Saksalainen työmarkkinamalli herättää kiinnostusta myös Suomessa, koska työttömyys on laskenut Saksassa huomattavasti vuoden 2005 jälkeen. (Katso esimerkiksi Kansan Uutiset, Demari, Helsingin Sanomat ja Talouselämä). Saksa on onnistunut työllistämään talouskriisin aikanakin. Viime vuonna harmonisoitu työttömyysaste oli 5.5 %, kun euroalueen keskiarvo oli 11.4 %. Suomessa on pitkälti keskusteltu niin sanotuista Hartz-reformeista ja niiden vaikutuksista. Usein Saksan […]

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen työeläkejärjestelmän sopeutumista hyvin hitaan taloudellisen kasvun oloihin. Tulosten mukaan pysyvä palkkasumman kasvun vaimeneminen nostaisi maksutasoa nykysäännöin vain vähän pitkällä aikavälillä, koska myös eläkkeet on suurelta osin sidottu ansioihin. Jos kuitenkin myös eläkerahastojen tuotto alenisi samassa yhteydessä pysyvästi, niin maksut nousisivat merkittävästi. Tästä aiheutuisi kilpailukyky- ja työllisyysongelmia. Lisäksi tulevien sukupolvien asema heikkenisi […]

Tässä tutkimuksessa analysoidaan sigma-konvergenssia (keskihajonta jaettuna keskiarvolla) Euroopan unionissa käyttämällä sekä henkeä että tehtyä työtuntia kohti laskettua ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta. Yhdistämme konvergenssikehityksen Gini-kertoimella laskettuun tuloerokehitykseen. Lyhyitä taukoja lukuun ottamatta EU-maiden henkeä kohti lasketut bruttokansantuotteet ovat vuoden 1960 jälkeen konvergoituneet. Suuri taantuma oli huomattava häiriö tälle kehitykselle, ja EU15-alueen konvergenssi on kärsinyt pahasti. Pahiten ovat kärsineet Espanja, […]

Jos työn tuottavuuden kasvu hidastuisi pysyvästi, työeläkemaksuja olisi pakko nostaa, koska maksujen perusteena oleva palkkasumma ja eläkerahastojen tuotto kasvaisivat hitaammin kuin eläkemenot. Tämän seurauksena työikäisten suhteellinen elintaso heikkenisi eläkeläisiin verrattuna, ilmenee ETLAn tutkijoiden Tarmo Valkosen ja Jukka Lassilan tutkimuksesta Työeläkejärjestelmän sopeuttaminen pysyvään kasvun hidastumiseen.

in The Oxford Handbook of Offshoring and Global Employment (Eds. Bardhan, Ashok – Jaffee, Dwight M. – Kroll, Cynthia A.), pp. 180-206  

Beginning with the commercialization of genetic engineering (biotechnology) research beginning in the late 1970s and the passage of the Bayh-Dole Act, U.S. university administrators quickly built technology licensing (transfer) offices meant to commercialize inventions made by their researchers. By studying technology transfer in electrical engineering and computer science, statistics and mathematics, scientific instruments, and agriculture, […]