Etla » B-sarja

Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkoissa

Jyrki Ali-Yrkkö — Wed, 13 Feb 2013 13:58:29 +0000

Globalisaatio on hajottanut kansalliset klusterit. Niiden sijaan yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät globaaleissa arvoverkostoissa. Kansallisissa toimialaklustereissamme oli kunkin klusterin kaikkia työtehtäviä. Sen sijaan globaaleissa arvoverkostoissa nuo työtehtävät ovat hajautuneet maailmalle. Maat eivät siis enää erikoistu toimialoihin vaan enemmän työtehtäviin ja toimintoihin.

Arvonlisän syntyminen verkostoissa herättää kysymyksen siitä, kuka arvon oikeastaan luo ja missä se syntyy. Mitä tapahtuu arvonlisälle, jos tuotteen valmistus siirretään muualle? Entä onko valmistus Kiinassa aina Suomea halvempaa? Näihin kysymyksiin pureudutaan tässä kirjassa.

Julkistamistilaisuuden esitys pdf-tiedostona.
Julkistamistilaisuuden esitys pptx-tiedostona.

Uutta arvoa palveluista

Mika Pajarinen — Thu, 13 Dec 2012 08:28:35 +0000

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Rita Asplund — Wed, 28 Nov 2012 13:28:25 +0000

Yksityisellä sektorilla on menossa työtehtävien rakenteen suuria muutoksia, osittain tietoteknisen murroksen vauhdittamina. Mitkä tehtävät ovat kasvussa, mitkä supistumassa? Missä määrin muutos hoituu tehtävien välisinä siirtyminä? Heijastuvatko tehtävien työllisyyden muutokset niiden palkkojen kehitykseen? Miten rakennemuutosten vaikutuksia voidaan eritellä ja niiden suuruutta mitata? Kuinka joustavaa kansantalouden tulonmuodostus on suhdanteiden yli tai työntekijöiden välillä, kun rakennemuutokset otetaan huomioon?

Raportti antaa vastauksia näihin kysymyksiin ja tuottaa laajaa perustietoa yksityisen sektorin tehtävärakenteiden muutoksesta sekä palkanmuodostuksen dynamiikasta. Raportti on suunnattu laajalle yleisölle ja erityisesti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita työmarkkinoiden rakenteiden muutoksista Suomessa 2000-luvulla.

Suuri hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa

Petri Rouvinen — Wed, 20 Jun 2012 11:00:00 +0000

-tiedostona.

Hoivariskit ja hoivavakuutukset

Tarmo Valkonen — Tue, 22 May 2012 11:00:00 +0000

Vanhusten hoivan järjestämisessä ja rahoittamisessa tarvitaan yhteispeliä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Hoivamenojen rahoitus yksityisten vakuutusten avulla tarjoaa mahdollisuuden täydentää kuntien tarjoamia palveluja tai rahoittaa hoivan asiakasmaksuja.

Tässä julkaisussa tutkitaan hoivamenoriskien suuruutta ja niiden taustalla olevia tekijöitä, arvioidaan vakuutusten kysyntää ja hintoja sekä kuvataan muita markkinoiden syntymiselle tärkeitä tekijöitä Suomessa.

Kalliosta kullaksi – kummusta klusteriksi. Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys

Birgitta Berg-Andersson — Thu, 12 May 2011 11:00:00 +0000

Malmien etsintä ja tutkimustoiminta Suomessa on vilkasta. Uusimmat tulokset muuttavat yleistä käsitystä Suomi ei olekaan köyhä luonnonvaroista. Maaperässämme on runsaasti malmeja ja muita mineraaleja. Myös rakentamiseen suomalaiset kiviainekset ja luonnonkivet soveltuvat hyvin.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet uudelle tasolle. Kaivostoiminnasta on hyvää vauhtia tulossa yksi Suomen tulevaisuuden menestysaloista. Tarttuuko menestys muihin?

- Vetääkö kaivosbuumi metallinjalostajat uuteen nousuun?
- Tuleeko Lapista ja Kainuusta kasvun vetureita Suomelle?
- Saavatko kone- ja laitevalmistajat maailmanluokan tuotekehitysideoita?
- Kasvaako Suomeen uusi kaivoskehittäjien ja -yrittäjien ammattikunta?
- Kykenevätkö etsintä- ja kaivosurakoinnin yhtiöt kansainvälistymään?

