Euro on epäilemättä edistänyt integraatiota ja nopeuttanut taloudellista kasvua. Myös lupaus hintavakaudesta on pitänyt kuluttajahintainflaatiolla mitattuna. Mutta jos raha- ja makrotaloudellista vakautta tarkastellaan laajemmin, puutteet rahaliiton perustassa ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet koetun kriisin vakavuuteen. Monien mielestä ratkaisu ongelmiin on liittovaltiokehitys, johon Suomessa suhtaudutaan varsin varauksellisesti.

Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen […]

Hallitus päätti kehysriihessään 21.3.2013 valtiontalouden vuosia 2014–2017 koskevien kehysten päälinjoista. Koska suunnitelma osinkoverouudistuksesta herätti kovaa kritiikkiä, siihen tehtiin 4.4.2013 tarkistuksia. Pieniä tarkennuksia voidaan tehdä lainvalmistelun yhteydessä myös muissa asioissa. (Ks. Valtioneuvosto, 2013a ja b sekä Valtiovarainministeriö, 2013.) Päälinjat ovat kuitenkin selvillä, joten on mahdollista arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia valtiontalouden tasapainoon ja kokonaistuotannon kasvuun. Riittävätkö kehysriihessä […]

Technovation, Vol.33, Issues 4–5, April–May 2013, pp. 154-162