Etla » bioteknologia

Expectations, Reality and Performance in the Finnish Biotechnology Business

Tuomo Nikulainen — Wed, 19 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa tavoitteena on arvioida bioteknologiasektorin kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelussa ovat yritysten kasvuodotukset, näiden odotusten toteutuminen, julkisen rahoituksen kehitys sekä tunnistaa mahdolliset tekijät yritysten kasvun ja tuloksellisuuden taustalla. Tutkimusten tulokset näyttävät yritysten kasvuodotusten ja realisoituneen kasvun välillä olevan merkittävä ero. Vain noin kolmannes odotetusta kasvusta toteutui. On kuitenkin huomioitava, että koko sektori on kasvanut merkittävästi niin liikevaihdolla kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. Samaan aikaan julkisen rahoituksen määrä on vaihdellut huomattavissa määrin 2000-luvulla johtuen julkisen rahoituksen uudelleensuuntauksesta sekä viimeaikaisen talouskriisin johdosta. Tutkimuksen tulokset tuottavat merkittäviä politiikka johtopäätöksiä liittyen Suomen bioteknologiasektorin mahdollisiin kasvukanaviin.

Pohjois-Savon kilpailukyky ja tulevaisuuden haasteet – Selvitys Pohjois-Savon liitolle

Martti Kulvik — Fri, 07 Sep 2012 11:00:00 +0000

Pohjois-Savon yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 10 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus oli vajaa kolmannes. Maakunnan teollinen rakenne ei ole vahva, mutta ei toisaalta huolestuttavan ohkainenkaan, koska maakunnalla on menestyneitä kapeita vahvuusaloja. Pohjois-Savon tuotannon ja viennin kasvu on ollut maakuntien keskitasoa. Maakunta on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita. Lupaava kasvuala on biologisten lääkkeiden tutkimus, testaus ja tuotanto. Nämä ovat maakunnan teollisuuden veturit tulevaisuudessa. Metsäteollisuudessa puutuoteteollisuus on vahva ja sen erikoistuotteet, kuten lämpöpuu, liimapuupalkit ja parketit, käyvät kaupaksi. Sellun ja paperin tuotanto ovat kärsineet menetyksiä, mutta kartongeilla on kysyntää. Koneteollisuudessa voimalaitoskattilat, metsätraktorit ja kaivoskoneet ovat globaaleja menestystuotteita. Niiden tuotantoverkostoissa on mukana huomattava joukko paikallisia alihankintayrityksiä. Vastavirtastrategia on avainsana tulevaisuuden kehityksessä. Metsäteollisuudesta tulee bioteollisuutta, jossa hajautetulla paikallisella bioöljyn tuotannolla suurten laitosten sijaan on keskeinen rooli. Puukerrostalojen ympärille voidaan kerätä oma klusterinsa. Koneteollisuudessa keskeinen osaaminen on syytä pitää Savon salaisuutena, mutta palveluverkoista ja osasta tuotantoa kannattaa tehdä globaaleja. Maito on puun ohella maakunnan raaka-ainerikkaus, johon perustuvan tuotannosta pidetään huolta jatkossakin. Tutkimuksella maidon ja puun sisältö jalostetaan entistä arvokkaammiksi lisäarvotuotteiksi. Tuore-, lähi- ja luomuelintarviketuotantoa edistetään yrittäjien koulutuksella, tuotekehityksellä ja julkisten laitosten tuore-elintarvikkeiden kilpailutetuilla ostoilla. Lääketeollisuuden kehityksessä on duaalistrategia : Biolääketeollisuutta kehitetään synergioilla ja panostamalla tutkimukseen, yrittäjyyteen sekä hankkimalla riskisijoituksia. Lähinaapuri Venäjän investoi lääketeollisuutensa kehittämiseen. Kuopion lääketieteen keskittymä voi saada osansa kehityksestä auttamalla lääkkeiden kehittämisessä, hyväksyntäprosessissa, valmistamisessa ja pakkaamisessa sekä länsimarkkinoille saattamisessa. Teollisuuden kehitys vaatii saumatonta yhteistyötä julkisen vallan yksiköiden kanssa. Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, KYS ja FIMEA sekä yrityskehityksestä ja rahoituksesta vastaavat yksiköt ovat keskeisiä kehityksen työrukkasia.