Summary in English (see yhteenveto)

Painos lopussa

Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla

Antti Kauhanen — Tue, 26 Apr 2011 11:00:00 +0000

Saksa on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin 2000-luvulla. Saksalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut merkittävästi, yritykset ovat menestyneet haastavassa globaalissa kilpailussa, työllisyys on ennätyslukemissa ja myös finanssi- ja talouskriisistä Saksa on selviytynyt paremmin kuin useimmat muut teollisuusmaat.

Miten tämä on ollut mahdollista?
Miksi Saksa on pärjännyt ja pärjää?
Mitä se on edellyttänyt?

Raportin vastaukset näihin kysymyksiin voidaan kiteyttää neljäksi pääkohdaksi:

- Työmarkkinoiden joustavuus
- Maltillinen palkkakehitys
- Työvoimapoliittiset uudistukset
- Vahva teollinen perusta

Eläkevalta Suomessa

Jukka Lassila — Fri, 08 Apr 2011 11:00:00 +0000

Raha antaa valtaa. Kun eläkejärjestelmään on kerätty suuria rahastoja tulevien eläkevastuiden katteeksi, kuten Suomessa, niiden hallinnointi ja erityisesti niiden sijoituspolitiikasta päättäminen ovat kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta keskeistä vallankäyttöä. On siis syytä pohtia, miten ja mihin varat sijoitetaan, mitä tavoitteita sijoituspolitiikalla on ja miten hyvin ne toteutuvat, ketkä päätöksiä tekevät ja miksi juuri he.

Oli rahastointia tai ei, kaikki eläkejärjestelmät kuitenkin keräävät eläkemaksuja ja maksavat eläkkeitä. Nämä rahavirrat ovat suuria. Eläkkeet ovat usein tärkein osa työelämän jo jättäneen väestön kulutuksen rahoittamisessa. Eläkejärjestelmä sääntöineen ja ikärajoineen vaikuttaa meidän kaikkien valintoihin, ja säännöistä päättäminen on vallankäyttöä. Tätä valtaa tarkastellaan kirjan artikkeleissa ja puheenvuoroissa.

Antaa valojen palaa – Teollisuutta tarvitaan

Timo Nikinmaa — Thu, 17 Mar 2011 11:00:00 +0000

Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti joskaan ei yksimielisesti on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin?

Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka on nojautunut palveluelinkeinoihin ja antanut kotimaisen teollisuuden kutistua. Tulokset eivät ole kehuttavat, maan julkinen ja ulkomainen velka kasvavat vuosi vuodelta. Saksa taas tukeutuu hyvistä neuvoista huolimatta teollisuuteen, on maailman toiseksi suurin vientimaa ja kasvattaa ulkomaisia varojaan suuren vaihtotaseylijäämän siivittämänä. Kumpi niistä mahtaa olla parempi esikuva?

Yhdysvalloissa etsitään presidentin johdolla keinoja teollisuuden elinvoiman parantamiseen, ja Euroopan uudessa kasvustrategiassa on teollisuuspolitiikka nostettu yhdeksi painopisteeksi. Ei kai Suomi ole jäämässä junasta?

Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa

Mika Pajarinen — Thu, 07 Oct 2010 11:00:00 +0000

Mikä on suomalaisten rooli globaalisti hajautuneissa arvoketjuissa?
Missä arvo syntyy ja mihin vauraus siten jää nykymaailmassa?
Bruttoarvopohjaiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan. Vaikkapa matkapuhelimen tapauksessa kiinalaisen kokoonpanon osuus koko ketjun arvonlisäyksestä on pari prosenttia; loppu jää pääosin kehittyneisiin maihin korvauksena muun muassa kehittämisestä, tuotemerkeistä ja liikkeenjohdosta.
Kiina ja Intia haluavat kasvavan osan myös tietointensiivisistä tehtävistä. Jos koulutustason nousu vaikuttaa kuten Euroopassa aikoinaan, niistä tulee maailman suurimmat taloudet. Alkanut vuosisata on Aasian.
Tuottavuuskasvu on siirtymässä kolmanteen aaltoon. Ihmiset siirtyvät joustavasti työtehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Tarvitaan liikkuvuutta ja samalla turvaa epävarmuuden varalle.
Suomen menestys liittyy osin yritystemme kykyyn lisätä teollisuustuotteidensa palvelusisältöä. Enää kymmenesosa Suomessa tehtävästä työstä on suoraan valmistusta; Suomi on siis jo 90 prosenttisesti palvelutalous