EU

Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan

Euroopan unioni on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen suorituskykynsä parantamiseksi. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa yhdessä yhteiskunnallisen koheesion ja ympäristön kestävän kehityksen kanssa. Keskeiset taloudelliset välineet tavoitteiden saavuttamiseksi koostuvat EU-maissa vero- ja tulonsiirtopolitiikan instrumenteista. Taloudellinen ja poliittinen ympäristö näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi riippuu nykyään – sekä politiikan tekoa edistäen että sitä rajoittaen – sellaisista muutostekijöistä kuin ikääntyminen, globalisaatio

Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen

Vapaakauppa EUn ja Venäjän välillä : Toimialavaikutukset ja vaikutukset Luoteis-Venäjällä Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU25-maiden ja Venäjän välisen vapaakaupan vaikutuksia yleisen tasapainon GTAP-mallin avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toimialakohtaisia vaikutuksia eri maissa ja tehdään arvio vaikutuksista Luoteis-Venäjän eri alueilla. Vapaakauppa itsessään heikentää Venäjän vaihtosuhdetta ja alentaa hieman hyvinvointia. Kun vapaakauppaan yhdistetään pieni tuottavuuden paraneminen, hyvinvointi kasvaa. Tämä

Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan identifioida teknologia-, kysyntä- sekä työn ja pääoman verokiilan shokit niiden pitkän ajan vaikutuksia koskevien rajoitteiden pohjalta. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan EU15 -maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen

Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan tutkittavat hypoteesit identifioida. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan kaikille EU15-maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ja tilastollisesti merkitsevä lyhyen aikavälin negatiivinen vaikutus työllisyyteen positiivisesta tuottavuusshokista, joka kuitenkin pienenee