Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden muutosta ja sen mikrotason mekanismeja soveltamalla perinteisiä työpaikka- ja työntekijävirtamittaimia ammattiryhmä- ja yritystasolla. Aineistona käytetään pitkittäistä työntekijä-työantaja-aineistoa Suomen yrityssektorilla vuosina 2000–2006. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten globaalit yritykset (so. monikansalliset yritykset tai sellaiset yritykset, jotka ovat siirtäneet toimintoja ulkomaille) vaikuttavat ammattirakenteiden muutokseen sekä siihen, miten ammattirakenteiden erot selittävät globaalien ja paikallisten yritysten […]

Valtioneuvosto valmistelee tulevaisuusselontekoa teemasta ”Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvointi 2030″. Sitä varten etsitään kiihkeästi ratkaisuja, joilla parhaiten edistettäisiin Suomen talouden kehitystä niin, että se on samalla sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävällä pohjalla. Pekka Himasen Sininen Kirja on kirjoitettu selonteon tarpeisiin. Sen parasta antia ovat luultavasti kohdat, jossa kuvaillaan talouskasvun ”luovan tuhon” mekanismia. Tämä tapahtuu […]

Euro on epäilemättä edistänyt integraatiota ja nopeuttanut taloudellista kasvua. Myös lupaus hintavakaudesta on pitänyt kuluttajahintainflaatiolla mitattuna. Mutta jos raha- ja makrotaloudellista vakautta tarkastellaan laajemmin, puutteet rahaliiton perustassa ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet koetun kriisin vakavuuteen. Monien mielestä ratkaisu ongelmiin on liittovaltiokehitys, johon Suomessa suhtaudutaan varsin varauksellisesti.

Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen […]

Hallitus päätti kehysriihessään 21.3.2013 valtiontalouden vuosia 2014–2017 koskevien kehysten päälinjoista. Koska suunnitelma osinkoverouudistuksesta herätti kovaa kritiikkiä, siihen tehtiin 4.4.2013 tarkistuksia. Pieniä tarkennuksia voidaan tehdä lainvalmistelun yhteydessä myös muissa asioissa. (Ks. Valtioneuvosto, 2013a ja b sekä Valtiovarainministeriö, 2013.) Päälinjat ovat kuitenkin selvillä, joten on mahdollista arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia valtiontalouden tasapainoon ja kokonaistuotannon kasvuun. Riittävätkö kehysriihessä […]