn tulo-osuuden kehityksen kytköstä työn tuottavuuden ja palkkojen muutosten mikro-dynamiikkaan. Työn tulo-osuuden muutos hajotetaan ns. toimipaikkatekijään (keskimääräinen muutos jatkavissa toimipaikoissa) sekä rakennemuutostekijään. Rakennemuutoksen kontribuutio on negatiivinen silloin, kun kannattavien yritysten markkinaosuudet kasvavat. Tulosten mukaan viennin osuuden kasvulla on ollut negatiivinen yhteys ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa tarkastellaan työn tulo-osuuden muutoksen mikrotaloudellisia mekanismeja käyttäen teollisuuden toimipaikka-aineistoa vuosilta 19752005. Lisäksi tarkastelemme työn tulo-osuuden kehityksen kytköstä työn tuottavuuden ja palkkojen muutosten mikro-dynamiikkaan. Työn tulo-osuuden muutos hajotetaan ns. toimipaikkatekijään (keskimääräinen muutos jatkavissa toimipaikoissa) sekä rakennemuutostekijään. Rakennemuutoksen kontribuutio on negatiivinen silloin, kun kannattavien yritysten markkinaosuudet kasvavat. Tulosten mukaan viennin osuuden kasvulla on ollut negatiivinen yhteys työn tulo-osuuden muutokseen Suomessa. Vaikutus tulee siitä, että viennin kasvu kiihdyttää työn tuottavuutta kasvattavaa rakennemuutosta.</p>
<p>JEL: F16, J31<br />
Julkaisuvuosi: 2009<br />
Sivuja: 34<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1178</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1178-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kuka pelkää globalisaatiota? Suomalaisten pelot ja toiveet sekä toteutuneet vaikutukset</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1167-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1167-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 01 Dec 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[asenteet]]></category>
		<category><![CDATA[ennakkoluulot]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4625</guid>
		<description><![CDATA[Kaksi kolmesta EVAn kyselyyn vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa vastanneesta suomalaisesta uskoo, että globalisaatio tarkoittaa työpaikkojen yhä enenevää siirtymistä halvemman työvoiman maihin  kuitenkin 70 prosenttia pitää omaa työpaikkaansa vaikeasti siirrettävänä ja siirron kohteeksi pelkää joutuvansa ainoastaan 8 % vastaajista. Kun sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset todistelevat globalisaation työvoimavaikutusten olevan varsin maltillisia, voidaan ihmetellä, kuka ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Kaksi kolmesta EVAn kyselyyn vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa vastanneesta suomalaisesta uskoo, että globalisaatio tarkoittaa työpaikkojen yhä enenevää siirtymistä halvemman työvoiman maihin  kuitenkin 70 prosenttia pitää omaa työpaikkaansa vaikeasti siirrettävänä ja siirron kohteeksi pelkää joutuvansa ainoastaan 8 % vastaajista. Kun sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset todistelevat globalisaation työvoimavaikutusten olevan varsin maltillisia, voidaan ihmetellä, kuka globalisaatiota pelkää ja miksi? Miksi talouden kansainvälistymisen kokonaisvaltaisten vaikutusten uskotaan olevan murskaavia, omakohtaisten kokemusten ja tulevaisuudennäkymien ollessa huomattavasti positiivisempia? Tässä tarkastelussa saadaan selville, että globalisaation kelkkaan ovat hymyssä suin hypänneet korkeasti koulutetut, palvelusektoreilla työskentelevät ja miehet. Lisäksi huomataan, että käsitykseen globalisaatiosta vaikuttavat enemmän asenteet kuin omakohtaiset kokemukset työmarkkinoilla.</p>
<p>JEL: F02, Z10<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 16<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1167</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1167-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Domestic Employment Effects of Offshoring: Empirical Evidence from Finland</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1166-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1166-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 19 Nov 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[toimintojen siirrot ulkomaille]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyysvaikutukset]]></category>
		<category><![CDATA[ulkomaille ulkoistaminen]]></category>
		<category><![CDATA[vaikutukset kotimaahan]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4617</guid>
		<description><![CDATA[Toimintojen ulkomaille siirtojen vaikutukset kotimaan työllisyyteen : empiirisiä tuloksia Suomesta Tutkimus tarkastelee empiirisen aineiston avulla toimintojen ulkomaille siirtosuunnitelmien yhteyttä kotimaiseen kokonaistyöllisyyteen yrityksen tasolla. Analyysi perustuu painotettuun aineistoon, joka sisältää 652 suomalaista yritystä ja huomioi siirrettävien tehtävien toimialat. Lisäksi on otettu huomioon ulkomaille siirtojen kaksi eri väylää : yrityksen sisäinen toimintojen ulkomaille siirto sekä ulkomaille ulkoistaminen. ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Toimintojen ulkomaille siirtojen vaikutukset kotimaan työllisyyteen : empiirisiä tuloksia Suomesta<br />