Diagnosing the Growing Pains of a Technology-based Industry. An Examination of the Finnish Biotechnology Industry in Light of Empirical Economics

Antti-Jussi Tahvanainen — Fri, 03 Jun 2011 11:00:00 +0000

Väitöskirjassa tunnistetaan ja tarkastellaan mm. liikkeenjohtoon ja toiminnan organisointiin liittyviä haasteita, joita suomalaiset pienet ja keskisuuret bioteknologiayritykset ovat kohdanneet alan kehittyessä teollisuudeksi.

Väitöskirja todentaa, että yliopistolähtöiset bioteknologiayritykset ovat muun tyyppisiä bioteknologiayrityksiä heikompia hankkimaan rahoitusta, rekrytoimaan osaavaa työvoimaa ja suunnittelemaan kestäviä liiketoimintamalleja.

Studies on the Diffusion of New Science-based Technologies

Tuomo Nikulainen — Mon, 13 Dec 2010 11:00:00 +0000

Technological change is one of the key driving forces behind economic growth. In this process, the diffusion of new technologies plays a vital role. In particular, the early stages of diffusion, in which knowledge is created and transferred for wider industrial use, are seen as crucial to the broader societal impact of technologies. Therefore, it is essential to understand how technologies diffuse from academia to industry, and to highlight different factors that facilitate or hinder the diffusion process. This thesis addresses the diffusion of nanotechnology and biotechnology in four articles, each highlighting a specific and critical part of the early-stage diffusion process.

The first article focuses on the variety of outcomes that university researchers achieve when interacting with companies. It identifies whether a researchers boundary-spanning position in research collaboration networks is connected with these outcomes. The results suggest that university-industry interaction leads to both tangible and intangible outcomes and that boundary-spanning plays a role in achieving them.

The second article highlights the importance of understanding the unique characteristics of the transferred technology. It compares the specificities of nanotechnology to other science-based technologies such as biotechnology. The empirical results indicate that nanotechnology differs from other science-based technologies in only a few dimensions of technology transfer related to the basic research orientation of nanotechnology.

The third article emphasises the role of smaller technology-dedicated companies in the diffusion process. The paper highlights the importance of understanding the economic value of the patent portfolio of biotechnology-dedicated companies with respect to the companies future growth expectations. The results indicate that there exists a positive connection between growth expectations and the value of patent portfolios; this value could be signalled to external financiers.

The fourth article identifies links between smaller technology-dedicated companies and larger established companies. The latter may act as industrialists when introducing new science-based products and processes to the market. The results of this paper identify several potential diffusion channels for nanotechnology in both traditional and high-tech industries.

The articles provide implications for research, policy and practice. The key implications relate to the role of interdisciplinarity as an important ingredient in producing more industry related knowledge, the technology specificity of the technology transfer process and the different roles smaller and larger companies have in technology diffusion.

Cluster Sustainability in Peripheral Regions: A case study on Israel’s and Finland’s biotechnology industries

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 24 Mar 2010 11:00:00 +0000

Even with globalization, industrial clusters are maintaining their importance in todays economy. With the decomposition of production we find that clusters are becoming focused on specific industries and stages of production. This paper analyzes two peripheral western countries, Finland and Israel, which saw success in their ICT clusters and wanted to duplicate this success building on their knowledge in the life science industry to create biotechnology clusters. This paper focuses on two innovation-based clusters, the bio¬technology agglomerations in Rehovot, Israel, and Helsinki, Finland. These industrial districts consist of companies, many spun out of university research, that are either devoted to early-stage R&D (Israel), or choose to conduct the entire business cycle (Finland). Utilizing a multi-method study that includes both quantitative and qualitative research, with a series of in-depth interviews and site visits, archival and statistical data, the paper investigates whether a cluster of young research companies can become the basis of industrial growth and bring economic sustainability to a region. We find that while the firms strategic choices regarding their focus on certain positions in the value chain do not necessarily have any direct implications on the sustainability of the respective clusters as such, a variety of other characteristics necessary for long-term sustainability are missing in both clusters. These include particularly inter-firm knowledge flows within the clusters, an active and demanding VC market, connections to international expertise, and opportunities to recruit experienced expertise.

