


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; EU</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/aiheet/eu-fi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>EU:n rahoituskehykset &#8211; Suomen asema seuraavalla kehyskaudella 2014-2020</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1207-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1207-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 04 Dec 2009 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Markku Kotilainen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[aluepolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[EU:n budjetti]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[maatalouspolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus ja kehitys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4793</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan osuus EU :n budjetissa pienenee tuntuvasti. Myös budjetin kokoa voidaan samalla haluttaessa leikata. Tutkimuksen mukaan Suomi kykenee sopeutumaan budjetin rakenteen muutokseen suhteellisen hyvin. Maatalouden osalta tilakoon kasvu, tuottavuuden kohoaminen ja erityisesti kansallisen maataloustuen oletettu jatkuminen merkitsevät sitä, että tuotannon taso ei merkittävästi muutu. Aluepolitiikassa EU-tukien kasvun hidastumista tai niiden leikkausta voidaan kompensoida haluttaessa kansallisilla aluetuilla. Sopeutumispainetta uudella rahoituskehyskaudella vähentää se, että merkittävä osa sopeutumisesta on toteutunut jo kuluvalla kaudella. Suomi pystyy sopeutumaan myös kilpailukykyrahoituksen kasvuun, kunhan se kehittää valmiuksiaan tutkimus- ja muun kilpailukykyrahoituksen haussa.</p>
<p>JEL: O52, F53, F55, H87, Q18, R58, I28<br />
Julkaisuvuosi: 2009<br />
Sivuja: 102<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1207</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1207-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tax/benefit Systems and Growth Potential of the EU</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1122-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1122-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 14 Feb 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EMU]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[ilmastopolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[vero- ja tulonsiirtojärjestelmät]]></category>
		<category><![CDATA[verokilpailu]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4447</guid>
		<description><![CDATA[Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen suorituskykynsä parantamiseksi. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa yhdessä yhteiskunnallisen koheesion ja ympäristön kestävän kehityksen kanssa. Keskeiset taloudelliset välineet tavoitteiden saavuttamiseksi koostuvat EU-maissa vero- ja tulonsiirtopolitiikan instrumenteista. Taloudellinen ja poliittinen ympäristö näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi riippuu nykyään  sekä politiikan tekoa edistäen että sitä rajoittaen  sellaisista muutostekijöistä kuin ikääntyminen, globalisaatio ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen suorituskykynsä parantamiseksi. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa yhdessä yhteiskunnallisen koheesion ja ympäristön kestävän kehityksen kanssa. Keskeiset taloudelliset välineet tavoitteiden saavuttamiseksi koostuvat EU-maissa vero- ja tulonsiirtopolitiikan instrumenteista. Taloudellinen ja poliittinen ympäristö näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi riippuu nykyään  sekä politiikan tekoa edistäen että sitä rajoittaen  sellaisista muutostekijöistä kuin ikääntyminen, globalisaatio ja tiivistynyt verojen ja sosiaalipoliittisten järjestelmien kansainvälinen kilpailu.</p>
<p>Tutkimusprojekti Tax/benefit systems and potential growth of the EU &#8211; TAXBEN (SCS8-CT-2004-502639) perustuu spesifikaatioon EU :n tutkimuksen kuudennen puiteohjelman kohdassa SSP Priority 8 Topic 3.1. Task 4. Tämän mukaisesti se otti tavoitteeksi tehdä syvällistä tutkimusta vero- ja tulonsiirtopolitiikasta viidellä laajalla aihealueella, joissa näillä politiikoilla on keskeinen merkitys EU :n tavoitteiden kannalta. Nämä kohdealueet olivat : työllisyys, yritysverotus verokilpailun oloissa, tuottavuus ja taloudellinen konvergenssi, makrotalouspolitiikka yhteisen rahapolitiikan oloissa sekä ympäristö ja ilmastonmuutos. Projektin toteutti seitsemän eurooppalaista talouspolitiikkaa tutkivaa tutkimuslaitosta ENEPRI-verkoston (European Network of Economic Policy Research Institutes) puitteissa ETLAn toimiessa tieteellisesti koordinoivana laitoksena.</p>
<p>Projektiryhmä on käyttänyt työssään monia uusia lähestymistapoja, erityisesti rakentaessaan uusia tutkimusvälineitä, jotka nojaavat yleisen tasapainon malleihin, jotta verotuksen sekä suorat että epäsuorat vaikutukset voidaan analysoida. Myös laajojen, useita maita käsittävien mallien uusia sovelluksia toteutettiin arvioimaan veropolitiikan vaikutuksia. Tämän lisäksi laadittiin ekonometrisia estimointeja selvittämään keskeisten taloudellisten tavoitemuuttujien ja vero- ja kannustinpolitiikan ja muun finanssipolitiikan välisiä yhteyksiä käyttämällä työmarkkinoita ja koko taloutta kuvaavia laajoja kansainvälisiä tietoaineistoja. Toteutettiin myös joukko teoreettisia tarkasteluja talouspolitiikasta yhteisen rahan oloissa. Tehdyt analyysit kattoivat EU-15 -maat, EU :n uudet jäsenmaat, joissakin tutkimuksissa myös muita OECD-maita, ja joissakin tapauksissa tarkastelut laajennettiin talouspolitiikkaan koko maailmantalouden mittakaavassa.</p>