Tutkimus tarkastelee empiirisen aineiston avulla toimintojen ulkomaille siirtosuunnitelmien yhteyttä kotimaiseen kokonaistyöllisyyteen yrityksen tasolla. Analyysi perustuu painotettuun aineistoon, joka sisältää 652 suomalaista yritystä ja huomioi siirrettävien tehtävien toimialat. Lisäksi on otettu huomioon ulkomaille siirtojen kaksi eri väylää : yrityksen sisäinen toimintojen ulkomaille siirto sekä ulkomaille ulkoistaminen. Keskeinen tulos onkin, että toimintojen ulkomaille siirrot saattavat vaikuttaa merkittävästi kotimaiseen työllisyyteen, vaikutuksen suunnan kuitenkin riippuessa vahvasti siirtoväylästä. Tulosten mukaan palveluiden ulkomaille ulkoistaminen on positiivisesti yhteydessä kotimaan odotettuun työllisyyteen sekä palvelu- että teollisuussektorilla. Myös t&#038;k :n ulkomaille ulkoistaminen on positiivisesti yhteydessä odotettuun kotimaiseen työllisyyteen, kun taas yritysten sisäisten siirtojen odotettiin heikentävän työllisyystilannetta kotimaassa. Teollisuussektorilla tuotannon ulkomaille ulkoistaminen heikensi odotuksia kotimaisesta työllisyystilanteesta. Lopullinen johtopäätös on, että ainoastaan palvelusektorilla yrityksen sisäisillä toimintojen ulkomaille siirroilla on negatiivinen vaikutus olettamukseen tulevaisuuden kotimaisesta työllisyydestä. Analyysissä huomataankin, että sekä siirtokanavien että toimintojen erittelyllä on tärkeä rooli, kun halutaan ymmärtää toimintojen ulkomaille siirtojen vaikutuksia kotimaiseen työllisyyteen.</p>
<p>JEL: F16, F23, L20<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 25<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1166</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1166-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Domestic R&amp;D Employment Effects of Offshoring R&amp;D Tasks: Some Empirical Evidence from Finland</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1163-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1163-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 06 Nov 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Jyrki Ali-Yrkkö</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[globalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kotimaa]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[tuotekehitys]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[ulkoistaminen]]></category>
		<category><![CDATA[ulkomaille siirtäminen]]></category>
		<category><![CDATA[uudelleensijoittuminen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4601</guid>
		<description><![CDATA[T&#38;K-toimintojen kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan &#8211; Empiirinen tutkimus Suomen aineistolla Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&#38;k) kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaahan. Aineisto koostuu Suomessa toimivista yrityksistä. Ekonometristen analyysien tulosten mukaan sillä, että yrityksellä on t&#38;k-toimintaa ulkomailla ei ole vaikutusta t&#38;k-henkilöstön määrään kotimaassa. Tulokset muuttuvat, kun otetaan huomioon t&#38;k-toiminnan kansainvälistymisen muoto ja yritysten toimiala. Teollisuudessa erityisesti konsernin ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>T&amp;K-toimintojen kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan &#8211; Empiirinen tutkimus Suomen aineistolla<br />
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&amp;k) kansainvälistymisen vaikutuksia kotimaahan. Aineisto koostuu Suomessa toimivista yrityksistä. Ekonometristen analyysien tulosten mukaan sillä, että yrityksellä on t&amp;k-toimintaa ulkomailla ei ole vaikutusta t&amp;k-henkilöstön määrään kotimaassa. Tulokset muuttuvat, kun otetaan huomioon t&amp;k-toiminnan kansainvälistymisen muoto ja yritysten toimiala. Teollisuudessa erityisesti konsernin sisäisellä t&amp;k-toiminnan siirrolla ulkomaille on selvä negatiivinen vaikutus niiden aikomuksiin lisätä t&amp;k-henkilöstöä kotimaassa. Toisaalta t&amp;k-toiminnan laajentamisella ulkomailla on positiivinen yhteys kotimaisen t&amp;k-henkilöstön kanssa. Palvelualoilla puolestaan t&amp;k :n ulkoistaminen ulkomaille vähentää todennäköisyyttä, että yritys lisää t&amp;k-henkilöstöä kotimaassa. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että t&amp;k :n kansainvälistymisen muodolla on vaikutusta siihen, onko koti- ja ulkomainen t&amp;k toisiaan täydentäviä vai korvaavia.</p>
<p>JEL: J6, J3<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 31<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1163</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1163-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>