Medical Innovation and Government Intervention

Martti Kulvik — Thu, 10 Sep 2009 11:00:00 +0000

Global health care issues are driving the public sector into a balancing act between conflicting and complementary forces of inevitable change: an ageing population, the explosion of new therapeutic technologies, a critical shortage of clinical professionals, the desire to improve clinical outcomes, and economic constraints.

With respect to technology and economic constraints, the public is in a confusing situation as it strives to lower current health care costs, but at the same time, seeks more and better health care technology. Moreover, in developing this new technology it is in the publics interest to foster successful new business development, increasing national wealth by creating jobs and the resulting tax revenues. Also, a healthier workforce is more productive, further enhancing the incentive for technology development.

Biotechnology has been seen as offering promises of breakthrough innovations and hence major business potential. These innovations are not incremental improvements but new and different types of therapy and diagnostics. Consequently, a number of governments have invested significant resources into creating a strong biotechnology industry base, with special emphasis on subsidizing drug development.. Despite the success of some individual products, however, the infrastructure has so far not fully met expectations.

This book deals with the complex ambiguity of the health care sector, assessing, in particular, the risks inherent with an enforced regulation of an entire industry sector. The major focus is on value creation in general and biotechnology in particular. Since drugs constitute the bulk of biotechnological health care applications, and likewise both drug development and pricing is under particular governmental regulation, the book highlights the pharmaceutical sector whenever possible. Both practitioners and policy makers will find the messages in this book helpful in creating value for their stakeholders.

Simulaatio lääkekehitysalan kannattavuudesta ja riskeistä

Martti Kulvik — Mon, 05 Mar 2007 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa simuloidaan lääkekehitykseen suuntautuneiden pienten ja keskisuurten biotekniikkayritysten tulevaisuutta, erityispainopisteenä kansantaloudelliset implikaatiot. Simulaatiossa huomioidaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joiden avulla on arvioitu erilaisten liiketoimintamallien toimialakohtainen kasvuvaikutus. Koska simulaation lähtökohtana ovat yhtiöiden vuonna 2004 ilmaisemat kehityskelpoiset hankkeet, laskee projektien lukumäärä simulaation myöhemmässä vaiheessa verraten pieneksi ja markkina-arvon kehitys riippuu täysin siitä, mitkä yksittäiset projektit pääsevät eteenpäin. Simulaatio perustuu 21 yhtiön yhteensä 46 erillisen tuoteaihion portfolioon; otos kattaa n. 80% Suomen pienistä ja keskisuurista lääkesovelluksiin tähtäävistä bioteknologiayhtiöistä. Kansainvälisesti tarkasteltuna verrattain pienestä hankemäärästä ja toisaalta lääkekehitykseen liittyvien korkeiden riskien johdosta to-dennäköisyysjakaumat yksittäisen vuoden sisällä ovat varsin vinoja siten, että suurin todennäköisyysmassa sijaitsee lähellä nollaa sisältäen kuitenkin pitkän hännän korkeille markkina-arvoille. Simulaatio siis osoittaa, että kehitystyöhön sisältyy suuria tuotto-odotuksia, mutta sa-malla liiketoiminnan ja teknologiakehityksen epäonnistumisriskit ovat huomattavat jopa koko alan tasolla. Tulosten perusteella tulisi miettiä, miten tällaisia riskejä voisi hallita. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kehittämällä sellaisia innovaatiopolitiikan välineitä, jotka 1) ohjaavat yrityksiä hyödyntämään Suomen erityispiirteitä ja ainutlaatuisia voimavaroja, ja jotka 2) ohjaisivat panostamaan erityisesti [epäonnistumis]riskien hallintaan, sekä 3) mahdollisesti painottamaan ratkaisuja jotka tarjoavat myös yhteiskunnallisia hyötyjä, perusteluna julkiselle sektorille kantaa kehitysriskejä

Riskirahoituksen merkitys biotekniikka-alalla: Pääomasijoittajien vertailu yritysten näkökulmasta