<p>Kaiken kaikkiaan TAXBEN-tutkimushankkeessa laadittiin 24 tutkimusraporttia viidessä työosiossa ja pidettiin viisi tutkimusseminaaria loppukonferenssin ohella, joka pidettiin Brysselissä 27.11.2006. Tutkimushankkeessa saavutettiin laaja joukko tutkimustuloksia ja -oivalluksia liittyen vero- ja tulonsiirtojärjestelmiin sekä johtopäätöksiä koskien talouspolitiikkasuosituksia, jotka tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa politiikantekoa ja vero- ja tulonsiirtojärjestelmien uudistustyötä Euroopan unionissa. Ne on kaikki summeerattu tässä loppuraportissa.</p>
<p>Tutkimushankkeen verkkosivut osoitteessa www.taxben.org sisältävät yksityiskohtaiset tiedot projektin koko tuotoksesta ja pidetyistä seminaareista ja muista tilaisuuksista. Yhteyshenkilö on hankkeen tieteellinen koordinaattori Kari. E.O. Alho; Kari.Alho@etla.fi.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 89<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1122</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1122-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Growth Prospects of Emerging Market Economies in Europe &#8211; How Fast Will They Catch up with the Old West?</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1115-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1115-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 30 Dec 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[kehittyvät taloudet]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[konvergenssi]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4419</guid>
		<description><![CDATA[Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen euron suhteen johtavan hintatasojen konvergenssin oletetaan riippuvan tulotasoerosta. Arvioimme lisäksi sitä, onko KIE-maiden koulutuksen taso riittävä EU15 :n kiinniottamiseksi. EU-jäsenyyden, joka useimmilla KIE-mailla on, voidaan odottaa tukevan maiden investointi- ja yritysilmapiiriä ja johtavan sellaisen talous- ja muun politiikan harjoittamiseen, joka tukee konvergenssia pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan KIE-maat eivät saa EU15-maita kiinni vuoteen 2050 mennessä. Jos tulokset kuitenkin yhdistetään analyysiimme kasvuvauhdin epävarmuudesta ja laskelmiin tulosten luottamusvälistä sekä kvalitatiiviseen arvioon muista tekijöistä (politiikka, instituutiot, koulutustaso), joita ei ole otettu kasvumallissa eksplisiittisesti huomioon, voidaan argumentoida, että jotkin KIE-maat todennäköisesti saavuttavat EU15-maiden keskimääräisen tulotason muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana.</p>
<p>JEL: O47<br />
Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 46<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1115</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1115-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Free Trade between the EU and Russia &#8211; Sectoral Effects and Impacts on Northwest Russia</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1087-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1087-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 10 Apr 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[integraatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[vapaakauppa]]></category>
		<category><![CDATA[Venäjä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4303</guid>
		<description><![CDATA[Vapaakauppa EUn ja Venäjän välillä : Toimialavaikutukset ja vaikutukset Luoteis-Venäjällä Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU25-maiden ja Venäjän välisen vapaakaupan vaikutuksia yleisen tasapainon GTAP-mallin avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toimialakohtaisia vaikutuksia eri maissa ja tehdään arvio vaikutuksista Luoteis-Venäjän eri alueilla. Vapaakauppa itsessään heikentää Venäjän vaihtosuhdetta ja alentaa hieman hyvinvointia. Kun vapaakauppaan yhdistetään pieni tuottavuuden paraneminen, hyvinvointi kasvaa. Tämä ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Vapaakauppa EUn ja Venäjän välillä : Toimialavaikutukset ja vaikutukset Luoteis-Venäjällä<br />
Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU25-maiden ja Venäjän välisen vapaakaupan vaikutuksia yleisen tasapainon GTAP-mallin avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toimialakohtaisia vaikutuksia eri maissa ja tehdään arvio vaikutuksista Luoteis-Venäjän eri alueilla. Vapaakauppa itsessään heikentää Venäjän vaihtosuhdetta ja alentaa hieman hyvinvointia. Kun vapaakauppaan yhdistetään pieni tuottavuuden paraneminen, hyvinvointi kasvaa. Tämä korostaa uudistusten merkitystä Venäjän talouskehityksen kannalta. Tuotannon määrä metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä puu- ja paperiteollisuudessa vähenee. Sen sijaan investointi-tavaroiden, öljy- ja kaasusektorin sekä palvelualojen tuotanto kasvaa. Siten vapaakaupasta aiheutuu Venäjällä Hollannin taudin oireita. Bruttokansantuotteen osalta Luoteis-Venäjä hyötyy keskimäärin hieman vähemmän kuin koko Venäjä. Tämä johtuu tuotantorakenteesta. Eri Luoteis-Venäjän alueiden välillä on kuitenkin tässä suhteessa eroja.</p>
