B-sarja

Suomessa keskitetty työmarkkinapolitiikka on ollut vallitseva sotien jälkeisenä aikana perustuen aluksi valtiovallan harjoittamaan säännöstelypolitiikkaan, josta luopumisen jälkeen työmarkkinajärjestötjatkoivat traditiota. Reijo Marjanen käy tutkimuksessaan läpi tulopoliittisen ajanjakson työmarkkinasopimusten syntyä ja sisältöjä kuvaten ratkaisuittain neuvotteluprossien kulkua ja sopimustulosta. Ensimmäisen kerranhantulospoliittista ajattelutapaa toteutettiin Liinamaa I- ja II-työmarkkinaratkaisuissa 1960-luvun lopulla. Sittemmin tulopoliittinen ajattelutapa on lyönyt leimansa maassamme harjoitettuun työmarkkinapolitiikkaan

Kirja on julkaistu yhteistyössä ESR-julkaisut ja LTT-tutkimus Oy:n kanssa. Tekstin voi tulostaa pdf-muodossa oheisesta linkistä. Julkaisuvuosi: 2002 Sivuja: 188 Hinta: Loppuunmyyty. Kieli: Suomi ETLA B 179

Suomi on liityttyään Euroopan unioniin vuonna 1995 omaksunut aktiivisen roolin unionin asioiden hoitamisessa.Tästä osoituksena on mm. Suomen aloite ns. pohjoisen ulottuvuuden muodostamiseksi.ETLA järjesti syksyllä 1999 pohjoisen ulottuvuuden kansainvälisen seminaarin, jossa käsiteltiin Pohjoismaiden, Baltian alueen ja Venäjän sekä EU:n poliittista ja taloudellista yhteistyötä.Seminaarissa pidetyistä esityksistä on Kari Alho toimittanut kirjan Economics of the Northern Dimension. Julkaisuvuosi:

Globalisaation on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen keskustelunaihe sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Teollisuusmaiden osalta keskustelu on suhteellisen pragmaattista, mutta kehitysmaiden tapauksessa siihen liittyy enemmän poliittisia ja sosiaalisia näkemyseroja. Markku Kotilaisen ja Ville Kaitilan tutkimuksessa Economic Globalisation in Developing Countries analysoidaan kehitysmaiden taloudellista globalisaatiota. Analysoitavina maina raportissa ovat Nepal ja Tansania, joita tutkitaan perusteellisesti tutkimuksen alussa esitetyn

Väestön ikääntyminen johtaa palvelutarpeen ja työeläkemenojen lisääntymisestä johtuvaan sosiaalimenojen merkittävään kasvuun seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen nousuvauhti hiljenee.Sosiaalimenojen kasvu edellyttää kokonaisveroasteen merkittävää nousua. Verotuksen kiristyminen kohdentuu työtuloihin. Vaihtoehtoistarkastelussa väestönkehitykseen liittyvän epävarmuuden merkitys osoittautuu erittäin suureksi, ja se onkin syytä ottaa myös politiikan yhdeksi peruslähtökohdaksi, sosiaaliturvajärjestelmänhän tulee toimia kaikissa tulevaisuudenkuvissa. Pohdittaessa sosiaalimenojen kehitystä, nousee vuoden

Väestön ikääntyminen lisää verotulojen tarvetta ja muuttaa niiden rakennetta. Tarmo Valkosen Väestön ikääntyminen ja verotus -tutkimuksessa tehdyn selvityksen mukaan työeläkkeiden merkitys veropohjana kasvaa merkittävästi. Eläkeläisten rooli veronmaksajina korostuu myös kulutuksen ja varallisuuden kasvun vuoksi. Ikääntymisestä johtuva julkisten menojen lisääntyminen on kuitenkin niin mittavaa, että ansiotulojen verotus kiristyy. Veroaste nousee erityisesti työeläkemenojen kasvun takia. Eläkemenojen rahoittaminen