Terttu Luukkonen — Tue, 21 Nov 2006 11:00:00 +0000

Tutkimus käsittelee riskirahoituksen ja riskirahoittajien merkitystä biotekniikka-alan yritystoiminnalle. Se kiinnittää erityistä huomiota riskirahoittajien tuomaan lisäarvoon yrityksille varsinkin muussa kuin rahallisessa merkityksessä. Tutkimuksessa verrataan sekä riskirahoitusta saaneita että ilman riskirahoitusta olevia pieniä biotekniikkayrityksiä keskenään. Riskirahoitusta saaneiden yritysten osalta verrataan erilaisia riskirahoittajia, bisnesenkeleitä, julkisen sektorin riskirahoittajia ja yksityisen sektorin riskirahoittajia keskenään niiden sijoituskohteiden ominaisuuksien ja lisäarvoa tuottavan toiminnan suhteen. Tutkimusaineisto kerättiin pienille biotekniikkayrityksille tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen avulla vuoden 2005 lopulla ja se perustuu yritysten toimitusjohtajien tekemiin arviointeihin.

Tutkimuksen mukaan pääomasijoittajat antavat kohdeyrityksilleen sekä rahallista että ei-rahallista lisäarvoa. Eri pääomasijoittajatyypit profiloituivat selvästi sen suhteen, minkä ikäisiin yrityksiin ne sijoittavat ja missä vaiheessa. Siten niitä ei voida pitää toistensa vaihtoehtoina, vaan pikemminkin toisiaan täydentävinä. Verrattaessa erilaisten pääomasijoittajien lisäarvoa bisnesenkeleiden toimintaa arvioitiin myönteisimmin. Tosin on huomattava, että he sijoittivat kaikkein nuorimpiin yrityksiin, joilla tuen ja tiedon tarve on oletettavasti suurin. Julkisen sektorin pääomasijoittajien arvioitu lisäarvo ei eronnut paljoa yksityisen sektorin pääomasijoittajien tuomasta lisäarvosta, vaikka niiden toimintaprofiilit erosivat jonkin verran toisistaan.

Patent citations indicating present value of the biotechnology business

Tuomo Nikulainen — Thu, 26 Oct 2006 11:00:00 +0000

Patents form a central pathway for capturing the value of intangible assets in a knowledge-intensive business. Patents can potentially generate and support earnings in two ways : they can be traded or licensed out, and they can provide critical protection for core production technologies or products that are to be traded. Recent patent valuation literature relates backward citations to the basicness of an innovation, and forward citation counts to the economic value of an innovation. In our data covering all Finnish biotechnology patents, we found indications of only the first relation. This might reflect either an excess of a technology-orientated attitude of the companies, or a well-argued value creation mechanism that remains hidden from our research methods. The results imply that a usage of patent citation measures might provide important measures for innovation policies, technology management, and valuation of knowledge-intensive industries.

Coaching Small Biotech Companies into Success: The Value-adding Function of VC

Terttu Luukkonen — Wed, 23 Aug 2006 11:00:00 +0000

The paper reports an empirical study on the non-financial value-added provided by Venture Capital investors to their investee firms. This study will use a four-class grouping of the various non-financial value-adding capabilities provided by VC firms, namely, scouting, monitoring, signalling and value-adding services. The study examines biotechnology industry in Finland.
Finland has a dual system with independent (partially ever-green) VC companies and public or semi-public VC organisations. Additionally, informal VCs are fairly active. Whether the different types of VC organisation aim, are able and indeed do deliver non-financial value-added, in addition to their financial input, is the central focus of this study.
The paper has an evolutionary perspective on Venture Capital according to which VC promotes a variety of experimentation with new technologies, especially through the foundation of new firms oriented to experimentation and development of new ideas. At the same time, VC industry fulfils a selection function in its role as a financial intermediary.
The study data have been collected through interviews, conducted at the end of 2005, with the total population of small and medium-sized, VC-backed biotech companies established in Finland since 1986.
Central findings of the study include an observation that all three VC types did provide value-added in the meaning outlined above. Nevertheless, there were clear differences between them in terms of the overall perceived value-added as well as in their activity profiles. Informal investors were found to have the highest overall value-added and kept closest contacts with their investee firms.