<p>JEL: F15, F17<br />
Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 23<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1087</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1087-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Productivity, Employment and Taxes &#8211; A SVAR Analysis of Trade-offs and Impacts</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1074-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1074-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 27 Feb 2007 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[verot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4255</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan identifioida teknologia-, kysyntä- sekä työn ja pääoman verokiilan shokit niiden pitkän ajan vaikutuksia koskevien rajoitteiden pohjalta. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan EU15 -maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan identifioida teknologia-, kysyntä- sekä työn ja pääoman verokiilan shokit niiden pitkän ajan vaikutuksia koskevien rajoitteiden pohjalta. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan EU15 -maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ja tilastollisesti merkitsevä lyhyen aikavälin negatiivinen vaikutus työllisyyteen positiivisesta tuottavuusshokista, joka kuitenkin pienenee ja tulee yli ajan ei-merkitseväksi useimmissa, mutta ei kaikissa EU-maissa. Edellinen tilanne tulkitaan olevan seurausta nimellisestä hintajäykkyydestä ja jälkimmäinen reaalisesta tai rakenteellisesta jäykkyydestä taloudessa. USA :ssa kumpikaan tapaus ei esiinny, joten siellä hinnat ovat joustavia. Työlle asetetun verokiilan muutoksilla on huomattava negatiivinen vaikutus työllisyyteen lyhyellä ja pitkällä ajalla EU-15 -alueella, myös pääomaveroshokkien vaikutukset tuottavuuteen ovat negatiivisia. Valtaosalla yksittäisistä EU15-maista nämä vaikutukset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä.</p>
<p>JEL: O49, H29, J20<br />
Julkaisuvuosi: 2007<br />
Sivuja: 19<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1074</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1074-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Productivity, Empoyment and Taxes &#8211; Evidence on the Potential Trade-offs and Impacts in the EU</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1054-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1054-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 15 Nov 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[verot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4174</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan tutkittavat hypoteesit identifioida. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan kaikille EU15-maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ja tilastollisesti merkitsevä lyhyen aikavälin negatiivinen vaikutus työllisyyteen positiivisesta tuottavuusshokista, joka kuitenkin pienenee ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan tutkittavat hypoteesit identifioida. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan kaikille EU15-maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ja tilastollisesti merkitsevä lyhyen aikavälin negatiivinen vaikutus työllisyyteen positiivisesta tuottavuusshokista, joka kuitenkin pienenee ja tulee yli ajan ei-merkitseväksi useimmissa, mutta ei kaikissa EU-maissa. Edellinen tilanne tulkitaan olevan seurausta nimellisestä hintajäykkyydestä ja jälkimmäinen reaalisesta tai rakenteellisesta jäykkyydestä taloudessa. USA :ssa kumpikaan tapaus ei esiinny, joten siellä hinnat ovat joustavia. Kokonaisveroshokeilla on enimmäkseen lyhyen ajan negatiivinen vaikutus, joka on jonkin verran voimakkaampi tuottavuuteen kuin työllisyyteen. Mutta kun teemme jaon työvoima- ja yritysveroihin, edellisillä on EU15-aluetta kokonaisuutena analysoiden voimakas negatiivinen vaikutus työllisyyteen, kun taas jälkimmäiset ovat vaikutuksiltaan melko neutraaleja. Toisena empiirisenä lähestymistapana simuloimme aggregatiivista ekonometrista työmarkkinamallia ja asetamme siihen erilaisia shokkeja koskien tuottavuutta ja vero-etuusjärjestelmää. Tuottavuus voi nousta panostamalla T&amp;K :hen tai rationalisoimalla työvoiman käyttöä. Tulokseksi saadaan, että vaikka pitkällä ajalla ei vallitsekaan riippuvuutta työllisyyden ja tuottavuuden välillä, lyhyellä ajalla tuottavuuden nousun kiihtymisellä on selvä positiivinen vaikutus työllisyyteen</p>
<p>JEL: O49, H29, J20<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 24<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1054</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1054-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Structural Reforms in the EU and Political Myopia in Economic Policies</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1050-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1050-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 09 Nov 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[lyhytnäköisyys]]></category>
		<category><![CDATA[talousuudistus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4170</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimus tarkastelee taloudellisia uudistuksia EU :ssa käyttäen apuna taloudellis-poliittista mallia, joka ottaa huomioon mahdollisen poliittisen lyhytnäköisyyden talouspolitiikassa, ja analysoi uudistuksia verotuksessa, hyvinvointivaltiossa sekä työ- ja hyödyke-markkinoilla. Tulokseksi saadaan, että korkea verotus ja laajat hyvinvointimenot ovat todennäköisiä, kun likinäköisyys on vallalla talouspolitiikassa. Tarkastelemme myös EU :n vakaus- ja kasvusopimuksen (VKS) vaikutusta uudistuspolitiikkaan. VKS rajoittaa verotuksen uudistamista, ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimus tarkastelee taloudellisia uudistuksia EU :ssa käyttäen apuna taloudellis-poliittista mallia, joka ottaa huomioon mahdollisen poliittisen lyhytnäköisyyden talouspolitiikassa, ja analysoi uudistuksia verotuksessa, hyvinvointivaltiossa sekä työ- ja hyödyke-markkinoilla. Tulokseksi saadaan, että korkea verotus ja laajat hyvinvointimenot ovat todennäköisiä, kun likinäköisyys on vallalla talouspolitiikassa. Tarkastelemme myös EU :n vakaus- ja kasvusopimuksen (VKS) vaikutusta uudistuspolitiikkaan. VKS rajoittaa verotuksen uudistamista, mutta tukee muiden lohkojen uudistamista, mutta näiden vaikutusten suuruus ei todennäköisesti ole huomattava käytännössä. Päättelemme edelleen, että taloudelliset ja poliittiset tekijät puoltavat uudistusten painopisteen asettamista hyödykemarkkinoiden uudistamiseen työmarkkinoiden sijasta, mikä onkin ollut yleisesti ottaen suuntaus käytännössä EU :ssa. Ekonometrinen evidenssi tukee näitä tuloksia. Uudistusten koordinointi EU-tasolla on tärkeintä hyödykemarkkinoiden tapauksessa, mutta ei muilla alueilla.</p>
<p>JEL: E20, H30<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 30<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 1050</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1050-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Economic Effects of Free Trade between the EU and Russia</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp969-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp969-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 30 Mar 2005 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[integraatio]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[vapaakauppa]]></category>
		<category><![CDATA[Venäjä]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3859</guid>
		<description><![CDATA[JEL: F15, F17 Julkaisuvuosi: 2005 Sivuja: 14 Hinta: 10€ Kieli: Englanti Keskustelunaiheita nro 969]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>JEL: F15, F17<br />
Julkaisuvuosi: 2005<br />
Sivuja: 14<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 969</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp969-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Citizens Should Vote on Secession</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp939-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp939-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 20 Oct 2004 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Niku Määttänen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[federalismi]]></category>
		<category><![CDATA[irtautuminen]]></category>
		<category><![CDATA[kansanäänestys]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3755</guid>
		<description><![CDATA[JEL: H77, D72, D61 Julkaisuvuosi: 2004 Sivuja: 15 Hinta: 10€ Kieli: Englanti Keskustelunaiheita nro 939]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>JEL: H77, D72, D61<br />
Julkaisuvuosi: 2004<br />
Sivuja: 15<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 939</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp939-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Integration and Conditional Convergence in the Enlarged EU Area</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp935-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp935-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 07 Oct 2004 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Kaitila</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[ehdollinen konvergenssi]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[integraatio]]></category>
		<category><![CDATA[itälaajeneminen]]></category>
		<category><![CDATA[kasvu]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=3741</guid>
		<description><![CDATA[Julkaisuvuosi: 2004 Sivuja: 17 Hinta: 10€ Kieli: Englanti Keskustelunaiheita nro 935]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Julkaisuvuosi: 2004<br />
Sivuja: 17<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Englanti<br />
Keskustelunaiheita nro 935</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp935-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>